Etusivu » Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi)

Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi)

Lääkärikirja Duodecim
2.5.2016
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Aivolisäke on pieni, herneen kokoinen, hormoneja tuottava rauhanen aivojen alla keskellä päätä (ks. kuva «Aivolisäke»1). Aivolisäke tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät muiden elimistön hormonirauhasten toimintaa. Aivolisäkkeen vajaatoiminnassa yhden tai useamman hormonin tuottaminen on puutteellista.

Aivolisäkkeen hormonit

  • Kasvuhormoni säätelee kasvua. Lapsella sen puute johtaa lyhytkasvuisuuteen. Aikuisella kasvuhormonin puute ei usein aiheuta mitään oireita, mutta siihen liittyy aineenvaihdunnan häiriöitä.
  • TSH (tyreotropiini) säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan (ks. «Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)»1).
  • ACTH (kortikotropiini) säätelee lisämunuaisen toimintaa. Sen puutos johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan (ks. «Lisämunuaisen vajaatoiminta (Addisonin tauti)»2)
  • Maitohormoni (prolaktiini) säätelee maidoneritystä imetyksen aikana.
  • LH (luteinisoiva hormoni) ja FSH (follikkeleita stimuloiva hormoni) säätelevät sukuhormonien ja sukusolujen tuotantoa miehellä kiveksissä ja naisella munasarjoissa. Niiden puute aiheuttaa lapsettomuutta ja häiriöitä sukupuolitoiminnoissa.
  • Vesihormoni (ADH, antidiureettinen hormoni) säätelee veden erittymistä munuaisissa. Sen puute johtaa vesitystautiin (ks. «Vesitystauti (diabetes insipidus)»3).
  • Oksitosiini osallistuu synnytyksen käynnistymiseen ja imettämisen säätelyyn.

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan syyt

Yleisin syy vajaatoimintaan on aivolisäkkeen kasvain (ks. «Aivolisäkkeen kasvaimet»4). Kasvain tuhoaa laajentuessaan aivolisäkkeen normaaleja kudoksia tai kasvaimen poiston yhteydessä ne vahingoittuvat. Harvinaisia vajaatoiminnan syitä ovat joskus synnytykseen liittyvä elimistön stressi, aivolisäkkeen seudun tulehduksellinen sairaus tai kallovamma. Aivolisäkkeen vajaatoiminta on harvinainen.

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan oireet

Useimmiten vajaatoiminnan oireet kehittyvät hitaasti kuukausien aikana. Vajaatoiminnassa häiriöitä voi esiintyä yhdessä, muutamassa tai kaikissa hormoneissa. Siksi vajaatoiminnan oireet vaihtelevat paljon.

ACTH:n puute johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan, jonka pääoireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. TSH:n puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, jossa myös oireena ovat väsymys, viluisuus ja painonnousu.

Sukuhormoneja säätelevien hormonien (LH ja FSH) puute aiheuttaa naisille kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta, miehillä sukuvietti heikkenee ja ilmaantuu impotenssia ja hedelmättömyyttä. Maitohormonin puute ei miehelle aiheuta mitään, naisella maidoneritys ei käynnisty.

Kasvuhormonin puute aiheuttaa aikuisille veren rasvojen häiriöitä, luun kalkkikatoa ja usein lihastoiminnan heikkenemistä ja väsymystä. Lapsilla ilman hoitoa seurauksena olisi huomattava lyhytkasvuisuus.

Vesihormonin puute johtaa veden menetykseen virtsaan ja suuriin virtsamääriin. Siihen liittyvät janon tunne ja tarve juoda suuria määriä vettä.

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan hoito

Hoidon suunnittelee hormonisairauksien hoitoon erikoistunut lääkäri (endokrinologi). Hoitona käytetään hormonivalmisteita sen mukaan, mitä hormonipuutoksia esiintyy.

Lisämunaisen vajaatoimintaa hoidetaan hydrokortisonilla tai pitkävaikutteisilla kortisonivalmisteita (prednisoloni tai deksametasoni). Annos säädetään vastaamaan normaalia hormonituotantoa eikä siihen liity haittoja (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»5). Hormonia pitää käyttää joka päivä. Sen annosta lisätään kuumetautien ja muiden elimistöä rasittavien sairauksien yhteydessä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan tavalliseen tapaan kilpirauhashormonilla (tyroksiini; ks. «Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)»1).

Sukuhormoneja säätelevien hormonien puutteeseen käytetään naisille estrogeenia ja keltarauhashormonia. Miehet käyttävät testosteronia, tavallisesti geelinä päivittäin tai pistoksina muutaman viikon välein. Hormonihoidot korjaavat hyvin sukupuolitoiminnot, mutta lapsen saanti niillä ei onnistu. Siihen tarvitaan monimutkaisempaa hoitoa, sekä LH- että FSH-pistoshoitoja tai muita lääkkeitä.

Vesihormonin puutteessa käytetään synteettistä vesihormonia (Minirin®), joka otetaan nenäsuihkeena tai tabletteina (ks. «Hypernatremia (kohonnut veren natrium)»6).

Kasvuhormonin puutetta ei aikuisella välttämättä tarvitse korvata. Jos puute aiheuttaa haitallisia oireita, korvaushoitoa voidaan käyttää. Lapsille hormonihoito on aina aiheellinen pituuskasvun takaamiseksi. Hormoni pistetään ihon alle illalla.

SOS-passi

Jos aivolisäkkeen vajaatoiminnan hoitoon tarvitaan kortisonia (hydrokortisoni tai synteettiset kortisonivalmisteet), potilaan tulee kantaa mukanaan SOS-passia «SOS-passi»7, jossa kerrotaan säännöllisen hormonihoidon tarpeesta. Onnettomuuden tai äkillisen vaikean sairauden kohdatessa elimistö tarvitsee kortisonia tavallista enemmän. SOS-passi varmistaa sen, että elintärkeää kortisonia annetaan riittävästi, vaikka potilas ei pysty kertomaan sairaudestaan.

Lisää tietoa aivolisäkkeen vajaatoiminnasta

Ks. Suomen Endokrinologiyhdistyksen artikkeli Aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi.

Käytettyjä lähteitä

Sane T. Aivolisäkkeen vajaatoiminta. Kirjassa Välimäki, Sane, Dunkel (toim.). Endokrinologia. Kustannus Oy Duodecim 2009, s.135 – 139.