Etusivu » Raskaus ja alkoholi

Raskaus ja alkoholi

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kysely eri päihteiden käytöstä kuuluu äitiysneuvolan toimintaan. Eniten haittoja aiheuttava päihde on alkoholi. Vaikka alkoholin käyttö yleisesti ottaen on hyväksyttyä, raskauden aikana tilanne on toisin ja alkoholin aiheuttamat riskit raskauden aikana on syytä tietää. Suomessa raskautta edeltävä keskimääräinen alkoholinkäyttö on noin neljä annosta viikossa, mutta onneksi suurin osa naisista vähentää tai lopettaa alkoholin käytön jo raskautta yrittäessään tai saatuaan tiedon raskaudesta. Alkoholia säännöllisesti tai ajoittain runsaasti käyttävien äitien raskaudet ovat riskiraskauksia, ja niiden hoito on keskitetty äitiyspoliklinikoille.

Alkoholin käytön rajat

Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle. Tavoite on siis alkoholin käytön lopettaminen kokonaan ennen raskautta. Täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto.

Jotta riskejä ja niiden suuruutta voidaan arvioida, on tutkimuksissa määritetty erilaisia käytön rajoja. Alkoholin ongelmakäyttönä raskauden aikana pidetään vähintään 5 annosta kerralla tai yli 10 alkoholiannosta viikossa. Jopa viikoittainen raju kertahumala vaikuttaa sikiöön. Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi, ja sikiöllä pitoisuus saattaa nousta jopa suuremmaksi kuin äidillä.

Alkuraskauden matala-annoksinen alkoholinkäyttö ei kuitenkaan ole syy raskaudenkeskeytykselle.

Alkoholin vaarat raskauden aikana

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa monia riskejä raskauden aikana. Näistä tärkeimmät ovat:

  • lisääntynyt keskenmenon riski
  • lisääntynyt sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski
  • lisääntynyt ennenaikaisuuden riski
  • lisääntynyt epämuodostumariski (tyypillisiä alkoholin aiheuttamia epämuodostumia ovat sydämen ja luuston epämuodostumat)
  • FASD (fetal alcohol spectrum disorders) -riski.

Sikiön alkoholivaurio

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD, fetal alcohol spectrum disorders) on yhteinen termi kaikille sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamille lapsille. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 600–3 000 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta vauvaa. Oireyhtymän tunnusmerkit ovat alkoholin väärinkäyttö raskauden aikana yhdistettynä lapsen oireisiin.

  • Varmistettu runsas alkoholialtistus joko säännöllisenä tai satunnaisesti humalahakuisena (haitalliseen alkoholinkäyttöön viittaavat toistuvat humalatilat, sietokyvyn nousu, vieroitusoireet, vaaratilanteisiin joutuminen alkoholin vaikutuksen alaisena, jne.)
  • Raskausviikkoihin nähden lapsen syntymäpaino on tavallista pienempi.
  • Aivojen kasvun häiriö tai rakennepoikkeama, jonka seurauksena vastasyntyneellä on hermostollisia (neurologisia) oireita, myöhemmin kehityksen viivästymä tai henkinen jälkeenjääneisyys
  • Vastasyntyneellä todetaan kasvojen tyypillisiä poikkeavia ns. dysmorfisia piirteitä: esim. pienipäisyys ja/tai pienet silmät sekä kapeat luomiraot ja/tai huonosti kehittynyt, ohut ylähuuli ja yläleuka, leveä nenänselkä ja pysty nenänpää.

Alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat suurelta osin pysyviä, joten äidin alkoholinkäyttö vaikuttaa ratkaisevasti myös lapsen myöhempään kehitykseen.

Hoito

Äitiysneuvolassa kannustetaan asiakasta äitiyspoliklinikan seurantaan kertomalla päihteiden ja elämäntapojen vaikutuksista raskauden kulkuun ja sikiön hyvinvointiin. Jos synnyttäjä kertoo käyttävänsä alkoholia säännöllisesti muutamia kertoja viikossa, hänet on ohjattava äitiyspoliklinikalle. Seurantatiheys äitiyspoliklinikalla räätälöidään potilaan tilanteen mukaan.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on suurin yksittäinen täysin estettävissä oleva kehitysvammaisuuden syy länsimaissa.

Lisää tietoa

Alkoholi ja raskaus (FASD) «http://verneri.net/yleis/alkoholi-ja-raskaus-fasd»1

Lähteet

Autti-Rämö I. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.6.2016.

Kahila H. Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.6.2016.

Halmesmäki E. Päihteet ja raskaus. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 540–549.