Etusivu » Raskaus ja ruokavalio

Raskaus ja ruokavalio

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Äidin raskauden ja imetyksen aikainen ravitsemus on tärkeää sikiön ja lapsen kasvulle ja kehitykselle. Ruokavaliossa noudatetaan yleisiä raskausajan ravitsemussuosituksia. Ravitsemussuosituksia täydentää käytännönläheinen ohjeistus odottavien ja imettävien naisten sekä lasten ruokailusta. Näitä tietoja saa äitiysneuvolasta.

Energiantarve tulee yleensä hyvin tyydytetyksi normaalilla suomalaisella ravinnolla. Erityishuomiota ja ravitsemuksellista neuvontaa tarvitsevat äidit, jotka syövät yksipuolisesti tai ovat aliravittuja, noudattavat erityisruokavalioita tai ovat ylipainoisia. Mahdollisen allergian ehkäisemiseksi ei ole perusteita ryhtyä käyttämään minkäänlaisia oma-aloitteisia välttämisruokavalioita.

Monipuolisesti ruokaileva terve äiti ei tarvitse erityisiä muutoksia ruokavalioonsa. Raskauden alussa äidin ruokavalio ja sen riittävyys suositellaan tarkistettavaksi neuvolassa samalla kun arvioidaan äidin ravitsemustilaa painon kehityksen, hemoglobiinin ja yleisen terveydentilan avulla. Täysjyväviljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta. Liha ja kala sekä maitovalmisteet täydentävät kokonaisuutta. Kasvimargariinia ja öljyä käytetään kohtuullisesti.

Erityissuositukset

Sikiön kasvun ja kehityksen turvallisuuden takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä rajoitetaan raskauden aikana.

  • Naudan, sian ja broilerin maksa sisältää erittäin runsaasti A-vitamiinia ja raskasmetalleja; maksa on syytä jättää pois ruokavaliosta tai käyttää hyvin rajoitetusti.
  • Ruokavalioon suositellaan ainakin kaksi kala-ateriaa viikossa.
  • Alkoholin käyttöä on hyvä välttää raskauden aikana, koska täysin turvallista käyttömäärää ei tiedetä.
  • Raskaana olevien on hyvä rajoittaa kofeiinin saantia 300 mg:aan päivässä, mikä vastaa noin kolmea kupillista (1,5 dl) kahvia. Kolajuomia voi käyttää rajoitetusti. Energiajuomia ei suositella.
  • Raskaana oleville naisille ei suositella säännöllistä lakritsin tai salmiakin käyttöä.
  • Suolan käytön vähentäminen on raskauden aikana perusteltua.

Vitamiinit ja hivenaineet

Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy raskauden aikana normaaliin verrattuna 15–50 %. Joitakin vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten rautaa, D-vitamiinia ja folaattia, tarvitaan vieläkin runsaammin.

Rauta

Rautavalmisteen käytöstä raskauden aikana vallitsee ristiriitaisia mielipiteitä. Rutiininomainen rautavalmisteen käyttö raskauden aikana vähentää matalan hemoglobiinin esiintyvyyttä synnytyksessä ja kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta sen ei ole todettu vaikuttavan äidin ja lapsen kuntoon. Noin kolmanneksella odottavista äideistä rautavarastot ovat selvästi pienet, ja ainakin heille rautalääkitys on aiheellinen. Jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on matala (alle 110 g/l), aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen.

Foolihappo (folaatti)

Folaatin tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 0,5 mg päivässä. Suomalaisnaisten keskimääräisen folaatin saannin on havaittu jäävän alle suosituksen. Eniten folaattia on tuoreissa marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa; lisäksi jonkin verran kokojyväviljassa. Päivittäistä 0,4 mg:n foolihappolisää tabletteina suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville monipuolisen ruokavalion lisäksi (ks. «Foolihapon käyttö raskauden aikana»1).

D-vitamiini

Raskaus lisää D-vitamiinin tarvetta. Etenkin talviaikana D-vitamiinin tarvetta on vaikea tyydyttää pelkällä ruokavaliolla. Parhaat D-vitamiinin lähteet ravinnossa ovat kala sekä vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. Vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen käyttö vitamiinivalmisteen ohella on turvallista, eikä liikasaannin vaaraa ole.

Kaikille raskaana oleville naisille suositellaan D-vitamiinilisää (kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia) 10 µg vuorokaudessa ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3-muotoa, koska se on ihmisen elimistölle luontainen ja teholtaan parempi kuin D2-vitamiini.

Kalsium

Kalsiumvalmiste on tarpeen, jos ruokavalio ei turvaa riittävää kalsiumin saantia eivätkä ruokavalion muutosehdotukset syystä tai toisesta onnistu. Saannin turvaavat vähintään 6 dl nestemäisiä maitotuotteita ja 2–3 viipaletta juustoa tai 100 g kovia vähärasvaisia juustoja. Kalsiumlisä voi olla tarpeen esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattaville ja henkilöille, joilla on laktoosi-intoleranssi (ks. «Laktoosi-intoleranssi»2). Mikäli kalsiumin saanti turvataan pelkästään valmisteella, sitä tulee ottaa 1 000 mg (2 × 500 mg) kalsiumia sisältävä annos vuorokaudessa. Kalsium- ja rautavalmiste on imeytymisen tehostamiseksi syytä ottaa eri aterioiden yhteydessä.

Painonhallinta

Normaalisti raskauden aikana paino nousee sikiön, lapsiveden ja istukan suurenemisen vuoksi noin kymmenen kiloa. Suurempi painonousu on haitallista.

Jos raskauden alussa on selvästi ylipainoa, raskauden aikana pyritään kymmentä kiloa pienempään painon nousuun. Raskauden alussa usean kuukauden aikana painon ei tarvitse nousta lainkaan. Tavoitteena on, että paino nousee korkeintaan 7–8 kiloa koko raskauden aikana.

Kasvisruokavalio

Kasvisruokavaliota noudattavien määrä kasvaa. Kasvisruokavaliota noudattavan äidin raskauden aiheuttama energian ja ravintoaineiden lisätarve on samanlainen kuin sekaruokaa syövien. Ainoastaan raudan tarve on hieman suurempi kasvisperäisen raudan heikomman imeytymisen vuoksi. Suositukset folaatin, D-vitamiinin ja kalsiumin käytöstä ovat samat kuin sekaruokailijoilla. Ruokavaliota on kuitenkin täydennettävä B12-vitamiinilisällä.

Kosonen A-L. Vegaaniäitien ravitsemuksesta on pidettävä huolta. Suomen Lääkärilehti 2013;68:715.