Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Verkkokalvon irtauma (retina-ablaatio)

Lääkärikirja Duodecim
12.12.2013
silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen

Verkkokalvon irtaumassa silmän valoa aistiva osa irtautuu ympäröivistä rakenteista. Verkkokalvo on ikään kuin kameran filmipinta. Viivojen vääristyminen ja kuvan aaltoilu johtuvat tämän "filmipinnan" rakenteiden vääristymisestä.

Verkkokalvon irtauma on hoitamattomana vakavasti näköä uhkaava tilanne. Hoitona on usein silmäleikkaus. Hoidettunakin silmän näkökyky on usein alentunut. Irtauman laajuudesta ja paikasta riippuen näön lopullinen alenema vaihtelee lievästä vakavaan. Riittävän varhainen irtauman toteaminen ja hoitoon pääsy on onnistumisen kannalta keskeistä. Yleislääkäri tekee lähetteen silmälääkärin päivystykselliseen tutkimukseen mikäli hän epäilee verkkokalvon irtaumaa. Hoitojen kiireellisyys riippuu siitä, onko tarkan näön alue (makula) vielä kiinni vai ei. Leikkaus on yksi osa hoitoa. Jos leikkauksen jälkeen on suunniteltu asentohoito, on sen huolellinen toteuttaminen lopputuloksen kannalta vähintään yhtä merkityksellistä kuin itse leikkaus.

Verkkokalvon irtauman yleisyys

Verkkokalvon irtaumaa esiintyy vuosittain noin yhdellä henkilöllä kymmenestä tuhannesta. Mikäli silmän rakenteet ovat poikkeavat tai jos silmässä esiintyy muita verkkokalvon irtaumalle altistavia sairauksia, on riski irtaumalle suurempi.

Verkkokalvon irtauman syyt

Verkkokalvon repeämä

Verkkokalvon repeämä voi aiheuttaa silmän sisäisen nesteen ja geelimäisen hyytelön (lasiainen) tunkeutumisen verkkokalvon alle. Tämä voi johtaa verkkokalvon irtoamiseen.

Repeämä verkkokalvolle voi syntyä esimerkiksi lasiaisen irtoamisen yhteydessä. Lasiaisen irtoaminen sinänsä on usein vaaraton tilanne, mutta joissain tapauksissa se voi johtaa verkkokalvon repeämään ja myöhemmin verkkokalvon irtaumaan. Lasiaisen irtoaminen on luonnollinen, ikään liittyvä ilmiö, joka tulee arviolta 2/3:lle kaikista ihmisistä jossain elämän vaiheessa, yleisimmin myöhemmällä iällä. Lasiaisen irtaumassa silmän sisäinen hyytelö kutistuu luonnollisista, ikään liittyvistä syistä. Kutistuessaan lasiainen tekee verkkokalvolle vetoa, joka usein aistitaan salamointina (jaksoittaisia valonvälähdyksiä, usein näkökentän reuna-aleilla). Salamoinnissa valonvälähdykset näkyvät parhaiten pimeässä juuri silmän liikuttelun jälkeen, useimmiten ohimon puolella. Jos lasiainen on tiukasti kiinni verkkokalvossa, se voi tehdä verkkokalvoon reiän.

Silmävammat

Silmävammat, erityisesti silmään kohdistuneet iskut, voivat myös altistaa verkkokalvon repeämille. Samoin silmän alueelle kohdistuneet toimenpiteet voivat lisätä riskiä irtaumalle (ks. riskitekijät).

Muut syyt

Veto verkkokalvolle (ns. traktio) voi aiheuttaa verkkokalvoirtauman. Vetoa voi syntyä esimerkiksi diabeteksen silmäsairauden (diabeettinen retinopatia) yhteydessä (ks. «Diabeteksen silmäsairaus (diabeettinen retinopatia)»1). Erityisesti runsaat verenvuodot lasiaistilaan sekä uudisverisuonien kasvu verkkokalvolle ja lopulta lasiaistilaan voivat aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja altistaa irtaumalle.

Silmän sisäisten tulehdusten yhteydessä silmän normaalit rakenteet voivat vaurioitua ja altistaa verkkokalvon irtaumalle.

Verkkokalvon irtauman riskitekijät

Suuri likitaitteisuus (suurten miinuslasien tarve, vahvemmat kuin -6 D) lisää riskiä verkkokalvon irtaumalle. Likitaitteinen silmä on rakenteeltaan pidempi kuin silmät keskimäärin. Verkkokalvo on tällaisessa silmässä suhteessa ympäröiviin rakenteisiin tavallista pienempi ja kiinnityskohdiltaan heikompi.

Silmän alueen vammat lisäävät merkittävästi riskiä verkkokalvon irtaumalle. Tästä syystä säännölliset silmälääkärin tarkastukset ovat aiheellisia silmään kohdistuneen voimakkaan iskun tai muun silmän alueen vakavan vamman jälkeen (esimerkiksi sarveiskalvon tai kovakalvon läpäisevän vamman jälkitila).

Kaihileikkaus sekä muut silmän rakenteiden sisäiset leikkaukset, kuten lasiaisen poisto, voivat lisätä riskiä verkkokalvon irtaumalle. Jos samanaikaisesti on myös muita riskitekijöitä, voi vaikutus olla kertautuva. Jälkikaihen poistossa tehdään pieni aukko linssin takana sijaitsevaan takakapseliin. Tämän aukon tekeminen myös osaltaan lisää vaikutuksia lasiaiseen ja välillisesti verkkokalvoon. Muutoin terveessä silmässä kaihileikkaus ja jälkikaihen poisto ovat yleensä hyödyiltään suurempia kuin niihin liittyvät riskit.

Verkkokalvon tulehdukset, erityisesti sytomegaloviruksen aiheutttama verkkokalvon tulehdus (sytomegalovirusretiniitti), lisää merkittävästi riskiä verkkokalvon irtaumalle.

Toisen silmän verkkokalvon irtauma lisää usein riskiä myös terveen silmän osalta. Tästä syystä terveen silmän säännölliset tarkastukset ovat tärkeitä.

Verkkokalvon irtauman oireet

Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä ja viivojen vääristyminen voivat viitata verkkokalvon irtaumaan. Jos ennen varjon ilmaantumista on esiintynyt runsaasti salamointia, on aihetta tutkituttaa silmän tilanne silmälääkärillä. Tumma varjo näkökentän äärilaidoilla voi olla ensioire verkkokalvon irtaumasta. Pidemmälle edetessään verkkokalvon irtauma aiheuttaa usein viivojen vääristymistä ja tunteen kuin katsoisi vesilasin läpi. Näön tarkkuus voi olla merkittävästikin alentunut. Tällöin irtauma voi olla edennyt jo tarkan näön alueelle.

Milloin hoitoon

Mikäli verkkokalvon irtaumaa epäillään (yhtenäinen varjo, viivojen vääristyminen), on varhainen hoitoon hakeutuminen tärkeää. Jos yleislääkäri epäilee tutkimuksissaan verkkokalvon irtaumaa, tekee hän lähetteen silmälääkärille välittömästi. Nopea pääsy silmälääkärin tutkimuksiin parantaa hoitotulosten ennustetta ja silmälääkärin tutkimuksiin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä mikäli oireet viittaavat selkeästi verkkokalvon irtaumaan yleislääkärin tutkimuksissa.

Verkkokalvon irtauman hoito

Mikäli irtauma todetaan, on hoitona usein verkkokalvon korjausleikkaus. Ennen silmälääkärin tutkimusta on hyvä välttää voimakasta ponnistelua. Jos verkkokalvon irtauma todetaan, ohjataan potilas usein vuodelepoon odottamaan lähiaikoina mahdollisesti tapahtuvaa leikkausta.

Joissakin tapauksissa pienialaisemmat irtaumat saatetaan saada pysäytetyksi verkkokalvon laseroinnin avulla ilman leikkausta. Yhtenä hoitovaihtoehtona on myös silmämunan ulkopuolelle asetettava tuki, joka painaa silmämunaa sisäänpäin. Tässä hoidossa silmää painetaan kuopalle, jolloin irronneelle verkkokalvolle pyritään tarjoamaan tartuntapinta. Tällaista tukea kutsutaan blombiksi. Aiemmin blombi oli hoitona yleisempi, nykyisin päädytään useammin lasiaisen poistoon eli vitrektomiaan. Hoitotulokset ovat molemmissa varsin saman suuntaisia.

Itsehoito ennen leikkausta

Jos verkkokalvon irtauma todetaan, leikkaus tehdään yleensä seuraavana mahdollisena arkipäivänä leikkaussalitilanteen niin salliessa. Ennen leikkausta potilas ohjataan usein kotiin odottamaan. Kotona on tärkeää välttää rasitusta ja olla mahdollisimman paljon makuuasennossa. Näin verkkokalvoon ei kohdistu ylimääräistä rasitusta. Riippuen irtauman sijainnista voidaan potilas ohjata makaamaan selällään tai määrätyllä kyljellä. Silmien voimakasta liikuttelua tulee välttää, jotta lasiaisen heiluminen ei aiheuttaisi vetoa verkkokalvolle. Usein suositellaan lukemisen sekä TV:n katselun välttämistä odotellessa leikkausta.

Verkkokalvon korjausleikkaus

Verkkokalvon korjausleikkauksen yhteydessä lasiainen poistetaan ja korvataan usein kaasulla tai silikonilla. Kaasu poistuu vähitellen itsestään, silikoni pyritään poistamaan myöhemmin, mikäli kyseessä ei ole erityisen suuri riski uusintairtaumalle.

Leikkauksen jatkohoitona on useissa tapauksissa asentohoito, etenkin silloin kun on käytetty kaasutäyttöä. Asentohoito tarkoittaa tietyn erikseen määrätyn asennon ylläpitämistä viikon tai jopa kahden viikon ajan. Asentohoidon avuksi kotiin järjestetään tarvittaessa erillinen asentohoitopöytä. Riippuen irtauman sijainnista asentohoito valitaan siten, että esimerkiksi lasiaisen tilalle laitettu kaasu painaa verkkokalvoa koko ajan kiinni. Asentohoitona saattaa olla esimerkiksi kasvojen pitäminen maata kohden tietyn aikaa (WC-käynnit ja ruokapöytään nouseminen saattavat olla sallittuja, kuitenkin asento kasvot alaspäin säilyttäen). Jos irtauma on sivulla, voi asentohoitona olla tietyllä kyljellä makaaminen.

Asentohoidon huolellinen toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Mikäli asentohoitoa ei päästä toteuttamaan huolellisesti, saattaa leikkauksen hyöty jäädä minimaaliseksi.

Asentohoito leikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen asentohoito on erittäin tärkeää. Jos silmän sisään on laitettu kaasua, on asentohoito yleensä 100 prosenttista (koko ajan) ensimmäisen viikon ajan. Tällöin irtauman suunnasta riippuen asentoa pidetään 100 prosenttia ajasta. Ainoastaan WC-käynti ja ruokailu leikanneen lääkärin ohjeiden mukaan ovat sallittuja, tällöinkin asentoa pidetään annettuun suuntaan mahdollisimman paljon.

Yleensä toinen viikko on helpompi, tällöin asentohoito on useissa tapauksissa 50 prosenttia eli puolet ajasta ollaan kasvot vaakatasossa, ei kuitenkaan koskaan katsesuuntaa vaakatasosta nostaen. Puolet ajasta ollaan edelleen asentohoidossa määrättyyn suuntaan. Tällöin esimerkiksi voi olla sallittua puolet ajasta olla normaalissa istuma-asennossa katsesuuntaa vaakatasosta nostamatta, puolet ajasta aiemmin määritellyssä asennossa vuorotunnein. Leikanneen lääkärin antamia asentohoito-ohjeita kannattaa noudattaa erityisen huolellisesti. Asentohoidolla pyritään mahdollistamaan verkkokalvon arpeutuminen. Jos asentohoitoa ei pysty toteuttamaan, saattaa leikkauksen teho jäädä varsin pieneksi.

Verkkokalvon irtauman ehkäisy

Jos toisessa silmässä on todettu verkkokalvon irtauma, tulee terve silmä tutkituttaa hyvin laajennetusta mustuaisesta silmälääkärin vastaanotolla säännöllisin väliajoin leikanneen lääkärin ohjeiden mukaisesti

Jos silmissä on huomattava likinäköisyys (yli -6 D linssit), riski irtaumalle on suurempi. Tällöin silmälääkärin tekemä tutkimus verkkokalvon reikien löytämiseksi on hyödyllistä silmälasimäärityksen yhteydessä. Jos verkkokalvolta löytyy hauraita kohtia, voi silmälääkäri arvioida seuraavan kontrollikäynnin aikataulun. Mikäli verkkokalvolta löytyy uhkaavia reikiä, voidaan niitä usein hoitaa ennaltaehkäisevästi lasertoimenpiteellä. Tällöin verkkokalvolle tehdään laserin avulla ikään kuin pistehitsausta, jolloin arpireaktiolla pyritään estämään nesteiden tunkeutuminen verkkokalvon alle ja ehkäisemään verkkokalvon irtaumaa. Jos voimakkaasti likitaitteinen silmä on oireeton ja erityisiä heikkoja kohtia verkkokalvolta ei löydy, on silti hyödyllistä tarkistuttaa silmänpohjan tilanne 1–2 vuoden välein silmälääkärillä.

Käytettyjä lähteitä

Yanoff, Ophthalmology, 2nd. ed 2004

Verkkokalvon irtauma, Lääkärin käsikirja 3.10.2013 Paula Summanen

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi