Etusivu » Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti)

Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti)

Lääkärikirja Duodecim
29.11.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Crohnin tauti on saanut nimensä yhdysvaltalaisen lääkärin Burrill Bernard Crohnin mukaan, joka ensimmäisenä kuvasi sairauden 1932. Se on toinen tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:sta (inflammatory bowel diseases). Toinen tähän tautiryhmään kuuluva sairaus on haavainen paksusuolitulehdus (ks. «Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa)»1), jonka kanssa Crohnin taudilla on yhteisiä piirteitä.

Suomessa Crohnin tautiin sairastuu vuosittain noin yksi 10 000:ta asukasta kohti eli noin 500 henkilöä vuodessa. Tauti puhkeaa yleisimmin 20–30 vuoden iässä, mutta sitä voi esiintyä lapsilla ja vanhemmilla. Tauti on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Crohnin taudin syyt

Taudissa todetaan tulehdusreaktio tietyissä suolen osissa: ohutsuolen loppupäässä (30 %) tai paksusuolessa (25–30 %) tai molemmissa (40 %); ks. kuva «Paksusuoli»1. Siihen voi liittyä myös suolen ulkopuolisten elinten häiriöitä.

Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Taudin taustalla arvellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin immuunivasteeseen suolen bakteereja vastaan. Taudin tarkempaa mekanismia ei tunneta, mutta tupakoinnin tiedetään lisäävän sairauden vaaraa.

Crohnin taudin oireet

Sairaus on krooninen eli pitkäaikainen. Oireet alkavat yleensä vähitellen. Siksi alkuvaiheessa on usein vaikea päätellä, mikä tauti on kyseessä.

Taudin yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Ulostustarve on tihentynyt. Usein siihen liittyy erilaisia peräaukon seudun vaivoja. Taudissa voi joskus kehittyä suolitukos, tulehduspesäkkeitä (sisäisiä "paiseita") tai fistuloita eli epänormaaleja kulkuyhteyksiä peräsuolen ja ihon välillä tai suolen ja muiden elinten välillä.

Suoliston ulkopuolisia oireita, joita on 10–20 prosentilla potilaista, ovat niveltulehdukset, alaselän vaivat, kyhmyruusu ja silmien suonikalvon tulehdus (uveiitti: ks. «Silmän värikalvotulehdus (iriitti)»2).

Itsehoito

Ruokavaliolla tai muullakaan itse toteutetulla hoidolla ei taudin kulkuun voi vaikuttaa. Ravitsemuksellisesti täysipainoinen ravinto auttaa estämään laihtumista ja ylläpitämään yleiskuntoa. Tupakointi pitää ehdottomasti lopettaa, sillä se on yksi sairauden riskitekijä.

Crohnin taudin toteaminen

Tauti todetaan paksusuolen ja ohutsuolen loppupään tähystyksellä ja siinä otettujen näytepalojen mikroskooppisella tutkimuksella. Ohutsuolta voidaan tutkia pitemmältä matkalta kapselikuvauksella. Usein tuloksia tarkennetaan kuvaamalla mahan seutua magneettikuvauksella tai tietokonekerroskuvauksella. Tutkimuksia täydennetään erilaisilla verikokeilla.

Crohnin taudin hoito

Ensisijainen hoito on lääkehoito, joka voidaan toteuttaa useilla eri valmisteilla. Lääkkeet valitaan taudin vaikeusasteen mukaan. Lievissä tapauksissa käytetään 5-aminosalisyylihappoa (5-ASA) tai sulfasalatsiinia. Niiden ohella käytetään yleensä kortisonilääkettä. Usein hoidossa käytetään myös solunsalpaajia. Tarvittaessa hoitona voidaan käyttää biologisia lääkkeitä, joita annostellaan pistoksina muutaman viikon välein ihon alle tai tiputuksena suoneen.

Hoito ei lopullisesti paranna tautia, mutta hillitsee oireita ja vähentää haittoja. Crohnin taudille ovat ominaisia remissiot eli elpymisvaiheet, jolloin oireet väliaikaisesti väistyvät. Remission aikanakin käytetään lääkkeitä estämään taudin uusiutumista. Tässä kohtaa on jälleen syytä korostaa tupakoinnin lopettamista, sillä tupakoivilla ilmaantuu taudin pahenemisvaiheita kaksi kertaa herkemmin kuin tupakoimattomilla

Melko usein tautia ei saada riittävästi kuriin lääkkeillä, jolloin tarvitaan leikkaushoitoa. Tällöin pahiten tulehtunut osa suolesta poistetaan. Muita leikkaushoidon aiheita ovat fistuloiden kehittyminen, suolen tukkeuma tai verenvuoto.

Crohnin taudin ehkäisy

Tautiin ei tunneta ehkäisyä. Tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä. Muilla elintavoilla ei sen syntyyn tiedetä olevan vaikutusta.

Käytettyjä lähteitä

Sipponen T. Crohnin tauti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.11.2016. Helsinki.

Sipponen T, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s. 472-529.

Kolho K-L, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet - mikä vialla? Duodecim 2017;133:1701-1709.