Etusivu » Synnytyskivun hoito

Synnytyskivun hoito

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Lähes kaikki synnyttäjät pitävät synnytystä kivuliaana, noin 20 % kokee kivun sietämättömänä ja puolet erittäin kovana. Jokaisessa synnytyksessä on muistettava tarjota kivun lievitystä ja äidin sitä pyytäessä on sitä annettava. Vuonna 2015 käytti alateitse synnyttäneistä 92 % vähintään yhtä kivunlievitysmenetelmää. Yksittäisistä kivunlievityksistä yleisin menetelmä oli ilokaasu, jota sai 53 % kaikista synnyttäjistä. Epiduraalipuudutuksen sai kaikista synnyttäjistä 50 %; lisäksi spinaalipuudutuksen sai 20 % synnyttäjistä.

Synnytysvalmennus ja riittävän tiedon antaminen synnytykseen liittyvistä tapahtumista auttavat äitejä kestämään kipua ja vähentävät pelkoa sekä turvattomuuden tuntua.

Avautumisvaiheen synnytyskivun syynä on sikiön tarjoutuvan osan puristuminen kohdunsuun reunoja ja kohdun alaosan seinämää vasten. Toisilla synnytyskipu tuntuu eniten ristiselässä. Ponnistusvaiheen kipu tuntuu eniten välilihassa.

Ei-lääkkeelliset menetelmät

Synnytyksen alkuvaiheessa, kun supistukset eivät ole kovin kivuliaita, asentohoito voi auttaa. Synnyttäjä voi toiveensa mukaisesti kävellä, istua keinutuolissa tai oleilla suihkussa tai vesialtaassa. Hartioiden ja ristiselän hieronta ja akupunktio (jos sitä on saatavissa) voivat myös auttaa avautumiskipuihin.

Yksi hoitomuoto on ns. papulat (aqua-rakkulat). Synnyttäjän ristiselän ihoon ruiskutetaan muutaman senttimetrin välein esim. neljä steriiliä vettä sisältävää rakkulaa. Ihon kiristyminen rakkulaa laitettaessa aiheuttaa kipua ja ikään kuin siirtää supistuskivun selkään. Vaikutus kestää noin tunnin ja auttaa vain synnytyksen alkuvaiheessa.

Lääkkeet

Ilokaasu (typpioksiduuli) on yksinkertainen tapa helpottaa kipuja, ja se on tehokas, jos äiti hengittää kaasua oikein. Kaasuseosta hengitetään maskista supistuksen alkaessa muutaman kerran ja lopetetaan supistuksen heiketessä. Ilokaasun vaikutus alkaa vasta runsaan puolen minuutin kuluttua kaasun hengttämisen aloittamisesta, joten synnyttäjän on hyvä ennakoida supistuksen alkaminen. Menetelmä on äidille ja sikiölle turvallinen. Joillekin ilokaasu aiheuttaa huonoa oloa ja huimausta, mutta se menee nopeasti ohi.

Synnytyksen yhteydessä voidaan käyttää lihakseen pistettävää kipulääkettä. Se kuitenkin kulkeutuu verenkierrossa istukan läpi sikiöön. Synnytyksen alkupuolella annetut lääkkeet ehtivät suureksi osaksi erittyä elimistöstä äidin avulla. Yleisimmin käytetty lääke on petidiini, joka on opiaatti-ryhmän voimakas kipulääke. Se voi lamata vastasyntyneen hengitystä, jos lääke on annettu kovin lähellä syntymähetkeä. Vaihtoehtoja ovat tramadoli tai remifentaniili.

Puudutukset

Kohdunkaulapuudutus eli paraservikaalipuudutus (PCB) on edelleen käytössä monissa synnytyssairaaloissa. Synnytyslääkäri laittaa puudutteen erityisellä tarkoitukseen suunnitellulla neulalla limakalvon alle muutaman millimetrin syvyyteen kohdunsuun reunoille. Vaikutus kestää 1–2 tuntia. Tätä puudutusta käytetään erityisesti uudelleensynnyttäjille.

Pudendaalipuudutus puuduttaa välilihan seudun, ja se on tarkoitettu ponnistusvaihetta varten. Ponnistusvaiheen kipu poistuu, ja välilihan leikkauskin voidaan tarvittaessa tehdä ilman lisäpuudutusta. Puudutus laitetaan tätä tarkoitusta varten suunnitellulla neulalla emättimen limakalvon läpi noin 1 cm:n syvyyteen.

Epiduraalipuudutus on ehdottomasti tehokkain kivunhoitomenetelmä. Puudutuksen laittaa anestesialääkäri. Puudutus laitetaan mieluiten niin, että synnytys on jo selvästi käynnissä ja kohdunsuun avautuminen on alkanut. Puudutuksen vasta-aiheita ovat ihon tulehdus pistokohdassa ja hyytymisjärjestelmän häiriöt. Puudutuksessa epiduraalineula pistetään nikamien välistä selkäydinkanavan epiduraalitilaan, ja neulan kautta pujotetaan katetri paikalleen. Katetrin kautta voidaan puudutetta annostella tarpeen mukaan. Puudutteen lisäksi voidaan antaa opiaatteja. Kerta-annoksen vaikutus auttaa tavallisimmin kaksi tuntia, ja annos voidaan uusia synnytyksen sujumisen mukaan. Puudutuksen haittavaikutuksena voi olla verenpaineen lasku, josta syystä synnyttäjälle tiputetaan nestettä laskimoon, vähintään 500 ml. Epiduraalin käyttö edellyttää sikiön voinnin seurantaa sykekäyrän (kardiotokografian) avulla.

Spinaalipuudutusta voidaan käyttää etenkin uudelleen synnyttäjillä, koska se vaikuttaa epiduraalia nopeammin ja tehoaa paremmin myös ponnistusvaiheen kipuun. Anestesialääkäri antaa puudutusaine-kipulääkeseoksen ohuella neulalla suoraan selkäydinnestetilaan. Spinaalipuudutus on kertapuudutus, ja sen kesto on rajallinen ja epiduraalipuudutusta lyhyempi.

Lisää tietoa synnytyskivun hoidosta

Lääkärikirja Duodecimin artikkeli «Synnytyskipu – anestesialääkärin opas potilaalle»1.

Normaali raskaus:

«Raskaus (normaali kulku)»10

Käytettyjä lähteitä

Sariola A, Tikkanen M. Normaali synnytys. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen JA (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 321–5.