Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Hyperventilaatio (liikahengitys)

Hyperventilaatio (liikahengitys)

Lääkärikirja Duodecim
9.6.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Hyperventilaation syyt ja oireet

Hyperventilaatiolla eli liikahengityksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö hengittää enemmän kuin elimistön tarvitseman kaasujen vaihdon vuoksi olisi tarpeen. Hengitys on tällöin syvää ja nopeaa. Tämän seurauksena keuhkoissa poistuu verestä enemmän hiilidioksidia kuin aineenvaihdunnan tuloksena syntyy.

Pienentynyt valtimoveren hiilidioksidimäärä ja siitä johtuva veren muuttuminen emäksiseksi (ks. «Alkaloosi (elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys)»1) aiheuttaa verisuonten supistumista ja moninaisia oireita. Näitä voivat olla tukehtumisen tunne, rintakipu, sydämentykytys, käsien pistely ja puutuminen, vapina, huimaus ja jopa pyörtyminen. Varsinaiset hyperventilaatioon johtavat mekanismit voivat olla moninaisia, ja useiden tekijöiden, kuten henkinen stressi, hiilidioksidi, maitohappo ja kofeiini on havaittu provosoivan liiallista hengitystä.

Henkilöiden, jotka saavat hyperventilaatio-oireita, on todettu käyttävän normaaliin hengitykseensä pikemmin ylempää rintakehää kuin palleaa. Tällöin palleahengityksen tarve esimerkiksi stressitilanteessa tai liiallisen hiilidioksidin poistamiseksi elimistöstä aiheuttaa ahdistusreaktion ja lisää hengitystä tarpeettoman paljon.

Kun hyperventilaatio yleensä kuuluu paniikkihäiriöön (ks. «Paniikkihäiriö»2), tilaan liittyy myös pelkoa ja ahdistusta. Paniikkihäiriössä tilaan ei aina liity verikaasujen häiriöitä, vaan voi esiintyä ahdistavaa oloa ilman liikahengitystäkin.

Joskus liikahengityksen syynä voi olla myös muu sairaus, kuten keuhkokuume, keuhkoveritulppa, sepelvaltimotautikohtaus, astma, keuhkoahtauma, sydämen vajaatoiminta tai neurologinen sairaus. Voipa hyperventilaatioon liittyviä oireita saada tahdonalaisesti puhaltamallakin, vaikka huonosti syttyvää tulta viritellessä.

Hyperventilaation itsehoito

Muu kuin tahdonalainen hyperventilaatio aiheuttaa yleensä niin dramaattisia oireita, että ne ainakin ensi kerralla ajavat potilaan nopeasti lääkäriin. Kun oireisto alkaa olla tuttu, sitä voi pyrkiä hallitsemaan. Myös rentoutusharjoituksista ja vertaisryhmistä voi olla apua. Samoin palleahengityksen harjoittelu voi vähentää tähän liittyvän ahdistuksen tunnetta. On myös tärkeää, että lähiympäristö ymmärtää hyperventiloivan oireita ja voi rauhoittaa häntä. Aikaisemmin käytettyä hengittämistä paperipussiin ei nykyään suositella hyperventilaation hoidossa, koska se saattaa olla vaarallista, mikäli oireen taustalla onkin sydän- tai keuhkoperäinen vaiva. Sen sijaan voi koettaa säännöstellä uloshengitystä esimerkiksi supistamalla huulia ja näin aiheuttaen hieman vastusta.

Milloin hoitoon

Hyperventilaatioon liittyvä oireisto on sellainen, että se etenkin ensi kertaa esiintyessään ajaa kiireisesti lääkäriin. Tämä onkin tarpeen oireiden syyn selvittämiseksi. Mikäli syyksi ilmenee paniikkihäiriö, hoito voi olla lääkehoito tai muuta terapiaa (ks. «Paniikkihäiriö»2). Muiden hyperventilaatiota aiheuttavien tilojen hoito riippuu perustaudista.

Käytettyjä lähteitä

Hodgson U. Hyperventilaatio. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 9.9.2016.

Kern B. Hyperventilation Syndrome. http://emedicine.medscape.com/article/807277, päivitys 28.11.2016, luettu 9.6.2017 (vaatii käyttäjätunnuksen).

Vorvick L. Hyperventilation. Medline Plus. https://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/003071.htm1, päivitys 13.7.2016, luettu 9.6.2017.