Etusivu » Astman hoito

Astman hoito

Lääkärikirja Duodecim
11.5.2010
keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tari Haahtela

Astmaoireet hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, jotka poistavat oireet usein kokonaan. Allergisessa astmassa vähennetään hengitettävän allergeenipölyn määrää kotona ja työpaikalla. Eräitä allergioita, kuten siitepöly- ja eläinallergioita sekä mehiläis- ja ampiaisallergioita, voidaan hoitaa siedätyksen avulla. Potilas totutetaan vähitellen allergeeniin pistämällä sitä pieniä määriä ihon alle. Heinien siitepölylle (timotei) voidaan siedättää kielenalustablettien avulla. Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämisellä, mutta entistä enemmän myös siedättämällä valvotusti kyseisellä ruualla.

Astman lääkitys

Niin astman kuin allergisen nuhan ensi- ja perushoito ovat limakalvon tulehdusta hoitavat inhaloitavat (sisäänhengitettävät) kortisonilääkkeet. Keuhkoputkien ahtautuminen korjautuu, kun tulehdus rauhoittuu. Tulehdushoito voi olla säännöllistä tai jaksoittaista. Jos potilas oireilee vain siitepölykauden aikana, saattaa tulehdushoito riittää. Tavallista kuitenkin on, että lääkitystä ei käytetä riittävän säännöllisesti ja potilas aliarvioi oireitaan.

Lievässä astmassa potilas inhaloi tulehdushoidon lisäksi satunnaisiin oireisiin keuhkoputkia nopeasti avaavaa lääkettä. Avaavan lääkkeen tarve kertoo tulehdushoidon onnistumisesta. Jos hoitotasapaino on hyvä, avaavaa lääkettä ei juuri tarvita. Jos potilas oireilee jatkuvasti huolimatta asiallisesta tulehduslääkityksestä, hän käyttää keuhkoputkia avaavaa lääkettä säännöllisesti. Silloin hän voi kokeilla niin sanottua kiinteää yhdistelmähoitoa, jossa on sekä tulehduslääkettä että keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Suurin osa astmaatikoista käyttää kuitenkin joustavaa yhdistelmähoitoa eikä tarvitse päivittäin avaavaa lääkitystä.

Astmalääkkeistä on erillinen artikkeli, ks. «Astmalääkkeet»1.

Astmalääkkeiden käytön jatkuvuus

Limakalvojen tulehdusta hoitava peruslääke, yleensä inhaloitava kortisoni, vähentää oireita. Lääke ehkäisee astmakohtauksia, mutta vaikutus alkaa hitaasti. Inhaloitava kortisoni ei ole kohtauslääke samalla tavalla kuin avaava lääke. Kortisonia käytetään aluksi säännöllisesti päivittäin. Jos sairaus on pitkään oireeton, kortisonia vähennetään ja voidaan kokeilla jaksoittaista hoitoa. Kroonisessa astmassa inhaloitavaa kortisonia pitää käyttää päivittäin.

Lievässä astmassa keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä hoidetaan ja ehkäistään yskää, hengityksen vinkumista, hengenahdistusta ja rasituksen aiheuttamia oireita. Lääkettä otetaan tarpeen mukaan, mutta säännöllistä käyttöä vältetään. Rasitusoireiden ehkäisemiseksi kannattaa ottaa ylimääräinen annos sekä avaavaa lääkettä että kortisonia noin 15 minuuttia ennen rasitusta. Jos oireet tuntuvat rasituksen jälkeen, otetaan uudet annokset lääkkeitä.

Pitkäaikaishoidossa on järkevää etsiä kortisonin ja avaavan lääkkeen pienimmät annostukset, joilla oireet pysyvät poissa.

Turha lääkepelko, erityisesti kortisonipelko, voi johtaa hoidon laiminlyömiseen ja sairauden kroonistumiseen. Lääkkeet ovat aina pienempi paha kuin vaikea oireilu. Tärkeimmät astmalääkkeet, niin kortisonit kuin avaavat lääkkeet, on kehitetty lisämunuaisten itsensä tuottamista aineista. Vaikka käytetyt annokset ovat pieniä, niillä on keuhkoputkissa hyvä teho.

Astman ohjattu omahoito lääkkeillä

Jokainen on oman vointinsa asiantuntija. Kun potilas ymmärtää, miten oireet syntyvät ja lääkkeet vaikuttavat, voi peruslääkityksen annostusta itse säätää lääkärin ohjeiden mukaan. Hyvä hoitotasapaino löytyy, kun seuraa avaavan lääkityksen tarvetta ja mittaa ajoittain uloshengityksen huippuvirtausta PEF-mittarin avulla. PEF-mittaukset kannattaa toteuttaa parin viikon PEF-seurantana, jossa PEF-arvot merkitään seurantalomakkeelle. PEF-seurantalomakkeen saat astmahoitajaltasi terveyskeskuksesta tai voit tulostaa PEF-seurantalomakkeen ja -ohjeen tästä linkistä «PEF-seurantalomake»1

Astman ohjattu omahoito on tärkeä käytännön edistysaskel. Lääkäri ja hoitaja antavat siitä ohjeet. Potilaalle ei ainoastaan määrätä lääkkeitä vaan hänen kanssaan sovitaan kumppanuudesta: neuvotaan, miten astman kanssa voi elää sovussa.

Astmatulehduksen paheneminen

Astman pahenemisen tavallisin syy on virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Pahenemisvaihe uhkaa, kun oireet lisääntyvät tai herättävät yöllä, rasituksensieto huononee, avaavan lääkkeen tarve lisääntyy tai se ei kunnolla auta, tai kun keuhkojen toiminta huononee. Jos astma on vaikeutumassa, kaksin- tai nelinkertaistetaan inhaloitavien lääkkeiden annoksia ja ottokertoja.

Avaavan lääkkeen suureneva tarve on yleensä merkki siitä, että astmatulehdusta hillitsevää lääkitystä on lisättävä (ks. alla). Jos lääkityksen lisäys ei saa oireita hallintaan 1–2 päivässä, potilas ottaa oma-aloitteisesti kortisonitablettikuurin (ks. alla). Antibiootti ei auta nuhakuumeeseen tai flunssaan, joiden yleisin syy on rinovirus. Antibioottia saatetaan tarvita, jos sairautta pahentaa märkäinen keuhkoputkitulehdus, nenän sivuonteloiden tulehdus tai keskikorvatulehdus.

Jos astmakohtaus tulee, pysy rauhallisena. Inhaloi keuhkoihin 3–4 ylimääräistä annosta keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja rentoudu. Jatka hoitoa omahoito-ohjeiden mukaisesti ja ota yhteys hoitopaikkaan.

Astman pahenemisvaiheen tunnistaminen

Pahenemisen tunnistaa seuraavista oireista ja havainnoista:

  1. Avaavan oirelääkkeen tarve lisääntyy muutaman päivän kuluessa.
  2. Olo on flunssainen ja tukkoinen.
  3. Yskä lisääntyy, ja hengitys alkaa tuntua vaikealta.
  4. Rasituksensieto huononee.
  5. Aamujen PEF-arvo laskee. Hoitopaikasta kerrotaan, kuinka suuri PEF-arvon aleneminen on merkittävä.

Astman pahenemisen estäminen

  1. Kaksin- tai nelinkertaista inhaloitavan kortisonin annos 2 viikoksi.
  2. Inhaloi avaavaa lääkettä aina ennen kortisonia 2 viikkoa.
  3. Jos inhaloitavan lääkityksen lisääminen ei auta 1–2 päivässä, aloita kortisonitabletit (prednisolon) 20 mg päivässä 10 päivän kuurina.
  4. Jos käytät ylläpitohoitona säännöllisesti inhaloitavaa avaavan lääkkeen ja kortisonin yhdistelmävalmistetta, aloita pahenemisvaiheessa suoraan kortisonitabletit.
  5. Mene päivystykseen, jos yskä ja hengenahdistus pahenevat lääkityksen lisäämisestä huolimatta.
  6. Tarkista myöhemmin perushoito.

Varottavia lääkkeitä

Jotkut astmaatikot ovat yliherkkiä aspiriinille (asetyylisalisyylihappo) ja sen sukuisille särkylääkkeille (esim. Burana®). Silloin näitä lääkkeitä ei saa käyttää. Kipulääkkeeksi voi useimmiten käyttää parasetamolia sisältäviä valmisteita. Sydän- ja verenpainelääkkeinä (ja silmänpaineen hoitoon) käytettävät beetasalpaajat (ks. «Verenpainelääkkeet»2) voivat pahentaa astmaa.

Älä tupakoi!

Tupakoivalla ei ole toivoa keuhko-oireiden korjaantumisesta. Tupakka aiheuttaa keuhkoahtaumatautia (kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkolaajentumaa) ja pahentaa astmaa. Monia vuosikymmeniä tupakoineilla on usein molemmat taudit. Tutkimusten mukaan astmalääkkeet eivät kunnolla auta tupakoitsijaa.

Nikotiiniin kehittyy melkein heroiinin veroinen riippuvuus. Käytössä on nikotiinikorvaushoitoja (laastari, purukumi, inhalaattori ja tabletit), joita voi käyttää tupakoinnin lopettamisen tukena. Myös keskushermoston nikotiiniriippuvuutta vähentävää lääkitystä voi käyttää. Nämä ovat kuitenkin vain tukitoimia, eivätkä ne auta, jos tupakoinnin lopettamiseen ei ole todellista motivaatiota. Tupakoinnin lopettaminen, ks. «Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)»3.

Astma ja liikunta

Säännöllinen liikunta on astmaa sairastavalle osa hoitoa. Liikuntamuoto valitaan mieltymyksen ja ympäristön mukaan. Sauvakävely, uinti, pyöräily, pallopelit, voimistelu ja voimailu sopivat hyvin. Hölkkä saattaa aiheuttaa rasitusastmaa, mutta jos astmatulehdus on hallinnassa, sekin sujuu. Hiihto kovassa pakkasessa rasittaa hengityselimiä. Lievä astma ei tavallisesti estä edes huippu-urheilua.

Astma ja ruokavalio

Paino on pidettävä kurissa. Painon pudotus vähentää oireilua ja lääkkeiden tarvetta. Perinteinen välimerellinen ruokavalio (esim. kala, vihannekset, hedelmät, pähkinät, oliiviöljy) lieventää astmaa. Saman asian ajaa perinteinen itämerellinen ruokavalio (kotimaiset marjat, kala, juurekset, vihannekset, hedelmät, ruis, kaura, rypsiöljy). Suolan käyttöä kannattaa vähentää. Mahdollinen ruokayliherkkyys pitää tutkia, koska turhia välttämisruokavalioita on liikaa. Ruokayliherkkyys vain harvoin pahentaa astmaa. Laktoosi-intoleranssi ei ole allergiaa vaan maitosokeria pilkkovan laktaasientsyymin puutos (ks. «Laktoosi-intoleranssi»4). Silloin käytetään vähälaktoosisia ruoka-aineita. Elintarvikkeiden lisäaineet ovat astmaatikolle vaarattomia.

Ilmankostuttimet ja ilmanpuhdistimet

Ilmankostutin on harvoin tarpeen. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on talvella 25–45 prosenttia. Jos ilmankostutinta käytetään, kosteutta on hyvä seurata kosteusmittarilla. Liikakosteus luo olosuhteet mikrobien (bakteerien ja homeiden) lisääntymiselle. Huolehdi siivouksesta ja toimivasta ilmanvaihdosta. Ilmanpuhdistin ei hoida astmaa, mutta vähentää huoneilman pienhiukkasia. Tämä voi ehkäistä oireita, jos työssä tai harrastuksessa syntyy huoneeseen pölyä. Ilmanpuhdistin ei korvaa siivousta.

Hengityksensuojaimet ja hengitysilman lämmittimet

Kaikessa pölyävässä tai kemikaaleille altistavassa työssä ja harrastuksessa pitää käyttää hengityksensuojainta. Uloshengitysventtiilillä varustetut suojaimet ovat tehokkaita ja kohtuullisen mukavia käyttää. Jos astmaa sairastava rasittaa itseään kylmässä ulkoilmassa, hengitystiet jäähtyvät ja ärtyvät, mistä voi seurata astmaoireita. Suun eteen laitettavan hengitysilman lämmittimen avulla liikunta saattaa onnistua. Tärkeää on suojata kasvot kylmältä – se on astmassa yhtä tärkeää kuin hengitysteiden suojaaminen.

Luonnonlääkkeet ja täydentävät hoidot

Antioksidatiivisilla vitamiineilla ja hivenaineilla voi olla merkitystä limakalvon terveydelle. Niitä saa yleensä riittävästi tavallisesta ravinnosta, etenkin kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Astman hoidossa täydentävien (vaihtoehtoisten) hoitojen merkityksestä ei ole juuri näyttöä. Suolahuonehoidosta voi olla lievää apua, mutta huoneen suolapitoisuuden pitää olla sopiva. Liika suola ärsyttää. Luonnonlääkkeet sisältävät yrttejä ja kasvien osia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Näiden aineiden käytöstä on tärkeää mainita lääkärille. Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että akupunktiosta olisi hyötyä astman hoidossa. Allergisen nuhan oireita se saattaa lievittää.

Astma ja etelänmatkat

Lämmin ja leppeä ilma helpottaa usein astmaa, mutta ilman on oltava myös puhdasta. Monet potilaat voivat etelässä paremmin. Silti Etelä-Euroopan maissa on astmaa saman verran kuin Suomessa. Siitepölyallergisen kannattaa selvittää siitepölytilanne matkakohteessa; myös paikallisille kasveille voi herkistyä. Välimeren maissa oliivipuun ja muuriyrtin (parietaria) ja Pohjois-Amerikassa tuoksukin (ragweed) siitepölyt ovat yleisiä allergian aiheuttajia.

Astman suunhoitoon liittyvää lisätietoa, ks. «Astma ja suun terveys»5