Etusivu » Hakutulokset » Polven nivelrikko

Polven nivelrikko

Lääkärikirja Duodecim
26.8.2016
fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Se on aikuisten tavallisin polvikipujen syy.

Polven anatomia ja nivelen liikkuvuus

Polvilumpion, reisiluun ja sääriluun välille muotoutuvassa polvinivelessä yhdistyvät laaja liikkuvuus ja hyvä vakaus. Nivelen muodostavat reisiluun nivelnastojen kuperat nivelpinnat, jotka sopivat sääriluun koveriin nivelpintoihin. Polvilumpion ja reisiluun välisen nivelen muodostavat lumpio ja sen liukupintana toimiva reisiluun alaosan etupinta (ks. kuva «Polvinivelen rakenne»1). Polven vakautta ylläpitävät ja sen liikkeitä ohjaavat nivelsiteet, joista ristisiteet ja sivusiteet ovat tärkeimmät.

Reiden etupinnan nelipäinen reisilihas on polven pääasiallinen ojentaja ja eniten polven toimintaan vaikuttava lihas. Lihaksen neljä osaa sulautuvat yhdeksi jänteeksi, joka polvilumpion alapuolella muodostaa lumpiojänteen.

Polven nivelrikon syyt

Iän mukana nivelrikko tulee lähes kaikille, mutta useimmille ihmisille siitä on vain vähäistä haittaa. Polvinivelrikon merkittävimmät riskitekijät ovat lihavuus, ikääntyminen ja perimä. Lihavuuden yleistyessä siitä on tullut yhä merkittävämpi polvinivelrikon aiheuttaja. Muita riskitekijöitä ovat polvinivelen vammat, kuten nivelensisäiset murtumat ja polven vakautta heikentävät nivelsiderepeämät. Myös vuosikausia toistunut voimakas nivelkuormitus, esimerkiksi raskaan ruumiillisen työn yhteydessä, lisää nivelrikon vaaraa.

Nivelrikon synty

Nivelrikko on koko nivelen sairaus, jossa muutoksia on niin nivelrustossa, luussa, nivelkalvossa kuin ympäröivissä lihaksissakin. Nivelrikossa nivelruston väliaineen aineosien (proteoglykaanien ja sidekudoksen kollageenin) hajoaminen kiihtyy. Rustosolut eivät pysty uusiutumaan ja muodostamaan uutta rustokudosta siten, että vaurioitunut rusto korjautuu ennalleen. Nivelmuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa, eikä vaurioitunut rustokudos uusiudu ennalleen. Vähitellen nivelrusto häviää luun pinnalta ja rustonalainen luu muotoutuu uudelleen (ks. kuva «Nivelrikko rustomuutos»2).

Nivelen reunaan rusto-luurajalle, nivelkapselin, nivelsiteiden ja jänteiden kiinnittymiskohtiin, syntyy luun uudismuodostuksen seurauksena ns. luisia nokkaumia (osteofyyttejä) ja nivelkapseli paksuuntuu.

Polven nivelrikon oireet

Vaikka röntgenkuvissa on todettu nivelrikko, se ei aina aiheuta kipua. Joka kolmas henkilö, jolla on todettu polven nivelrikko, on oireeton.

Luun ja niveltä ympäröivien rakenteiden muutokset ja niveltulehdus aiheuttavat yleisimmän oireen eli kivun. Kipu on alkuvaiheessa kuormituskipua, eli kipu ilmaantuu kävellessä. Kipua ja nivelen jäykkyyttä on aamulla ylösnoustessa ja istumisen jälkeen liikkeelle lähtiessä (ns. starttikipu). Polvikipu voi tuntua säären yläosassa ja reidessä aina lonkkaan saakka. Kävely tasamaalla ja etenkin rappuja alas kävellessä vaikeutuu. Kipu pahenee pitempään liikkuessa ja lievittyy levossa.

Nivelrikon edetessä kipu voi muuttua jatkuvaksi ja alkaa esiintyä myös yösärkyä. Pitkälle ehtineessä vaiheessa pukeutuminen (sukat, housut, kengät), peseytyminen ja varpaankynsien leikkaaminen voivat vaikeutua. Nivelrikon tulehdusvaiheissa polvi turpoaa ja niveleen kehittyy nestettä eli polvessa on "vettä".

Nivelrikon toteaminen

Kun nivelkipu häiritsee merkittävästi liikkumista, päivittäisiä toimia ja työtä tai nivelessä on leposärkyä, on syytä hakeutua lääkärille. Tutkimuksista lääkärin kliininen tutkimus on tärkein.

Polvinivelrikon diagnoosi perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin, lääkärin vastaanotolla tekemään tutkimukseen ja röntgenlöydöksiin. Tyypillisin tutkimuslöydös on polvinivelen koukistus- ja ojennusliikkeiden rajoittuminen. Polven turvotus, nesteily ja lievä kuumotus ovat tulehdusvaiheen löydöksiä. Polvinivelkapseli voi paksuuntua, ja nivelpintojen reunoilla voi olla tunnettavissa luisia nokkaumia.

Polven röntgenkuvat otetaan makuulla etu-taka- ja sivusuunnissa sekä seisten. Kalliisiin tutkimuksiin, kuten magneetti- tai tietokonekerroskuvauksiin, ei ole yleensä tarvetta. Laboratoriokokeilla ei ole merkitystä nivelrikon kliinisessä diagnostiikassa eikä seurannassa.

Polven nivelrikon itsehoito

Lääkkeettömät hoidot ovat nivelrikon hoidon perusta. Ylipainoisen nivelrikkopotilaan laihdutus on erittäin tärkeää. Painon pudotus yleensä lievittää polven kuormituskipua ja parantaa alaraajan nivelrikkoa potevan henkilön toimintakykyä, ja se voi myös vähentää jäljellä olevan nivelruston rappeutumista. Nivelrikkopotilas voi tarvita ruokavalioneuvontaa.

Itse toteutettu paikallinen noin kymmenen minuuttia kestävä polven kylmähoito useimmiten lievittää polvinivelen turvotusta, vähentää kipua ja tutkimusten mukaan parantaa reisilihaksen voimaa. Kylmäpakkausta ei saa asettaa suoraan iholle vaan housunlahkeen, pyyhkeen tms. päälle. Paleltumavamman estämiseksi ei saa mennä nukkumaan kylmäpakkaus polven päällä.

Paikallisesti käytettäviä, ihon kautta imeytyviä ja ilman reseptiä apteekista saatavia tulehduskipulääkegeelejä voi käyttää lievän nivelrikkokivun hoitoon yksinään ja tarvittaessa muun hoidon lisäksi.

Fysioterapeutin ohjaamat venyttely-, ojennus- ja nivelen liikkuvuutta parantavat sekä lihasvoimaa lisäävät voimistelu- ja harjoitusmenetelmät ovat tärkeitä. Tutkimusten mukaan liikunta- ja kotiharjoittelu vähentää kipua, parantaa polven nivelrikkoa sairastavien toimintakykyä ja elämänlaatua. Liikuntalajeista sopivimpia ovat vesivoimistelu, vesijuoksu, uinti, kuntopyöräily ja pyöräily, koska niissä ei tule suurta painokuormitusta polveen. Kuntokävely (sauvakävely) ja hiihto vähintään kolme kertaa viikossa 15–30 minuuttia kerrallaan ovat myös hyviä liikuntalajeja. Polvituet ja jalkineen pohjan ulkoreunan kantakiilaukset saattavat helpottaa kipua polvinivelen sisemmän nivelraon polvinivelrikossa.

Polven tukena voidaan käyttää joko jäykkiä tai elastisesta materiaalista (esimerkiksi neopreeni) valmistettuja tukia. Polvinivelrikossa voidaan käyttää mekaanisesti vaurioituneiden nivelpintojen kuormitusta keventävää polvitukea, joka voi parantaa myös polven liikkuvuutta. Polvituen kuormitusta vähentävä vaikutus voi hidastaa nivelrikon etenemistä. Sisäsivultaan korotettujen tukipohjallisten käyttö yhdessä elastisen nilkkatuen kanssa saattaa vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä polvinivelen nivelrikossa, johon liittyy polvinivelen virheasento.

Polvinivelrikkopotilas ei saa käyttää yöllä polven alla tyynyä, koska se aiheuttaa helposti polven koukistussuuntaisen virheasennon.

Polven nivelrikon hoito

Fysikaalisista hoidoista akupunktuurista on näyttöä polven nivelrikkokivun lyhytaikaisessa lievityksessä. TENS (transkutaaninen neurostimulaatio) ja akupunktio saattavat lyhytaikaisesti vähentää nivelkipua ja parantaa toimintakykyä.

Nivelrikon lääkehoito on kipua lievittävää ja toimintakykyä ylläpitävää. Rustovaurioita korjaavaa lääkettä ei ole olemassa. Nivelrikkokivun ensisijainen lääke on turvallisuutensa takia parasetamoli. Sitä kannattaa ottaa nivelrikkokipuun yleensä 1 gramma eli 1 000 milligrammaa yhdestä kolmeen tai neljään kertaa vuorokaudessa, ensisijaisesti aamu- ja päiväpainotteisesti. Parasetamolin teho on mieto ja lyhytaikainen.

Jos parasetamolin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Paikallisesti käytettäviä ihon kautta imeytyviä tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää nivelrikkokivun hoitoon yksinään tai muun hoidon lisänä. Suun kautta käytettävien tulehduskipulääkkeiden kipua lievittävässä tehossa ei ole tutkimuksissa todettu olevan eroja. Tämä ei kuitenkaan sulje pois potilaskohtaisia eroja eri tulehduskipulääkkeiden välillä. Tulehduskipulääkkeitä käytettäessä tulee ottaa huomioon niiden haittavaikutukset, joista maha-suolikanavan ärsytysoireet ovat yleisimmät (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1). Niistä ja tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista sydän- ja verenkiertoelinten haittavaikutuksista potilaan tulee keskustella lääkärin kanssa. Resepti- ja käsikauppalääkkeitä ei saa käyttää samanaikaisesti.

Yleensä suun kautta otettavia tulehduskipulääkkeitä käytetään lyhyinä 5–14 vrk:n kuureina. Ellei parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä saada riittävää tehoa nivelrikkokipuun tai niitä ei haittavaikutusten vuoksi ole mahdollista käyttää, kipua voidaan hoitaa vahvemmilla kipulääkkeillä, opioideilla (tramadoli, kodeiini tai laastarimuotoinen buprenorfiini). Opioideja voidaan käyttää myös yhdistelmänä parasetamolin tai tulehduskipulääkkeiden kanssa. Jos miedot opioidit eivät riitä, ollaan jo yleensä kirurgisen hoidon vaiheessa.

Nivelen sisäisesti annettu hyaluronaatti (1–5 ruisketta) lievittää polvinivelrikkoon liittyvää kipua hieman lumelääkettä tehokkaammin.

Tutkimustiedon mukaan glukosamiini ja kondroitiini eivät ole nivelrikon hoidossa lumelääkettä tehokkaampia.

Tulehdus- ja nesteilyvaiheessa niveleen annettu glukokortikoidihoito yleensä lievittää nivelrikkokipua ja tulehdusreaktiota. Glukokortikoidiruiskeilla ei ole vaikutusta nivelrikon etenemiseen kahden vuoden seuranta-aikana.

Kirurgiset toimenpiteet

Aikaisemmin Suomessakin paljon käytettyä polvinivelen rutiinimaista puhdistusta tähystyksen yhteydessä ei tule käyttää nivelrikon hoidossa, sillä siitä ei ole apua. Jos polvinivelessä on mekaanista virheasentoa, voidaan nivelrikon alkuvaiheessa harkita nivelen asentoa korjaavaa leikkausta eli osteotomiaa.

Tekonivelleikkaus tehdään yksilöllisen harkinnan mukaan, jos kipu ei ole muutoin hallittavissa eikä liikuntakykyä, elämänlaatua ja omatoimisuutta voida muilla keinoin ylläpitää. Useat muut sairaudet ja potilaskohtaiset tekijät, mm. ylipaino ja tupakointi, lisäävät komplikaatioriskiä, ja ne on otettava huomioon leikkauspäätöstä tehdessä, mutta ne eivät välttämättä estä leikkausta. Tekonivelleikkaus yleensä huomattavasti kohentaa pitkälle edenneen nivelrikkoa sairastavan potilaan toimintakykyä.

Leikkaushoitoon liittyy aina tehokas kuntoutus. Fysioterapeutti ohjaa tekemään liikuntaharjoittelua. Alaraajojen nivelten liikkuvuutta parantavat, lihaksia vahvistavat ja seisomatasapainoa parantavat harjoitukset tekevät kävelyn varmemmaksi ja helpottavat päivittäisiä toimintoja.

Harjoittelu alkaa heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Seisomis- ja kävelyharjoituksiin valitaan sopiva liikkumisen apuväline, kuten kyynärsauvat tai nelipyöräinen rollaattori. Tekonivelpotilaat voivat yleensä välittömästi kuormittaa leikattua alaraajaansa. Liikkumisharjoitusten lisäksi potilaalle ohjataan nivelliikkuvuutta parantavia ja erityisesti pakara- ja reisilihaksia vahvistavia kotiharjoituksia. Kotiutuvilla potilailla tulee olla valmiina apuvälineet, kuten kyynärsauvat, WC-istuimen korotus ja tarttumapihdit.

Nivelrikon ehkäisy

Sopiva polvinivelen kuormitus ei kuluta niveltä. Kohtuullinen liikunta ja nivelen käyttö ovat nivelruston aineenvaihdunnan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Reisilihasten hyvä lihasvoima todennäköisesti ehkäisee nivelrikkoa.

Painon pitäminen normaalina ja ylipainoisen laihduttaminen ovat tärkeitä polvinivelrikon ehkäisykeinoja. Yleinen tapaturmien ja erityisesti polvivammojen ehkäisy vähentää nivelrikon vaaraa.

Lisää tietoa polvinivelrikosta

Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Julkaistu 25.8.2014 «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50054»1