Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Imetys ja lääkkeet

Imetys ja lääkkeet

Lääkärikirja Duodecim
1.10.2018
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Lääkehoitoa tarvitaan joskus raskauden ja imetyksen aikana. Imeväisen lääkealtistus rintamaidon kautta jää yleensä vähäiseksi. Lääkkeen käyttö on harvoin este imetykselle. Joskus pitkäaikaiseen tai säännölliseen lääkehoitoon liittyy riski, että lääke vaikuttaa myös vastasyntyneeseen ja imeväiseen. Erityisessä vaarassa ovat ennenaikaisesti syntyneet.

Rintamaito on ihanteellinen ravinto vastasyntyneelle. Rintamaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki lapsen kasvuun ja kehitykseen ensimmäisten elinkuukausien aikana tarvittavat ravintoaineet. Tietoa yksittäisten lääkkeiden erittymisestä maitoon ei ole kovin paljon käytettävissä. Imettävän äidin lääkeannoksesta keskimäärin alle 1 % päätyy lapseen. Vastasyntyneen elimistön kyky käsitellä lääkeaineita on kuitenkin kehittymätön.

Imetyksen aikana haitalliset lääkkeet

Kiellettyjen lääkeaineiden luettelo ei ole pitkä, mutta imetysajan kestosta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Kiellettyjä lääkkeitä ovat isotretinoiini (akne- ja psoriaasilääke), amiodaroni (sydänlääke), doksepiini (psyykenlääke), ergotamiini (migreenilääke), radioaktiiviset lääkkeet sekä solunsalpaajat. Ns. dopamiiniagonistit aiheuttavat maidon tulon loppumisen. Näitä lääkkeitä käytetään prolaktiinin liikaerityksen hoitoon.

Ei-suositeltavia lääkkeitä ovat litium (masennuslääke), kultavalmisteet (reumalääke) ja pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit (rauhoittava lääke).

Seuraavien lääkkeiden käytössä voi olla riskiä imetyksen aikana: fluorokinolonit (eräs antibioottilääkeryhmä), kodeiini, psyykenlääkkeet yleisesti sekä uudet epilepsialääkkeet.

Ohjeita imetysajalle

Kuten raskauden aikana käytetään imetyksenkin aikana mieluummin vanhaa tunnettua lääkettä ja pienintä vaikuttavaa lääkeannosta. Kerran vuorokaudessa otettavan lääkkeen kohdalla imetys kannattaa ajoittaa siten, että lääke otetaan heti imetyksen jälkeen.

Säännöllistä lääkehoitoa käyttävän äidin ja hänen lapsensa seuranta neuvolassa (painon nousu, normaali kehitys) on riittävä. Joissakin tilanteissa voi olla paikallaan tarkistaa lääkkeen pitoisuus lapsessa. Äidin imetyksen aikaisen lääkehoidon aiheuttamat vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia, mutta lääkealtistusten pitkäaikaisvaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Erityisesti keskushermostoon ja immuunivasteeseen vaikuttavien lääkkeiden vaikutukset voivat tulla esiin vasta lapsen kehittyessä.

Lisätietoa

Lääkityksen turvallisuutta raskauden tai imetyksen aikana voi tiedustella Teratologisesta tietopalvelusta. Valtakunnallinen palvelu on avoinna arkisin klo 9–12, puh. (09) 4717 6500.

Muita imetykseen liittyviä artikkeleita:

Normaali raskauden kulku:

«Raskaus (normaali kulku)»4

Normaali synnytys:

«Normaali synnytys»5

Lähteet

Malm H. Lääkkeiden käyttö raskauden aikana. Lääkärin käsikirja / Lääkärin tietokannat [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 4.11.2016.

Malm H. Lääkkeet ja imetys. Duodecim 2008;124(6):632–9 «/xmedia/duo/duo97128.pdf»1.

Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara A-L, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Lääkelaitos 2008 «http://www.fimea.fi/documents/160140/753095/17161_raskaus2r.pdf»2.