Etusivu » Lentomatka ja terveys

Lentomatka ja terveys

Lääkärikirja Duodecim
17.9.2013
ilmailulääkäri Pekka J. Oksanen

Kansainvälisen Ilmakuljetusliiton IATAn tilastojen mukaan maailmassa tehtiin vuonna 2012 lentäen yli 2,9 miljardia lentomatkaa. Suomessa lentomatkustajia oli samana vuonna 19 miljoonaa, joista 2/3 osaa ulkomaanliikenteessä.

Lentomatkustaminen on ehdottomasti nopein ja turvallisin tapa liikkua pidempiä matkoja olosuhteiden niin salliessa.

Ilmanpaine ja matkustamo-olosuhteet

Maanpinnalla keskimääräinen ilmapaine on 1 013 hehtopascalia (hPa). Ylöspäin mentäessä ilmanpaine pienenee puoleen viiden ja puolen kilometrin korkeudessa ja neljäsosaan kymmenen kilometrin korkeudessa.

Merenpintatasolla asuva ihminen saa hapenpuuteoireita noustaessa yli kolmen kilometrin korkeuteen. Tämän johdosta lentokoneen sisällä pidetään moottoreista otettavan paineilman avulla korkeampaa painetta kuin lentokonetta ympäröivässä ulkoilmassa . Määräysten mukaisesti matkustamon ilmanpaine ei saa ylittää 2 400 metrin korkeutta. Käytännössä useimmilla lennoilla matkustamon painekorkeus jää 1 500–1 800 metriin.

Matkustamon ilmasta vain puolet poistuu koneesta minuuttia kohden, toinen puoli johdetaan erittäin tehokkaiden suodattimien kautta uudelleen ilmastointijärjestelmään. Uutta tuoretta ilmaa otetaan matkustamoon joka hetki monikymmenkertaisesti jokaisen matkustajan tarvitsema määrä, eikä hapenpuutetta hengitysilmassa ole. Tutkimuksissa on todettu että kierrätysilma ei sisällä bakteereja, viruksia eikä muita kiinteitä ainesosia.

Kierrätysilman käyttö vähentää polttoaineen kulutusta ja tekee lentämisen taloudellisemmaksi.

Matkustamon ilmanpaine on sama eri konetyypeissä samalla lentokorkeudella. Suihkukoneet lentävät 10–12 kilometrin korkeudella, potkuriturbiinikoneet taas 5–7 kilometrin korkeudella. Koska potkurikoneet eivät lennä korkealla, säilyy matkustamon sisällä korkeampi ilmanpaine kuin suihkukoneissa.

Raskaus

  • Viimeisen raskauskuukauden aikana ei tule lentää eli lentomatkustaminen sallitaan kunnes 36 raskausviikkoa on täynnä.
  • Lyhyillä kotimaan- ja Skandinavian-lennoilla saa matkustaa 38. raskausviikon loppuun asti edellyttäen, että raskaus on edennyt normaalisti ja raskauskomplikaatioita tai merkkejä ennenaikaisesta synnytyksen käynnistymisestä ei ole ilmennyt.
  • Kun 28 raskausviikkoa on täynnä vaaditaan lääkärintodistus, joka todistaa, että raskaus on edennyt normaalisti. Ellei raskaudentilassa tapahdu muutoksia, 28. raskausviikon jälkeen tarvitaan vain yksi lääkärintodistus. Todistuksen voi tarvittaessa hankkia jo raskauden kestettyä 27 viikkoa. Lomakkeen saa lentoyhtiön verkkosivuilta tai matkanjärjestäjältä.
  • Terve vastasyntynyt voi lentää rajoituksitta kaikilla reiteillä kahden päivän ikäisenä.

Sairaudet

Reitti- ja lomalennoilla kuljetetaan pääsääntöisesti terveitä, normaalisti liikkuvia ja normaalipalveluja vaativia matkustajia. Siksi vakavasti sairaan tai liikuntarajoitteisen matkustajan sijoittaminen lentokoneeseen ei ole aivan yksinkertaista. Vaaditaan etukäteissuunnittelua reitityksen, saattajan, tarvittavan hoitovälineistön ja jatkomaakuljetusten suhteen. Viranomaismääräykset on huomioitava, eikä koneen aikatauluista voida poiketa.

Seuraavat sairaudet saattavat rajoittaa lentomatkustusta:

  • Äskettäinen sydäninfarkti
  • Äskettäiset aivoverenkiertohäiriöt
  • Äskettäiset vammat
  • Äskettäiset leikkaukset
  • Oireita tuottava sepelvaltimotauti
  • Krooniset keuhkosairaudet
  • Happihoitopotilaat
  • Psykoosit
  • Tarttuvat taudit (tuberkuloosi, kurkkumätä)
  • Anemia (Hb alle 75 g/l)
  • Vesirokko rakkulaisessa vaiheessa tartuntavaaran vuoksi, kuivassa rupivaiheessa matkustus on sallittua.

Kaikissa näissä tapauksissa on jo lentomatkaa varattaessa oltava yhteydessä lentoyhtiöön tai matkanjärjestäjään. MEDIF-lomake (Standard Medical Information Form for Air Travel), jonka saa lentoyhtiöltä tai matkanjärjestäjältä.

Lentokoneen miehistöllä ei ole mahdollisuutta antaa erityisapua yksittäiselle matkustajalle, sillä heidän vastuullaan on koko matkustamon turvallisuus. Miehistö on koulutettu antamaan ensiapua, mutta heillä ei ole valtuuksia antaa pistoksia tai lääkkeitä. Miehistö ei myöskään voi ottaa säilytykseen lääkkeitä lennon ajaksi.

Muut huomioitavat sairaudet ja tilat

  • Vähäoireinen angina pectoris
    • Jos potilas pystyy kävelemään tasamaata 100 m tai nousemaan portaita, voi hän myös matkustaa.
  • Vähentynyt keuhkojen kaasujenvaihto vakavia keuhkosairauksia sairastavilla
    • Jos valtimoveren happiosapaine on maanpinnalla < 9 kPa, potilas saattaa tarvita pitkillä lennoilla lisähappea.
  • Akuutti psykoosi
    • Vaatii aina ennakkoilmoituksen lippua varattaessa ja saattajan.
  • Diabetes Dieettiateria pitää tilata etukäteen lennolle varauksen yhteydessä.
    • Insuliinia käyttävän on pakattava ruiskut, neulat ja lääkeaineet käsimatkatavaroihin. Pitkien lentojen ruokailu- ja lääkitysajoituksista on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa
  • Traumapotilaat
    • Raajakipsi ei aina mahdu koneen istuimeen; koneen nousun ja laskun aikana on pystyttävä istumaan selkänoja yläasennossa ja turvavyö kiinni. Raaja ei saa olla käytävällä. Saattaa vaatia paarikuljetuksen.
  • Leikattu otoskleroosi
    • Suositellaan välttämään lentämistä 2-4 viikon ajan leikkauksesta.

Laskimotukoksen vaara

Pitkäkestoinen istuminen lisää alaraajoihin kertyvän nesteen määrää ja johtaa jalkojen turpoamiseen. Liikkumattomuus saattaa lisätä alaraajojen laskimotukosriskiä, jonka jalkojen voimistelu tai kävely koneen käytävällä tilanteen niin salliessa takia 1–2 tunnin välein on suositeltavaa. Pitkille lennoille suositetaan käytettäväksi lentosukkia, joita saa hyvin varustetuista terveyskaupoista sekä tavarataloista.

Korvaoireet

Keskikorvaontelo on ahtaan korvatorven kautta yhteydessä nenänieluun ja sitä kautta ympäröivään ilmaan. Korvatorven tarkoituksena on tasata keskikorvan ilmanpaine, muutoin korvan tärykalvo joutuisi painemuutoksille alttiiksi.

Korvatorvi saattaa osittain tukkeutua esimerkiksi flunssan, nuhan tai allergian takia. Tällöin korvatorveen kehittyy vajaatoiminta. Ilma pääsee pois korvatorven kautta keskikorvasta, mutta uutta korvausilmaa ei keskikorvaan tule, jolloin sinne muodostuu alipainetta lentokoneen laskeutuessa. Tällöin ilmanpaine työntää tärykalvoa voimakkaasti sisäänpäin, mikä aiheuttaa korvakipua ja kuulon heikkenemistä. Pahimmassa tapauksessa keskikorva reagoi alipaineeseen erittämällä nestettä keskikorvaonteloon.

Korvaoireita voi estää tai lievittää apteekista saatavilla nuhatipoilla, jotka laitetaan selinmakuulla niin syvälle nenään, että ne tuntuvat valuvan nieluun saakka. Tällöin nuhatippaa valuu myös korvatorveen edistäen sen aukipysymistä. Lisäksi paine-eroa ulkoilman ja keskikorvan välillä voi tasoittaa laskeutumisvaiheessa puhaltamalla "korviin ilmaa" pitämällä nenästä kiinni suun ollessa kiinni.

Dieettiruoat

Ennakkotilauksesta lentoyhtiöt voivat yleensä tarjota asiakkailleen useita erilaisia ruokavalioita, kuten kasvisruokaa, laktoositonta ruokaa, diabetesruokaa, vähäsuolaista tai suolatonta ruokaa, kolesterolitonta tai vähärasvaista ruokaa, kihtipotilaalle soveltuvaa ruokaa sekä erilaisiin uskontoihin tai elämänkatsomuksiin sopivia vaihtoehtoja.

Lentopelko

Lentopelko on yleistä. On arvioitu, että ihmisistä 7 % ei suostu lainkaan matkustamaan lentokoneella ja 20 % kärsii lennon aikana jonkinlaisia lentopelko-oireita, joita ovat muun muassa sydämentykytys, hermostuneisuuden tunne, unettomuus ennen matkaa, mahavaivat ja käsien hikoilu.

Lentopelko on elämän myötä syntynyt pelontunne siitä, ettei voi itse hallita tilannetta eikä vaikuttaa siihen. Sen kehittymiseen ovat voineet myötävaikuttaa uutislähteiden aiheuttamat mielikuvat. Tilanne voi muistuttaa esiintymispelkoa tai korkean paikan kammoa.

Lentopelosta voi oppia pääsemään eroon. Lentoyhtiöt järjestävät erityisiä kursseja, joilla psykologisten, itse lentotapahtumaan liittyvän tiedon lisäämisen ja rentoutuksen avulla pyritään vähentämään lentopelkoa. Tärkein pelon vähentämiskeino on itsetietoisesti lähteä lentomatkalle tuntemuksista välittämättä. On sanottu, että ensimmäisen matkan tulee olla tarpeeksi pitkä, jotta ihminen tottuu tilanteeseen.

Koneen henkilökunta kertoo mielellään lentoon liittyvistä tapahtumista, äänistä ja koneen liikehdinnästä. Lääkkeillä tai alkoholilla ei lentopelkoa voiteta, niillä vain peitetään oireita, ja tilanne voi uusiutua seuraavalla lennolla.

Aikaerorasitus

Siirryttäessä itä-länsisuunnassa usean aikavyöhykkeen yli elimistön vuorokausirytmi häiriintyy paikallisen ajan ja oman sisäisen kellon ollessa ristiriidassa. Tällöin syntyy tyypillisiä rasitusoireita (jet lag), joita ovat muun muassa väsymys ja unettomuus, vatsaoireet, päänsärky, ärtyneisyys sekä fyysisen että psyykkisen suorituskyvyn lasku.

Elimistö pystyy muuttamaan sisäistä kelloa noin kaksi tuntia vuorokautta kohti. Länteen päin lennettäessä elimistö pystyy helpommin sopeutumaan uuteen aikavyöhykkeeseen kuin itään matkustettaessa. Aikaerorasitusta voi vähentää jo ennen lentomatkaa myöhentämällä länteen suuntautuvan lentomatkan edellä nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja sekä itään päin suuntautuvan lennon edellä aikaistamalla molempia ajankohtia. Määränpäähän saavuttua on syytä ruveta heti noudattamaan paikallista aikaa. Jos perilletulo sattuu paikalliseksi aamuksi, voi päivällä ottaa lyhyet nokkaunet.

Unilääkkeitä ei lennon aikana pidä turvallisuussyistä käyttää, eikä niistä ole voitu osoittaa olevan suurta apua aikaerorasituksen hoidossa. Ne saattavat päinvastoin hidastaa elimistön totuttautumista uuteen aikavyöhykkeeseen. Melatoniinin käytöstä aikaerorasituksen vähentämisestä on saatu ristiriitaisia tuloksia.

Sukeltaminen

Paineilmalaitteilla sukeltamisen jälkeen tulee odottaa 24–48 tuntia ennen lentämistä sukeltajantaudin ehkäisemiseksi.

Kosminen säteily

Säteily on luonnollinen osa ympäristöämme. Maanpinnalla jokaisen suomalaisen vuotuinen luonnonsäteilyannos on noin 4 000 mikrosievertiä (µSv), josta yli puolet saadaan sisäilman radonkaasusta. Merenpinnalla kosmisen säteilyn määrä on tunnissa 0,03 µSv, 8 kilometrin korkeudessa 2 µSv , 10 kilometrin korkeudessa 4 µSv ja 12 kilometrin korkeudessa 7 µSv/t. Maapallon magneettikenttä suojaa jonkin verran kosmiselta säteilyltä. Tehokkain suoja on päiväntasaajaseuduilla. Lennonaikainen ylimääräinen säteilyannos on vähäinen verrattuna vuotuiseen maanpinnalla saatuun annokseen, eikä sillä ole terveydellistä haittaa.

Esimerkkejä lennonaikaisista säteilyannoksista:

  • Helsinki – Kuopio, alle 1 mikrosievertiä (µSv)
  • Helsinki – Rooma, 3 mikrosievertiä (µSv)
  • Helsinki – New York, 50 mikrosievertiä (µSv)