Etusivu » Raskaus ja huumeet

Raskaus ja huumeet

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Huumausaineita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus. Tilannetta pahentavat aineiden sekakäyttö, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä ravitsemusongelmat. Huumeiden käyttö lisää raskauden riskejä monin tavoin: pienipainoisuuden, ennenaikaisuuden ja sikiön kohtukuoleman vaara kasvaa.

Kannabistuotteet: hasis ja marijuana

Kannabistuotteissa vaikuttava aine on tetrahydrokannabinoli (THC), joka läpäisee istukan helposti ja voi aiheuttaa sikiön sydämen lyöntitiheyden harventumista. THC:n ei ole todettu aiheuttavan sikiön epämuodostumia eikä lisäävän keskenmenoriskiä, mutta se lisää vastasyntyneiden pienipainoisuutta. Raskauden kesto on pari viikkoa lyhyempi kuin keskimäärin. Kannabistuotteiden toistuvan käytön haitat voivat ilmetä lapsen myöhemmin ilmenevinä keskittymiskyvyn, tarkkaaavuuden ja lähimuistin häiriöinä.

Kokaiini

Kokaiini supistaa verisuonia. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia istukan verenkiertoon, ja tämä voi johtaa sikiön hapenpuutteeseen. Joka kolmas kokaiinin käyttäjien lapsista on syntyessään pienipainoinen. Kokaiinin käytön on todettu lisäävän ennenaikaisuutta ja istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiä. Kokaiini aiheuttaa vastasyntyneen kouristuksia ja sydämen rytmihäiriöitä. Raskauden aikainen kokaiinin käyttö voi heikentää myöhemmin lapsen kielellistä kehitystä ja aiheuttaa näön häiriöitä (karsastusta, taittovikaa ja näköhermon surkastumista).

Amfetamiini

Amfetamiini on Suomen toiseksi eniten käytetty huumausaine. Amfetamiinin käyttöön on liitetty sekä lisääntynyt sikiön pienipainoisuuden riski että ennenaikaisuuden riski. Sikiökautiseen amfetamiinialtistukseen liittyen on kuvattu sydänvikoja. Amfetamiinia käyttävän äidin paino nousee vain vähän tai ei lainkaan, mikä johtaa helposti niin synnyttäjän kuin vastasyntyneenkin aliravitsemukseen. Amfetamiini lisää ennenaikaisen vedenmenon riskiä, tästä syystä tulehdusriski nousee. Vastasyntyneellä saattaa olla amfetamiinialtistuksesta johtuvia oireita, kuten kohonnut verenpaine, poikkeava itkuääni, imemisvaikeuksia ja oksentelua.

Opiaatit: heroiini ja buprenorfiini

Opiaattien on osoitettu aiheuttavan mm. virtsateiden ja aivojen kehitysanomalioita sekä sydänvikoja. Vastasyntyneelle tulee usein jopa lääkitystä vaativia vieroitusoireita, jos äidin käyttö on jatkunut loppuraskauteen. Ne voivat näkyä vasta useiden viikkojen kuluttua syntymästä. Tarkkaavaisuushäiriöt ovat näillä lapsilla tavallista yleisempiä.

Hoito

Äitiysneuvolassa kannattaa kertoa huumeiden kokeilusta tai käytöstä. Silloin neuvola harkitsee äidin lähettämistä sairaalan äitiyspoliklinikan seurantaan. Äitiyspoliklinikalla annetaan yksityiskohtaista tietoa huumeiden vaikutuksesta raskauteen ja sikiöön sekä seurataan sikiön kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Synnyttäjää motivoidaan vieroitushoitoon, joko avo- tai laitoshoidossa. Lyhytkestoinen pakkohoito voi joskus tulla kysymykseen, koska äiti selviydyttyään päihtymystilastaan ehkä paremmin tajuaa käytön seuraukset ja saattaa motivoitua yrittämään katkaisua pakkohoidon jälkeen.

Vieroitus voidaan toteuttaa raskauden kestosta riippumatta. Viimeisellä raskauskolmanneksella on syytä seurata sikiön hyvinvointia. Suositeltavin korvaushoitovalmiste sikiön ja vastasyntyneen kannalta on buprenorfiini, jos hoito aloitetaan raskauden aikana. Metadonia voidaan käyttää raskauden aikana, jos äiti on sitä jo aiemmin käyttänyt. Hoidon tulee olla tarkkaan suunniteltua ja valvottua. Näissäkin tilanteissa vastasyntyneen vieroitusoireet ovat yleisiä.

Päihderiippuvaisen naisen raskauden aikainen hoito pyritään järjestämään moniammatillisen työryhmän yhteistyönä (esim. neuvola, lastensuojelu, synnytyssairaala, päihdehoitopaikka, lastenlääkäri).

Ehkäisy

Tavoitteena tulee olla, että naisen päihdeongelma on todettu ja hoidossa jo ennen raskautta ja raskaus on suunniteltu, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla.

Lähteet

Kahila H. Päihdeäidit. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.8.2016.

Halmesmäki E. Päihteet ja raskaus. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 540–549.