Etusivu » Kuparikierukka

Kuparikierukka

Lääkärikirja Duodecim
6.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kuparikierukka on varma ja turvallinen ehkäisymenetelmä naiselle, joka elää vakiintuneessa parisuhteessa. Kierukkaa suositellaan ensisijaisesti synnyttäneelle naiselle. Kierukka on sopiva menetelmä myös niille vanhemmille naisille, jotka tupakoivat, ja niille synnyttämättömille naisille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi. Kierukkaa voidaan käyttää myös imetyksen aikana, eikä se vaikuta maidoneritykseen.

Suomen markkinoilla on vuonna 2017 kolme kierukkaa: NovaT 380, Flexi-T300 (synnyttämättömälle naiselle) ja Flexi-T+380. Numerot kierukan nimen perässä kuvaavat kierukassa olevan kuparin määrää. Uutuutena on kohdun pohjaan asti upotettava GyneFix (kuparihelmiketju).

Valmistajien ilmoittama käyttöaika on viisi vuotta, mutta kuparikierukoiden käyttöaikaa voidaan Käypä Hoito -suosituksen mukaan jatkaa 10 vuoteen asti. Jos nainen on 40-vuotias tai vanhempi kierukan asetushetkellä, kierukkaa voidaan käyttää siihen asti, kunnes viimeisistä kuukautisista on kulunut yksi vuosi (tai kaksi vuotta, jos nainen on tällöin alle 50-vuotias).

Milloin kuparikierukka ei sovi

Kierukka ei ole ensisijainen menetelmä, jos naisella on aiemmin ollut kohdunulkoinen raskaus tai hänellä on anemia (ks. «Anemia (alhainen hemoglobiini)»1) tai runsaat ja hyvin kivuliaat kuukautiset. Myös lisääntynyt vuototaipumus tai emättimen, kohdunkaulan tai kohdun runko-osan poikkeavat rakenteet, esimerkiksi myoomat (ks. «Myoomat (kohdun lihaskyhmyt)»2) tai kaksiosainen kohtu, voivat estää kuparikierukan käytön.

Kuparikierukan käytön haitat

Kuparikierukan tavallisin ongelma on kuukautisvuodon määrän ja keston sekä mahdollisesti myös kipujen lisääntyminen. Haittavaikutusten takia tehtävä kierukan poisto ajoitetaan mieluiten kuukautisvuotoon. Muuna aikana poistettaessa annetaan jälkiehkäisy (ks. «Jälkiehkäisy»3), jos yhdyntöjä on ollut edeltävän viikon aikana ilman kondomisuojaa. Kierukan aiheuttamia runsaita vuotoja (ks. «Runsaat kuukautiset»4) voidaan hoitaa traneksaamihapolla ja kipuja voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä eli prostaglandiinisynteesin estäjillä (ks. «Kuukautiskivut»5). Usein näissä tilanteissa harkitaan myös hormonikierukkaan «Hormonikierukka»6 vaihtamista.

Kierukan käyttäjillä ilmenee tavallista useammin emätintulehduksia (ks. «Emätintulehdukset»7) ja papa-löydöksenä (ks. «Papakoe»8) Actinomyces-mikrobia. Vakavat tulehdukset ovat nykyisin harvinaisia.

Käytön seuranta

Rutiininomainen seuranta terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla tai vuosittainen papa-seuranta ei ole tarpeen. Kontrolli on aiheellinen, jos esiintyy kierukkaehkäisyyn liittyviä haittaavia oireita. Toisinaan kierukan langat katoavat eli vetäytyvät kohdunkaulan kanavaan. Jos kierukan paikasta on epäselvyyttä, voidaan kaikututkimuksella tarkistaa, sijaitseeko kierukka kohtuontelossa.

Käytettyjä lähteitä

Heikinheimo O, Suhonen S, Lähteenmäki P. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 1634–166.

Kivijärvi A. Kuparikierukkaehkäisy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.