Etusivu » Raskaus ja päihteet

Raskaus ja päihteet

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kaikkien päihteiden käyttö lisää raskaudenajan häiriöiden riskiä ja vaarantaa sikiön terveyden. Eniten tietoa on alkoholivaurioista (ks. «Raskaus ja alkoholi»1). Huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessakin, ja niiden vaikutuksista raskauteen ja sikiöön (ks. «Raskaus ja huumeet»2) tulee jatkuvasti uutta tietoa. Tupakointi (ks. «Raskaus ja tupakointi»3) liittyy usein päihteiden käyttöön ja lisää sekä äidin että sikiön terveysriskejä. Suurin osa odottajista vähentää merkittävästi tai lopettaa alkoholin käytön ja tupakoinnin kokonaan, kun tietää olevansa raskaana.

Päihderiippuvaisen naisen raskaudenaikainen hoito kannattaa järjestää moniammatillisen työryhmän yhteistyönä (esim. neuvola, lastensuojelu, synnytyssairaala, päihdehoitopaikka, lastenlääkäri).

Neuvolan tehtävät

Neuvolassa pyritään tunnistamaan ne tilanteet, jolloin päihteiden käyttö tai tupakointi on ongelma. Se ei ole helppoa terveydenhuollon ammattilaisellekaa . Raskaana olevan naisen vieroitus- ja kuntouttava päihdehoito on järjestettävä viipymättä, kun hän on siihen suostuvainen. Toisaalta lähes kaikki odottavat äidit tietävät päihteiden ja tupakoinnin haitallisuuden sikiön terveydelle, ja he toivovat sekä tietoa että apua. Neuvolan tehtävänä on tunnistaa apua tarvitsevat odottavat äidit ja ohjata heidät äitiyspoliklinikan seurantaan. Päihteitä käyttävien raskaana olevien ravitsemustilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa heidän riittävä kivennäis- ja hivenaineiden saantinsa.

Terveydenhuollon on järjestettävä raskaana olevan naisen vieroitus- ja kuntouttava päihdehoito viipymättä hänen omalla suostumuksellaan. Raskaana olevasta päihteidenkäyttäjästä tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus. jos käytöstä on varmaa näyttöä. Lapsen synnyttyä vahva päihteidenkäytön epäily riittää lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.

Äitiyspoliklinikka ja sairaala

Raskauden seuranta suunnitellaan yksilöllisesti, päihteiden käytön vaikeusasteen mukaisesti. Kätilön lisäksi työryhmässä ovat sosiaalityöntekijä ja synnytyslääkäri. Psykologista tukea pyritään tarjoamaan. Sikiön vointia seurataan kaikukuvauksella ja loppuraskaudessa sydänäänikuuntelun (KTG = kardiotokografia) avulla. Tarvittaessa otetaan laboratoriotutkimuksia.

Vastasyntynyttä seurataan synnytyksen jälkeen huolellisesti.

Normaali synnytys:

Imetys:

Käytettyjä lähteitä

Kahila H. Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.8.2016.

Halmesmäki E. Päihteet ja raskaus. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 540–549.