Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Zika
 
 

Synnytyspelko

Lääkärikirja Duodecim
11.10.2015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Tämä on luonnollista uuden tilanteen edessä. Voimakas synnytyspelko sen sijaan on suhteeton ja epärealistinen pelko, joka on haitallinen sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. On arvioitu, että noin 6–10 %:n raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta.

Altistavat tekijät

Psyykkiset ongelmat ennen raskautta ja sen aikana lisäävät synnytyspelon riskiä. Erityisesti raskaudenaikainen masentuneisuus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut jaksamista kuormittavat tekijät, kuten työttömyys, taloudelliset ongelmat ja tuleva yksinhuoltajuus lisäävät riskiä synnytyspelkoon, varsinkin, jos sosiaalinen tukiverkko on riittämätön.

Väkivaltaiset tai kivuliaat seksuaaliset kokemukset tai kivuliaat gynekologiset toimenpiteet (erityisesti raskaudenkeskeytys) voivat heijastua myöhemmin synnytyspelkona. Synnytyskivun pelko on yhteydessä kivun pelkoon yleensä, riippumatta siitä, kuinka mones synnytys on tulossa. Pelkoon siitä, ettei itse osaa synnyttää, liittyy pelko lapsen vaurioitumisesta.

Hoito

Synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola. Synnytyspelon hoidon tavoitteena on auttaa naista hallitsemaan odotustaan ja synnytystään. Synnytyspelon lisäksi myös masennuksen tunnistamiseen jo alkuraskaudessa tulisi kiinnittää huomiota. Synnytykseen liittyvät ajatukset ja huolen aiheet otetaan puheeksi viimeistään keskiraskauden neuvolakäynnillä. Neuvolassa tulisi aktiivisesti ottaa puheeksi yleisimmät synnytyspelon aiheet, jotka samalla ainakin jossain määrin askarruttavat jokaista odottavaa äitiä: synnytyksestä suoriutuminen, lapsen selviäminen, itsensä ja tilanteen hallinta, kipu sekä vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Ensi- ja uudelleensynnyttäjien pelot kumpuavat eri asioista ja kohdistuvat myös eri asioihin. Ensisynnyttäjien pelot ja jännittäminen liittyvät paljolti kipuun. Myös repeämisen pelko on ensisynnyttäjillä tavallista. Uudelleensynnyttäjien pelot liittyvät useimmiten aiempiin huonoihin synnytyskokemuksiin. Havaitsematta jäänyt tai taka-alalle painettu pelko on huono lähtökohta tulevalle synnytykselle. Pelon havaitsemista voi auttaa erityisen kyselykaavakkeen käyttö.

Voimakasta synnytyspelkoa tulisi kuitenkin viimeistään 30 raskausviikon tuntumassa käsitellä myös synnytyssairaalan poliklinikalla. Monessa synnytyssairaalassa toimii ns. pelkopoliklinikka, jossa synnytyslääkärin lisäksi toimii asiaan perehtynyt kätilö. Synnytyspelon hoito tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioimalla raskaana olevan naisen psyykkinen tila, elämäntilanne kokonaisuudessaan, perhetilanne sekä käytössä olevat tukiverkostot. Terapeutin vetämistä ryhmistä on hyviä kokemuksia. Hyvän hoidon avulla suurin osa synnytyspelkoisista pystyy käsittelemään pelkoansa ja sen taustalla olevia tekijöitä. Moni luopuu keisarileikkaustoiveesta. Synnytyspelkoa ehkäistään parhaiten synnytysten hyvällä hoidolla ja jälkihoidolla.

Hyvin hoidetulla raskausajalla ja synnytyksellä on myönteinen merkitys sekä äidin ja syntyvän lapsen väliselle suhteelle että naisenhyvinvoinnille synnytyksen jälkeen. Synnytyspelon hoidon tarkoitus ei ole vain vähentää keisarileikkauksia vaan myös vaikuttaa perheiden hyvinvointiin raskausaikana ja myös sen jälkeen. Hoidolla on merkitystä myös seuraavan raskauden kannalta.

Normaali raskaus ja raskauteen liittyviä artikkeleita:

«Raskaus (normaali kulku)»10

Käytettyjä lähteitä

Rouhe H, Saisto T. Synnytyspelko, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013; 129(5): 521–7. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo10849.pdf»1

Saisto T. Synnytyspelko – mitä se on? Lääkärilehti 2003; 58(41): 4125–4128.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi