Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Punaiset luomet ihossa (verisuoniluomet)

Lääkärikirja Duodecim
5.11.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Punaiset luomet ovat lähtöisin ihon pienistä verisuonista. Verisuoniperäisistä luomista yleisimpiä ovat tuliluomi, hämähäkkiluomi, mansikkaluomi, ontelomainen (kavernoottinen) verisuoniluomi ja kirsikkaluomi. Verisuoniluomiin voidaan lisäksi laskea imusuonista peräisin olevat luomet, lymfangioomat.

Angiokeratoomat ovat puolestaan pieniä, pikimustia tai punaisenmustia verisuonilaajentumia, jotka jaetaan kahdeksaan alamuotoon. Osa niistä on ilmeisesti luomia, mutta suuressa osassa syntymekanismi on muu kuin synnynnäinen kehityshäiriö (ks. «Angiokeratoomat (ihon tummat verisuonipatit)»1).

Tuliluomi

Tuliluomia (Naevus flammeus) on kahdenlaisia. Niistä toinen on vaaleanpunainen ja sijaitsee lähellä keskiviivaa. Tyypillisin se on niskakuopassa tai takaraivolla, "haikaran nokanjälki", "enkelin suudelma". Se voi olla myös kasvoissa, esimerkiksi silmäluomessa, suun seudussa tai otsassa (kuva «Tuliluomi kasvoissa»1). Läiskä vaalentuu iän mukana. Haikaran nokanjälki niskassa on verrattain tavallinen ja yleisempi tytöillä kuin pojilla. Sen esiintyvyydeksi esitetään 20–60 % vastasyntyneistä, mutta osalta se häviää muutaman vuoden sisällä.

Toinen, syvempi ja punaisempi tuliluomi on portviiniluomi (ks. kuva «Portviiniluomi»2). Se sijaitsee kauempana keskiviivasta kuin vaalea tuliluomi. Lisäksi portviiniluomessa voi olla kyhmyisyyttä. Luomi ei häviä itsekseen vaan saattaa korostua vuosien varrella. Sitä voi hoitaa ns. värilaserilla.

Kalvakkaluomi

Portviiniluomeen liittyy usein ns. kalvakkaluomi (Naevus anaemicus), jota esiintyy myös ilman tuliluomea. Nimensä mukaisesti se on kalpea, lähes veretön läiskä tai verkkomainen tai läiskäinen muutos tavallisimmin vartalolla, joskus raajoissa, kaulassa, niskassa, jopa kasvoissa (Kuva «Kalvakkaluomi»3). Kyseessä ei ole luomi, vaan ihon kalpeus johtuu ihoverisuonten pysyvästä supistumisesta. Kun muutosta painetaan esimerkiksi mikroskoopin objektilasilla, luomen ympäristö muuttuu yhtä kalpeaksi kuin itse kalvakkaluomi. Kun sitä hankaa, ympäristö muuttuu punaiseksi, luomi ei. Muutos on täysin vaaraton. Se ei häviä vuosien saatossa. Kalvakkaluomi muistuttaa usein vitiligoa eli valkopälveä «Valkopälvi (Vitiligo)»2.

Hämähäkkiluomi

Hämähäkkiluomi (Naevus araneus) on yksittäisenä kasvoissa yleinen, muualla ihossa harvinainen. Siinä on kirkkaanpunainen keskuspiste, josta lähtee säteittäin hentoja, punaisia juovia (ks. kuva «Hämähäkkiluomi»4). Punainen keskuspiste on pieni valtimo, jonka säätelylihas ei toimi. Veri pakkautuu hiussuoniin, jotka laajentuvat ja näkyvät ohuina juovina. Keskusvaltimo voidaan polttaa sähköneulalla tukkoon. Myös nestetyppijäädytys sopii hoidoksi. Hämähäkkiluomia on ruvettu entistä useammin hoitamaan laserilla.

Mansikkaluomi ja kirsikkaluomi

Mansikkaluomi ja kirsikkaluomi koostuvat hiussuonista. Mansikkaluomi on kirkkaanpunainen, muutaman millimetrin tai muutaman senttimetrin läpimittainen ja kohoaa ihosta. Se on usein valmiina jo synnyinhetkellä tai se kehittyy varhaislapsuudessa. Valtaosa häviää itsekseen muutamassa vuodessa (ks. kuva «Mansikkaluomi»5). Mansikkaluomeksi sanotaan myös seuraavaa verisuoniluomea, joka on tummempi kuin tässä tarkoitettu hiussuonista koostuva luomi. Kirsikkaluomi on keski-ikäisten ja vanhusten luomi, joita on erityisesti naisilla vartalossaan tai raajoissaan. Se on kirkkaanpunainen, muutaman millimetrin, suurimmillaan noin puolen senttimetrin läpimittainen ja kohoaa hieman ihosta (ks. kuva «Kirsikkaluomi»6). Kirsikkaluomea ei tarvitse hoitaa millään tavalla.

Ontelomainen verisuoniluomi (hemangiooma)

Ontelomainen (kavernoottinen) verisuoniluomi eli hemangiooma voi olla yhtä hyvin lapsen kuin aikuisen ihossa. Lapsella se on yleensä kasvoissa tai muualla pään alueella ja on valmiina syntyessä tai kehittyy parin ensimmäinen ikävuoden aikana (ks. kuva «Ontelomainen verisuoniluomi»7). Sitäkin sanotaan tavallisesti mansikkaluomeksi. Suurimmillaan sen koko vaihtelee noin yhdestä senttimetristä muutamaan senttiin. Suurin osa lasten hemangioomista häviää itsekseen pienen arven jättäen kouluikään mennessä. Ellei niin tapahdu esikouluun mennessä, asiasta kannattaa neuvotella lääkärin kanssa.

Aikuisilla ja vanhuksilla kavernoottinen hemagiooma on yleensä pikimusta ja muistuttaa melanoomaa. Tummansininen tai musta verisuonikasvain huulessa on tavallisesti pienen trauman seuraus. Sitä sanotaan huulikohjuksi, kansanomaisesti "mustikaksi huulessa". Sellainen paranee usein nestetyppijäädytyksellä (kuva «Huulikohju (venous lake) ylähuulessa»8).

Imusuoniluomi

Imusuoniluomi (lymphangioma) on yleensä paikallinen muutaman senttimetrin läpimittainen rykelmä ihonvärisiä imusuonten pullistumia, joiden sisällä on väritöntä imunestettä, joskus verta. Ei tiedetä, mistä veri imusuoniin pääsee. Luomen sanotaan muistuttavan sammakonkutua. Imusuoniluomi voi olla jo syntyessä tai se ilmaantuu lapsuudessa, harvemmin enää aikuisena. Haittana on runsas imunestevuoto, kun imusuoni puhkeaa. Luomi poistetaan tavallisesti kirurgisesti.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi