Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Kantapääkipu, "plantaarifaskiitti"

Kantapääkipu, "plantaarifaskiitti"

Lääkärikirja Duodecim
20.9.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Kantapääkivun syyt

Kantapäässä tuntuvan kivun yleisin syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma ("plantaarifaskiitti"). Tätä kantapään etupuolella jalkaterän keskiviivassa tai sisäsyrjällä tuntuvaa kiputilaa arvioidaan jossakin elämänvaiheessa potevan jopa 10 prosenttia ihmisistä. Jännekalvon rappeuman syy ei aina ole selvä, mutta usein siihen liittyy tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus. Ylipaino, toistuva rasitus esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen samoin kuin jalkaterän asentovirheet voivat herkistää vaivalle. Kipu on usein pahimmillaan aamulla ylös noustua ja saattaa tehdä kävelyn hankalaksi. Erityisesti kävely paljain jaloin kovalla alustalla on usein kivuliasta. Jos kantapäästä otetaan röntgenkuva, siinä voi näkyä kalvojänteen kiinnityskohdassa "luupiikki", mutta tämä ei ole vaivan syy vaan seuraus, kun kipukohtaan vähitellen kertyy kalkkia, joka näyttää piikiltä. Noin puolella potilaista, joilla on jännekalvovaiva, ei tällaista piikkiä ole näkyvissä.

Muita kantapääkivun syitä ovat kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila, joka voi olla kantapäähän kohdistuneen tärähdyksen seurausta. Rasituksesta voivat kipeytyä niin ikään kantaluun alueella olevat limapussit ja akillesjänteen kantaluun kiinnityskohta aiheuttaen kivun kyseiseen paikkaan. Hyvin voimakas rasitus voi myös aiheuttaa kantaluun rasitusmurtuman (ks. «Rasitusmurtuma ("marssimurtuma")»1). Kipu tuntuu tällöin kantaluuta sivuilta puristaessa. Nuorilla pojilla voidaan kivun syyksi todeta Severin tauti, jossa niin ikään kipu tuntuu akillesjänteen kiinnityskohdassa (ks. kuva «Kantapään kipu»1).

Itsehoito

Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen tärkein hoito on kivun synnyttäneen rasituksen lopettaminen. Pitkäaikaista seisomista tulee välttää, ja ylipainon vähentämisestä on apua. Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä. Kantapään alla voidaan käyttää pehmennystyynyä. Jännekalvokivun hoidossa ovat hyödyksi omatoimiset venytykset. Venytys tehdään istuen. Jalka nostetaan polven päälle ja varpaita käännetään ylöspäin ääriasentoon varpaat ojennettuna 5–6 sekunniksi noin 20 kertaa aamuin ja illoin (ks. kuva «Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman ("plantaarifaskiitti") venytyshoito»2). Hoitoa tarvitaan usean viikon ajan. Sama vaikutus saadaan öisin käytettävällä lastalla, joka pitää jalkapohjan jänteet venytettyinä. Ks. kuva «Plantaarifaskiitin venytyshoito»3.

Milloin hoitoon

Kantapääkivun vuoksi on syytä hakeutua hoitoon 1–2 viikon sisällä, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ole apua tai jos syy ei ole ilmeinen. Nopeammin on aihetta hakeutua, jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma ja se ei kestä astumista. Tavallisissa tapauksissa, joihin ei liity vammaa, vaivan todentamiseksi ei tarvita röntgen- tai laboratoriotutkimuksia.

Jos venytyshoidoista ei ole apua, jännekalvon rappeuman hoidoksi voidaan käyttää kortisoni- tai botuliiniruiskeita. Näiden hoitojen pitkäaikaisesta hyödystä ei kuitenkaan ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Jännekalvon rappeuma on usein hoidosta huolimattakin pitkäaikainen vaiva, mutta vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 %. Joissakin sitkeissä tapauksissa voidaan päätyä leikkaushoitoon, joskin leikkaushoidon tehosta ei ole luotettava tutkimusnäyttöä.

Ehkäisy

Rasituksesta johtuvaa kipua voidaan ehkäistä sopivilla jalkineilla, joissa on riittävä tuki jalkaholville ja pehmustettu kanta. Liiallisen, erityisesti kovalla alustalla tapahtuvan, rasituksen välttäminen on aiheellista. Jalkaterän venyttely ennen rasitusta ja rasituksen jälkeen voi olla hyödyksi. Koska ylipaino on plantaarifaskiitin riskitekijä, sen välttäminen ehkäisee vaivan syntyä.

Käytettyjä lähteitä

Kantapään kipu. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 15.5.2017.

Kaikkonen M, Joukainen A, Sahlman J. Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman hoito. Duodecim 2012;128:1777–85 «/xmedia/duo/duo10470.pdf»1.

Young C. Plantar fasciitis. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/86143-overview»2 (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitys 28.11.2016.