Etusivu » Mistä terveys syntyy?

Mistä terveys syntyy?

Lääkärikirja Duodecim
10.11.2015
professori, sisätautien erikoislääkäri, Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen

Ihmisen terveyteen vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia. Yksinkertaistaen ne voidaan jatkaa kuuteen ryhmään: perintötekijät eli geenit, "sisäinen" maailmamme (kokemukset, asenteet, arvot), fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, elintavat, hoito- ja ehkäisytoimet ja sattuma. Geenien merkitys on paljon pienempi kuin usein ajatellaan. Perintötekijät aiheuttavat yleensä vain taipumuksen ja muut tekijät määräävät, kehittyykö sairaus vai ei. Poikkeuksia säännöstä kuitenkin on. Jotkut geenit aiheuttavat vääjäämättä tai hyvin suurella todennäköisyydellä sairauden ja jotkut saattavat hyvinkin tehokkaasti suojata sairaudelta.

Kulttuuri, tavat, geenit ja sattuma

Sairauksien tai terveyden periytyminen on usein näennäistä. Kodin arvot ja asenteet, kotona omaksutut elintavat ja kodin ilmapiiri vaikuttavat voimakkaasti terveyteen. Terveys ja sairaudet siirtyvät perheittäin sukupolvelta toiselle, mutta syynä eivät useimmiten ole geenit. Tapoja ja kulttuuria ihmiseltä toiselle ja sukupolvelta seuraavalle siirtäviä mekanismeja on joskus kutsuttu "meemeiksi". Meemien vaikutus näyttää olevan monin verroin suurempi kuin varsinaisten perintötekijöiden, geenien.

Sattuman merkitys on aina suuri. Vaarojen ja vaaratekijöiden yhdistelmät syntyvät usein sattuman kautta. Väärällä kaistalla vastaan tulevalle rattijuopolle tai luonnonmullistukselle emme voi mitään, vaikka kuinka yrittäisimme elää terveellisesti. Terveyden ennustamisen vaikeus johtuu osaksi juuri sattumasta. Jotkut sairastuvat, vaikka eläisivät kuinka terveellisesti, ja toiset säilyttävät pitkään terveytensä ja toimintakykynsä, vaikka elävät kaikkien ohjeiden ja neuvojen vastaisesti.

Elinympäristöllä tärkeä merkitys

Ihmisen elinympäristö vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Elämme läheisessä yhteydessä omien mikrobiemme – bakteerien ja virusten – kanssa, mutta saamme myös koko ajan uusia muilta ihmisiltä, eläimiltä ja muualta ympäristöstä. Osa niistä on samantekeviä, osa hyödyllisiä ja pieni osa terveydelle vaarallisia.

Elinympäristössä on monia muitakin terveysuhkia. Voimakkaat lämpötilan vaihtelut saattavat laukaista sydäninfarktin ja kosteusvauriorakennusten homeet infektioita, yleisoireita ja kuumeilua. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on vakuuttavasti osoitettu, että liikenteen ja teollisuuden päästöistä peräisin olevat pienhiukkaset lisäävät sepelvaltimotautikohtauksia, aivoverenkierron häiriöitä ja aiheuttavat syöpää.

Ihmissuhteet ovat terveydenkin kannalta tärkeitä

Sosiaalisen elinympäristön valtava merkitys ihmisen terveydelle on selvinnyt vasta aivan viime vuosina. Muilta ihmisiltä saatu tuki edistää terveyttä, suojaa sairauksilta ja parantaa toipumismahdollisuuksia niillä, jotka jo ovat sairastuneet. Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin on yli kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat.

Taustalla on monia syitä, osa hyvin arkisia. Hyvä kumppani saa toisen lopettamaan tupakoinnin ja huolehtii siitä, että kovin huonossa kunnossa ei illalla tulla kotiin. Yksinäisyyden vaikutukset ovat toisaalta yksilöllisiä ja riippuvat olosuhteista. Riitainen parisuhde lisää varmasti sairastumisriskiä. Joillekin yksinään eläminen sopii ja silloin se on terveyden kannalta hyvä asia.

Työelämä vaikuttaa monella tavalla terveyteen. Työn suuri määrä ja edes kiire ei välttämättä aiheuta sairauksia. Vaarallisia asioita ovat työn pakkotahtisuus ja puuttuvat mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön. Komenteleva ja epädemokraattinen esimies ja huonot ihmissuhteet työpaikalla näyttävät olevan vaarallisia. Eri ammateissa sairastumisriski vaihtelee paljon. Johtajilla riski on pienin ja fyysistä, mekaanista työtä tekevillä suurin. Emme kuitenkaan tiedä, johtuvatko ammattiryhmien erot itse työstä vai muista elämänoloista.

Psyykkiset tekijät tärkeitä

Sisäinen maailmamme – tällä tarkoitan luonnetta, kokemuksia, tavoitteita, arvoja ja suhdetta ulkoiseen maailmaan – vaikuttaa syvällisesti ja monella tavalla terveyteen ja sen kokemiseen. Masennus näyttää lisäävän sepelvaltimotaudin (ks. «Sepelvaltimotauti»1), mutta myös aikuisiän (tyypin 2) diabeteksen (ks. «Diabetes ("sokeritauti")»2) vaaraa. Optimistinen, tulevaisuuteen valoisasti suhtautuva ihminen sairastuu harvemmin kuin hänen kyyninen ja aggressiivinen tuttavansa. Vaarassa näyttävät olevan jonossa etuilevat äkäilijät ja nyrkkiä pöytään lyövät päällepäsmärit.

Voimakkaat kielteiset tunteet laukaisevat sydäninfarkteja, sydänkuolemia ja aivoverenkierron häiriöitä. Pitkäkestoisilla myönteisillä tunnetiloilla on toisaalta positiivisia vaikutuksia sekä psyykkisiin että elimellisiin sairauksiin. Itsehillintä, pitkäjänteisyys ja päämäärätietoisuus näyttävät olevan erityisen tärkeitä myönteisesti terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Univaje ja unihäiriöt vaikuttavat haitallisesti moniin terveyden kannalta tärkeisiin säätely- ja puolustusjärjestelmiin. Uniongelmat vaikuttavat terveyteen myös epäsuorasti. Väsynyt ja masentunut ihminen ei jaksa hoitaa terveyttään, hän liikkuu vähemmän ja syö enemmän. Tupakkalakko jää tekemättä ja oluttakin voi kulua enemmän kuin olisi viisasta.

Samat elintavat suojaavat monilta sairauksilta

Elintapojen merkitys ihmisen terveydelle on hyvin suuri. Tupakointi, epäterveellinen ravinto, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute vaikuttavat monen sairauden syntyyn ja kulkuun. Vaikutukset ovat yleensä samansuuntaisia terveellisten elintottumusten eduksi. Samanlainen terveellinen ravinto estää sydäntauteja, syöpää ja diabetesta, ja tupakkalakolla voi estää kymmeniä erilaisia sairauksia.

Elintavat omaksutaan ja suhde terveyteen muodostetaan aikaisin. Monien tutkimusten mukaan jo peruskoulun yläasteella voidaan ennustaa, millaiselle "terveysuralle" nuori ihminen myöhemmin joutuu. Tämä ei tarkoita, etteikö asioihin voi vaikuttaa myös myöhemmin. Sen sijaan se kertoo siitä, miten tärkeitä elämän kaksi ensimmäistä vuosikymmentä ovat terveydelle.

Elintapojen ja terveyden välinen yhteys on usein U- tai J-kirjaimen muotoinen. Kohtuus on hyväksi ja liika pahaksi. Hyviä esimerkkejä ovat alkoholi ja liikunta. Jotkut arvelevat, että kohtuullinen alkoholin käyttö voisi jopa vähentää kuoleman vaaraa, mutta humalajuominen ja jatkuva runsas käyttö lisäävät sitä varmasti. Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta edistää varmasti terveyttä, mutta liian rasittavat suoritukset voivat olla terveyden kannalta vaarallisia. Tupakointi on niitä harvoja asioita, joissa kohtuuskin on haitaksi, sillä jo passiivinen tupakoiminen tai muutaman savukkeen polttaminen päivässä haittaavat terveyttä.

Lopuksi

Terveys on osa laadukasta elämää, mutta niin ovat myös ne asiat, joilla terveyttä voidaan edistää ja sairauksia ehkäistä. Avainsanoja ovat hyvät ihmissuhteet, kohtuus ja valoisa suhtautuminen tulevaisuuteen. Suomalaisten suurimmat terveysongelmat ovat nykyään tupakka ja runsas alkoholinkäyttö – ne heikentävät voimakkaasti elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä ja lyhentävät elämää vuosilla.