Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Aurinkoihottuma2
 
 

Imetys

Lääkärikirja Duodecim
25.10.2015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Imetyksestä on hyötyä sekä lapsen että äidin terveydelle. Imettäminen varmistaa vauvan hyvän ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4–6 kuukauteen ja lisäruokien aloittamisen jälkeen osittaista imetystä 6–12 kuukauteen saakka.

Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsi saa äidinmaidosta riittävästi ravintoaineita kasvua ja kehitystä varten D-vitamiinia lukuun ottamatta. Luun mineralisaatiohäiriön estämiseksi imeväinen tarvitsee D-vitamiinilisän, 10 µg (400 KY) vrk:ssa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta tai jotakin lasten erityisvalmistetta.

Äidin on hyvä jatkaa terveellisiä ruokatottumuksia; muistaen myös D-vitamiinin käytön.

Mikä käynnistää maidontulon?

Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskauden aikana. Rintarauhanen kasvaa monien hormonien vaikutuksesta, jolloin erityisesti rauhassolukko lisääntyy. Hormoneista tärkeimpiä ovat prolaktiini, kasvuhormoni, estrogeeni ja keltarauhashormoni. Viimeksi mainittuja erittyy runsaasti istukasta.

Maidoneritys alkaa istukan synnyttyä, jolloin estrogeenin ja keltarauhashormonin määrä äidin veressä vähenee samalla kun aivolisäkkeen tuottaman prolaktiinin määrä lisääntyy. Tämä hormonaalinen tila käynnistää maidontuotannon, ja maito "nousee" rintoihin. Samalla rinnat voivat aristaa ja äidin lämpötila voi nousta 0,5–0,9 astetta ("maitokuume"). Tiheät syötöt nopeuttavat maidon muodostusta.

Maidoneritystä stimuloi erityinen heijaste (refleksi). Nännissä on runsaasti hermopäätteitä, joita vauvan imevä suu ärsyttää. Tämä lisää aivolisäkkeen oksitosiinin ja prolaktiinin eritystä. Oksitosiini supistaa rintatiehyitä ja siten puristaa rinnassa jo olevaa maitoa lapsen suuhun. Prolaktiini stimuloi rintarauhasta tuottamaan uutta maitoa seuraavaa imetyskertaa varten.

Imetyksen aloittaminen

Tiheä, lapsentahtinen imetys ensi päivinä on imetyksen onnistumisen kannalta keskeistä. Tiheä imetys lisää maidontuloa, ja imeminen antaa vauvalle ravinnon lisäksi myös mielihyvää. Ensiviikkoina tiheitä imetyksiä ei kannata korvata huvitutilla, koska se vähentää rintaan kohdistuvaa stimulaatiota. Tämä voi vaikuttaa siihen, että äidin maidonmuodostus ei ole riittävää.

Imetyksen onnistumista voi arvioida seuraamalla imetyskertojen kestoa ja lukumäärää, lapsen ulostamis- ja virtsaamiskertojen lukumäärää ja tarvittaessa tehostetusti lapsen painoa.

Lapsen syntyessä äidillä on proteiinipitoista colostrumia eli ternimaitoa. Se riittää tyydyttämään vauvan ravinnontarpeen.

Hyvä imetysasento

Äidin asennon pitää olla rento ja mukava, ja vauvan pitää saada hyvä ote rinnasta. Äiti ja vauva ovat vartalot vastakkain ja riittävän lähellä toisiaan, vauvan nenänpää äidin rinnanpään kanssa kohdakkain. Äiti voi ohjata vauvaa selästä tai hartialinjasta tukien. Äidin kannalta on tärkeää, että asento tuntuu miellyttävältä, ja asentoa voi tarvittaessa tukea tyynyillä.

Hyvä imemisote

Vauvan pää ohjataan rintaa kohti, alkutilanteessa vauvan nenä ja äidin nänni ovat kohdakkain. Sen jälkeen vauva nostaa leukaansa ja "haukkaa" nännin pitkälle suuhun. Imuotteen pitää muodostua nännin lisäksi ympäröivästä kudoksesta. Kun vauva saa pidettyä oikean imuotteen ja löytää hyvän rytmin (imee–nielee–hengittää), on imetys onnistunut. Imetys ei saa olla äidille kivuliasta.

Imetysongelmat

Osa äideistä ei voi imettää esimerkiksi sairauden tai lääkityksen takia. Silloin annetaan ohjeet lapsen turvallisesta pulloruokinnasta. Imetys ei aina tahdo onnistua, mutta neuvonnalla sitä voidaan auttaa (ks. «Imetysongelmia»1). Liiallinen imetysinnostus ei saa johtaa lapsen laihtumiseen tai liikaan kellastumiseen tai äidin väsymykseen ja turhautumiseen. Suurin osa äideistä hyötyy asiantuntevasta imetysohjauksesta synnytyssairaalassa ja neuvolassa.

Katso myös terve suu, «Imetyksen ja tutin vaikutus suun terveyteen»2

Normaali raskauden kulku, ja siihen liittyviä artikkeleita:

«Raskaus (normaali kulku)»5

Raskausdiebetes ja muita raskauden komplikaatioihin liittyviä artikkeleita:

«Raskausdiabetes»6

Normaali synnytys ja muita synnytykseen liittyviä artikkeleita.

«Normaali synnytys»7

Käytettyjä lähteitä

Kolanen Heta, Tammela Outi. Imetysohjaus ja imetysongelmat. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, [päivitetty 10.9.2013].

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi