Etusivu » Raskaus ja tupakointi

Raskaus ja tupakointi

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Valistuksesta huolimatta noin 15 % suomalaisnaisista tupakoi raskauden aikana, ja heistä kaksi kolmesta tupakoi koko raskausajan. Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät istukan. Näistä tärkeimmät ovat nikotiini ja hiilimonoksidi eli häkä sekä erilaiset polysykliset hiilivedyt ja syanidi. Ympäristön tupakansavulle altistuttaessa vain häkä jää pois.

Nuuskan haitat ovat verrattavissa tupakanpolttoon. Vaikka nuuskatessa ei tapahdu altistumista haitallisille palamistuotteille, nuuska aiheuttaa jopa pidempikestoisen nikotiinihuipun elimistössä kuin tupakointi. Myöskään sähkötupakan käyttöä ei suositella raskauden aikana.

Sikiö on herkkä erilaisille ympäristömyrkyille. Tupakan haitalliset aineet siirtyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon. Tupakointi lisää merkittävästi sikiön kasvuhäiriön, ennenaikaisen synnytyksen (ks. «Uhkaava ennenaikainen synnytys»1), istukan ennenaikaisen irtoamisen (ks. «Istukan ennenaikainen irtoaminen»2) ja etisen istukan (ks. «Etinen istukka»3) vaaraa. Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen myös pitkällä aikavälillä.

Tupakoinnin haittavaikutukset raskauden aikana

Tupakoitaessa verenkiertoon imetytyy lukuisia kemikaaleja. Nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia supistamalla verisuonia. Hiilimonoksidi taas sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksihemoglobiinia, joka vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakoijalla istukan toiminta on heikentynyt, mutta istukka on laajempi ja painavampi kuin tupakoimattomalla.

Tupakan raskasmetallit ja karsinogeenit vaikuttavat suoraan kehittyvän sikiön kudoksiin. Kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta.

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Keskenmenoriski väestössä on 10–15 sataa raskaana olevaa kohden, mutta tupakoivalla se on jopa 33 sataa äitiä kohden. Tupakointi kaksin-kolminkertaistaa sikiön kasvuhäiriön (ks. «Sikiön kasvun hidastuma»4) riskin, ja tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin 200 grammaa kevyempinä. Tämä lisää kuolleena syntyneiden (ks. «Kohtukuolema (sikiökuolema)»5) ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrää ja vastasyntyneiden sairastavuutta. Istukan ennenaikaisen irtoamisen (ks. «Sikiön kasvun hidastuma»4) tai etisen istukan (ks. «Etinen istukka»3) riski on suurentunut tupakoitsijalla jopa 2,5-kertaiseksi.

Tupakoinnin vaikutukset vastasyntyneeseen

Raskauden aikainen tupakointi altistaa paitsi raskaushäiriöille myös vastasyntyneen ongelmille: pH on pienempi, Apgarin pisteet huonommat, lapsivedessä on useammin mekoniumia eli lapsenpihkaa ja syntymänjälkeisen tarkkailun tarve on suurempi kuin muilla. Äidin raskaudenaikainen tupakointi jopa viisinkertaistaa lapsen äkkikuoleman (kätkytkuoleman) vaaran.

Tupakoivien äitien vastasyntyneet ovat keskimäärin 150–300 g kevyempiä kuin olisi odotettavissa ilman tupakan vaikutuksia; pienipainoisuuden riski on kaksinkertainen.

Haitat näkyvät myös lapsen myöhemmässä terveydessä. Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset ovat muita alttiimpia hengitystieinfektioille. Oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta kouluiässä todetaan tupakoivien äitien lapsilla useammin kuin muilla. Poikalasten myöhempi hedelmällisyys on heikentynyt, mutta tytöistä ei ole tutkimuksia.

Tupakka ja imetys

Nikotiini kulkeutuu äidinmaitoon, ja se aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä, pahoinvointia ja vatsakipuja. Koliikkia esiintyy useammin, jos imettävä äiti tupakoi. Tupakointia tulee välttää ainakin 2–3 tuntia ennen imetystä, jos tupakoinnin lopettaminen on mahdotonta. Lisäksi tulee huolehtia, ettei lapsi altistu savulle.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakointi tulisi lopettaa kolme kuukautta ennen raskautta istukkakomplikaatioiden estämiseksi. Jos tupakointi lopetetaan alkuraskaudessa, ennenaikaisuuden, istukan irtoamisen ja etisen istukan vaara vähenee. Jos tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä, sikiön kasvu normaalistuu.

Tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti vaikeaa nikotiiniriippuvuuden vuoksi (ks. «Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)»6). Lääkärin antama ohjaus, neuvonta ja valistus ovat avuksi. Nikotiinikorvaushoito auttaa jonkin verran, ja sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana. Raskaana oleville ja imettäville nikotiinikorvaushoito on parempi kuin tupakointi. Raskauden aikaisen nikotiinikorvaushoidon käytön tulisi kuitenkin aina tapahtua lääkärin tai terveydenhoitajan seurannassa. Ensisijaisesti tulisi suosia lyhytvaikutteisia nikotiinivalmisteita, kuten purukumia tai suihkeita. Laastaria voidaan harkita joissain tilanteissa, jos annostelutarve on tiheää. Laastari tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa yöksi. Nikotiinikorvaushoidon aikana tupakointia pitää ehdottomasti välttää, koska nikotiinipitoisuudet voivat nousta huomattavan korkeiksi. Muita lääkkeellisiä hoitoja ei ainakaan toistaiseksi suositella raskauden aikaisen tupakanpolton vieroitukseen.

Lähteet

Tikkanen M. Tupakointi ja raskaus. Duodecim 2008;124(11):1224–9 «/xmedia/duo/duo97280.pdf»2.

Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, Lehtonen L. Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen. Suomen Lääkärilehti 2015;70(10):629–634.