Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus)

Lääkärikirja Duodecim
29.3.2012
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Vaskulaarinen dementia on aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus. Se on toiseksi yleisin muistisairauksien syy. Taudinkuva on monimuotoinen, ja joskus voi mukana olla myös Alzheimerin taudin piirteitä (ks. «Alzheimerin tauti»1). Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia, kuten aivoinfarktit, aivoverenvuodot tai aivojen syvien osien eli valkean aineen hapenpuutteesta johtuvat vauriot. Muistisairaudelle altistavat jopa niin sanotut hiljaiset aivoinfarktit, jotka ovat tulleet ilman havaittuja oireita. Noin neljäsosa ihmisistä sairastuu verenkiertoperäiseen muistisairauteen aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tauti on aiheuttavien tekijöidensä vuoksi luonnollisesti yleisin vanhemmassa väestössä, miehillä se on jonkin verran yleisempi kuin naisilla.

Syyt

Verenkiertoperäisen muistisairauden taustalla ovat samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä: kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alkoholi ja tupakointi. Nämä lisäävät yllä mainittujen aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mikä puolestaan altistaa verenkiertoperäiselle muistisairaudelle.

Oireet

Verenkiertoperäisen muistisairauden oirekuva eroaa Alzheimerin taudista sikäli, että muistihäiriöt eivät ole niin hallitseva piirre, vaan ainakin alussa toiminnanohjaus heikentyy muistia selvemmin. Lisäksi oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain ja välillä voi olla parempiakin päiviä. Oireet myös alkavat nopeammin Alzheimerin tautiin verrattuna, jopa päivissä tai viikoissa. Muisti- ja ajatustoimintoihin liittyvien oireiden lisäksi esiintyy usein muitakin neurologisia oireita vaurioituneiden aivoalueiden sijainnin mukaan, kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä. Oireistot voivat vaihdella melkoisestikin, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa ja myös niiden koko vaihtelee.

Tyypit

Verenkiertoperäinen muistisairaus jaetaan kahteen päätyyppiin sen mukaan, ovatko aivojen muutosalueet enemmän kuorikerroksella vai aivojen syvissä osissa.

Pienten verisuonitukosten, vuotojen tai muiden muutosten aiheuttama aivojen syvien osien tauti on yleisin, sitä sairastaa noin 60–70 % näistä potilaista. Tällöin oirekuvaan liittyvät puheentuoton häiriöt ilman sanojen löytämisvaikeutta, toispuoleiset halvausoireet, jotka voivat olla joko liike- tai tuntohermojen alueella tai molemmissa, sekä kömpelö kävely ja tasapainohäiriöt. Oireet voivat kuitenkin olla lieviä. Osalla potilaista esiintyy pakkoitkua ja -naurua. Älyllisten toimintojen hidastuminen on tyypillistä, samoin kuin yllä mainitut toiminnanohjauksen häiriöt. Tätä voisi yleiskielellä kuvata parhaiten tilanteeksi, jossa "hommat eivät suju", eli työt jäävät puolitiehen eivätkä hoidu oikein. Lisäksi voi esiintyä käytösmuutoksia. Muistihäiriöt eivät ole niin selkeitä kuin muissa muistisairauksissa.

Aivo- ja sydänperäisistä syistä mahdollisesti johtuvat suurten verisuonten tukokset saavat aikaan aivojen kuorikerroksen hapenpuutteesta aiheutuvia kuolioalueita. Tällöin oireina ilmenee eriasteista sanojen löytämisvaikeutta sekä usein toispuoleinen halvaus ja kävelyhäiriö, mukana voi olla myös näkökenttäpuutoksia. Älyllisten toimintojen puutokset ovat samantapaisia kuin niin sanotussa pienten verisuonten taudissa.

Tutkimukset

Taudinkuva oireineen ja löydöksineen on usein tyypillinen. Usein ovat jo tiedossakin esimerkiksi aiemmat toistuneet aivoinfarktit. Diagnoosia varmistaa aivojen tietokone- tai magneettitutkimus, jossa nähdään merkit aiemmista aivoverenkiertohäiriöistä, eli useimmiten aivoinfarktien jättämiä arpia, sekä usein myös aivojen syvien osien laajat, yhteen sulautuneet muutosalueet. Päinvastoin kuin Alzheimerin taudin epäilyssä aivo-selkäydinnestenäyte ei hyödytä diagnoosissa, koska siinä ei ole juuri tälle taudille tyypillisiä muutoksia.

Hoito

Verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ole olemassa toistaiseksi lääkehoitoa. Alzheimerin taudin lääkkeillä ei ole myyntilupaa vaskulaarisessa dementiassa, koska tutkimuksissa niillä saavutettu hyöty on ollut rajallista. Hoito keskittyy taustalla olevan aivoverenkiertosairauden uusiutumisen ehkäisyyn ja riskitekijöiden hoitoon. Muina hoitomuotoina käytetään yksilöllisen arvion mukaan kuntoutusta, esimerkiksi fysioterapiaa ja puheterapiaa. Parasta hoitoa on aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy, jossa pätevät vanhat hyvät elämäntapaohjeet tupakoinnin lopetuksesta, maltillisesta alkoholin käytöstä, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoidosta sekä mahdollisen diabeteksen hyvästä hoitotasapainosta.

Käytettyjä lähteitä

Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K ja Soininen H. Muistihäiriöt ja dementia. Neurologia. Kustannus Oy Duodecim, 2006.

Erkinjuntti T: Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä ja dementia. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 21.9.2010. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi