Etusivu » Astman hoito

Astman hoito

Lääkärikirja Duodecim
27.2.2018
keuhkosairauksien erikoislääkäri Eija-Riitta Salomaa

Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava (sisäänhengitettävä) glukokortikoidi-lääke; puhekielessä tästä lääkeryhmästä käytetään kortisoni-nimitystä. Kun astmaan liittyvä keuhkoputkien limakalvojen tulehdus rauhoittuu, keuhkoputkien ahtautuminen ja oireet korjautuvat. Hoito voi olla säännöllistä tai jaksoittaista. Jos potilas oireilee vain siitepölykauden tai hengitystietulehdusten aikana, saattaa jaksoittainen hoito riittää. Tavallista kuitenkin on, että potilas aliarvioi oireitaan eikä käytä lääkitystä riittävän säännöllisesti.

Lievässä astmassa käytetään tulehdushoidon lisäksi satunnaisiin oireisiin keuhkoputkia nopeasti avaavaa lääkettä. Jos hoitotasapaino on hyvä, avaavaa lääkettä ei juuri tarvita. Kohtauslääkkeen tarve useammin kuin kahtena päivänä viikossa on yleensä merkki huonosta astman hallinnasta. Jos potilas oireilee jatkuvasti huolimatta riittävästä kortisoniannoksesta, aloitetaan pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke säännöllisesti. Silloin hän voi kokeilla kiinteää yhdistelmähoitoa, jossa on sekä kortisonia että pitkävaikutteista keuhkoputkia avaavaa lääkettä samassa annostelulaitteessa.

Astmalääkkeistä on erillinen artikkeli, ks. «Astmalääkkeet»1.

Astmalääkkeiden käytön jatkuvuus

Limakalvojen tulehdusta hoitava hengitettävä kortisoni vähentää oireita säännöllisesti käytettynä. Lääke ehkäisee astmakohtauksia, mutta vaikutus alkaa hitaasti. Kortisoni ei ole kohtauslääke samalla tavalla kuin avaava lääke. Sitä otetaan siis päivittäin säännöllisesti, vaikka oireita ei olisikaan. Jos sairaus on pitkään oireeton, kortisonia vähennetään ja voidaan kokeilla jaksoittaista hoitoa.

Lievässä astmassa keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä hoidetaan ja ehkäistään yskää, hengityksen vinkumista, hengenahdistusta ja rasituksen aiheuttamia oireita. Lääkettä otetaan tarpeen mukaan, mutta säännöllistä käyttöä vältetään. Rasitusoireiden ehkäisemiseksi kannattaa ottaa ylimääräinen annos avaavaa lääkettä noin 15 minuuttia ennen rasitusta. Rasituksen jälkeen voidaan annos tarvittaessa toistaa.

Pitkäaikaishoidossa on järkevää etsiä kortisonin ja avaavan lääkkeen pienimmät annostukset, joilla oireet pysyvät poissa.

Turha lääkepelko, erityisesti kortisonipelko, voi johtaa hoidon laiminlyömiseen ja sairauden kroonistumiseen. Lääkkeet ovat aina pienempi paha kuin vaikea oireilu. Lääkkeen oikeaan inhalointitapaan kannattaa perehtyä, ja sitä kannattaa harjoitella ammattilaisen avulla. Tablettimuodossa astmalääkkeinä käytetään leukotrieenin salpaajia tai teofylliiniä, mutta ne eivät ole ensisijaisia aloituslääkkeitä. Ylähengitysteiden hoito kortisonia sisältävällä nenäsuihkeella ja/tai antihistamiinilla ja nenähuuhtelukannulla on myös tärkeää, sillä krooninen nuha ja poskiontelotulehdus usein pahentavat astmaoireita.

Astman ohjattu omahoito

Jokainen on oman vointinsa asiantuntija. Kun potilas ymmärtää, miten oireet syntyvät ja lääkkeet vaikuttavat, voi peruslääkityksen annostusta itse säätää lääkärin ohjeiden mukaan. Hyvä hoitotasapaino löytyy, kun seuraa avaavan lääkityksen tarvetta ja mittaa ajoittain uloshengityksen huippuvirtausta PEF-mittarilla. PEF-mittaukset kannattaa toteuttaa 1–2 viikon mittaisena. PEF-seurantalomakkeen saa astmahoitajalta terveyskeskuksesta, tai seurantalomakkeen ja -ohjeen voi tulostaa tästä linkistä: «PEF-seurantalomake»2.

Astman ohjattu omahoito on tärkeä käytännön edistysaskel. Lääkäri ja hoitaja antavat siitä ohjeet.

Siedätyshoito

Siedätyshoito ei ole ensisijaisesti astman vaan muiden allergiaoireiden hoitoa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että allergioiden hoito siedätyksellä saattaa estää astman puhkeamisen. Jos astmapotilaalle aloitetaan siedätyshoito, pitää astman olla hyvässä tasapainossa. Siedätyshoidossa potilas totutetaan vähitellen allergeeniin pistämällä sitä pieniä määriä ihon alle tai annostelemalla sitä suun kautta (koivu, timotei).

Astmatulehduksen paheneminen

Astman pahenemisen tavallisin syy on virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Pahenemisvaihe uhkaa, kun oireet lisääntyvät tai herättävät yöllä, rasituksensieto huononee, avaavan lääkkeen tarve lisääntyy tai se ei kunnolla auta, tai kun keuhkojen toiminta huononee. Jos astma on vaikeutumassa, kaksin- tai nelinkertaistetaan inhaloitavien lääkkeiden annoksia ja ottokertoja.

Avaavan lääkkeen suureneva tarve on yleensä merkki siitä, että astmatulehdusta hillitsevää lääkitystä on lisättävä (ks. alla). Jos lääkityksen lisäys ei saa oireita hallintaan 1–2 päivässä, potilas ottaa oma-aloitteisesti kortisonitablettikuurin (ks. alla). Antibiootti ei auta nuhakuumeeseen tai flunssaan, joiden yleisin syy on rinovirus. Antibioottia saatetaan tarvita, jos sairautta pahentaa märkäinen keuhkoputkitulehdus, nenän sivuonteloiden tulehdus tai välikorvatulehdus.

Jos astmakohtaus tulee, on pysyttävä rauhallisena. Keuhkoihin hengitetään 3–4 ylimääräistä annosta keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja rentoudutaan. Hoitoa jatketaan omahoito-ohjeiden mukaisesti ja otetaan yhteys hoitopaikkaan.

Astman pahenemisvaiheen tunnistaminen

Pahenemisen tunnistaa seuraavista oireista ja havainnoista:

  • Avaavan oirelääkkeen tarve lisääntyy muutaman päivän kuluessa.
  • Olo on flunssainen ja tukkoinen.
  • Yskä lisääntyy, ja hengitys alkaa tuntua vaikealta.
  • Rasituksensieto huononee.
  • PEF-arvo laskee. Hoitopaikasta kerrotaan, kuinka suuri PEF-arvon aleneminen on merkittävä.

Astman pahenemisen hoito

  • Kaksin- tai nelinkertaista inhaloitavan kortisonin annos 2 viikoksi.
  • Ota avaavaa lääkettä aina ennen kortisonia 2 viikkoa.
  • Jos hengitettävän lääkityksen lisääminen ei auta 1–2 päivässä, aloita kortisonitabletit (prednisoloni) 20–40 mg päivässä 7–14 päivän kuurina.
  • Jos ylläpitohoitona on kortisonin ja pitkävaikutteisen avaavan beeta2-agonistin kiinteä yhdistelmä, annosta voidaan yleensä suurentaa 1–2 viikoksi.
  • Mene päivystykseen, jos yskä ja hengenahdistus pahenevat lääkityksen lisäämisestä huolimatta.
  • Tarkista myöhemmin perushoito.

Varottavia lääkkeitä

Jotkut astmaatikot ovat yliherkkiä aspiriinille (asetyylisalisyylihappo) ja sen sukuisille särkylääkkeille (esim. ibuprofeeni). Silloin näitä lääkkeitä ei saa käyttää. Kipulääkkeeksi voi useimmiten käyttää parasetamolia sisältäviä valmisteita. Sydän- ja verenpainelääkkeinä (ja silmänpaineen hoitoon) käytettävät beetasalpaajat (ks. «Verenpainelääkkeet»3) voivat pahentaa astmaa.

Älä tupakoi!

Tupakoivalla ei ole toivoa keuhko-oireiden korjaantumisesta. Tupakka aiheuttaa keuhkoahtaumatautia (kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkolaajentumaa) ja pahentaa astmaa. Monia vuosikymmeniä tupakoineilla on usein molemmat taudit. Tutkimusten mukaan astmalääkkeet eivät kunnolla auta tupakoitsijaa.

Nikotiiniin kehittyy melkein heroiinin veroinen riippuvuus. Käytössä on nikotiinikorvaushoitoja (laastari, purukumi, inhalaattori ja tabletit), joita voi käyttää tupakoinnin lopettamisen tukena. Myös keskushermoston nikotiiniriippuvuutta vähentävää lääkitystä voi käyttää. Nämä ovat kuitenkin vain tukitoimia, eivätkä ne auta, jos tupakoinnin lopettamiseen ei ole todellista motivaatiota. Tupakoinnin lopettaminen: ks. «Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)»4.

Astma ja liikunta

Säännöllinen liikunta on astmaa sairastavalle osa hoitoa. Liikuntamuoto valitaan mieltymyksen ja ympäristön mukaan. Sauvakävely, uinti, pyöräily, pallopelit, voimistelu ja voimailu sopivat hyvin. Hölkkä saattaa aiheuttaa rasitusastmaa, mutta jos astmatulehdus on hallinnassa, sekin sujuu. Hiihto kovassa pakkasessa rasittaa hengityselimiä. Lievä astma ei tavallisesti estä edes huippu-urheilua. Ylipaino huonontaa keuhkojen toimintaa, ja liikunta on omiaan helpottamaan painon hallintaa.

Astma ja ruokavalio

Paino on pidettävä kurissa. Painon pudotus vähentää oireilua ja lääkkeiden tarvetta. Perinteinen välimerellinen ruokavalio (esim. kala, vihannekset, hedelmät, pähkinät, oliiviöljy) lieventää astmaa. Saman asian ajaa perinteinen itämerellinen ruokavalio (kotimaiset marjat, kala, juurekset, vihannekset, hedelmät, ruis, kaura, rypsiöljy). Suolan käyttöä kannattaa vähentää. Ruokayliherkkyys vain harvoin pahentaa astmaa.

Ilmankostuttimet ja ilmanpuhdistimet

Ilmankostutin on harvoin tarpeen. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on talvella 25–45 prosenttia. Jos ilmankostutinta käytetään, kosteutta on hyvä seurata kosteusmittarilla. Liika kosteus luo olosuhteet mikrobien (bakteerien ja homeiden) lisääntymiselle. Siivouksesta ja toimivasta ilmanvaihdosta on huolehdittava. Ilmanpuhdistin ei hoida astmaa, mutta vähentää huoneilman pienhiukkasia. Tämä voi ehkäistä oireita, jos työssä tai harrastuksessa syntyy pölyä. Ilmanpuhdistin ei kuitenkaan korvaa siivousta.

Hengityssuojaimet ja hengitysilman lämmittimet

Kaikessa pölyävässä tai kemikaaleille altistavassa työssä ja harrastuksessa pitää käyttää hengityssuojainta. Uloshengitysventtiilillä varustetut suojaimet ovat tehokkaita ja kohtuullisen mukavia käyttää. Jos astmaa sairastava rasittaa itseään kylmässä ulkoilmassa, hengitystiet jäähtyvät ja ärtyvät, mistä voi seurata astmaoireita. Suun eteen laitettavan hengitysilmanlämmittimen avulla liikunta saattaa onnistua. Tärkeää on suojata kasvot kylmältä – se on astmassa yhtä tärkeää kuin hengitysteiden suojaaminen.

Luonnonlääkkeet ja täydentävät hoidot

Antioksidatiivisilla vitamiineilla ja hivenaineilla voi olla merkitystä limakalvojen terveydelle. Niitä saa yleensä riittävästi tavallisesta ravinnosta, etenkin kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Astman hoidossa täydentävien (vaihtoehtoisten) hoitojen merkityksestä ei ole juuri näyttöä. Suolahuonehoidosta voi olla lievää apua, mutta huoneen suolapitoisuuden pitää olla sopiva. Liika suola ärsyttää. Luonnonlääkkeet sisältävät yrttejä ja kasvien osia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Näiden aineiden käytöstä on tärkeää mainita lääkärille. Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että akupunktiosta olisi hyötyä astman hoidossa. Allergisen nuhan oireita se saattaa lievittää.

Joogaan liittyvät hengitysharjoitukset ovat vähentäneet oireita ja keuhkoputkia avaavan lääkkeen käyttöä. Hyvän fyysisen kunnon saavuttaminen on tärkeä osa astman hoitoa. Fyysinen harjoittelu parantaa rasituksensietoa ja elämänlaatua ja vähentää hengenahdistuksen tunnetta.

Astma ja etelänmatkat

Lämmin ja leppeä ilma vähentää usein astmaoireita. Monet potilaat voivat etelässä paremmin. Silti Etelä-Euroopan maissa on astmaa saman verran kuin Suomessa. Siitepölyallergisen kannattaa selvittää siitepölytilanne matkakohteessa; myös paikallisille kasveille voi herkistyä.

Käytettyjä lähteitä

Kauppi P. Astman pitkäaikaishoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.5.2016.