Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Esivaihdevuodet (premenopaussi)

Esivaihdevuodet (premenopaussi)

Lääkärikirja Duodecim
6.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Menopaussi tulee keskimäärin 51 vuoden iässä (ks. «Vaihdevuodet»1). Ennen kuukautisten loppumista monella naisella on kuitenkin erilaisia kuukautiskiertoon liittyviä oireita ja ongelmia, jotka liittyvät munasarjojen toiminnan hiipumiseen. Tätä vaihetta kutsutaan premenopausaaliseksi vaiheeksi.

Tausta

Menopaussi tarkoittaa viimeisiä oman hormonitoiminnan aiheuttamia kuukautisvuotoja. Munasarjoissa olevien munarakkuloiden määrä vähenee jokaisessa kuukautiskierrossa koko hedelmällisen iän ajan. Menopaussin aikaan munasarjoissa on enää muutama sata munarakkulaa jäljellä. Munarakkuloiden vähenemisen myötä munasarjojen estrogeenituotanto loppuu menopaussivaiheessa lähes kokonaan. Samalla aivolisäkkeen erittämien follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH) tuotanto lisääntyy.

Oireet

Premenopausaalisen siirtymävaiheen katsotaan alkavan kuukautiskierron muuttuessa epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu keskimäärin 5–10 vuotta ennen menopaussia. Hedelmällisyyden aleneminen tapahtuu jo huomattavasti aiemmin, noin 35 ikävuoden jälkeen.

Munasarjojen ikääntymisen ensimmäinen vaihe ilmenee kierron lyhentymisenä, jopa useammalla päivällä. Kierto on lyhyimmillään naisen ollessa noin 42-vuotias. Kuukautisvuodon määräkin voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Taustalla on munarakkulan nopeutunut kasvu, varhainen ovulaatio ja samalla keltarauhasen toiminnan heikentyminen. Tässä vaiheessa ei vielä ole estrogeenipuutosta.

Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä, ja tällöin voi esiintyä vaihdevuosioireita. Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa autonomisen hermoston oireita jo vuosia ennen kuukautisten poisjäämistä. Kuukautiskierron häiriöt, PMS-oireilun vaikeutuminen (ks. «Kuukautisia edeltävät oireet (premenstruaalioireyhtymä, PMS)»2) ja lisääntyvät vaihdevuosityyppiset vaivat, kuten unihäiriöt, hikoilu ja kuumat aallot, ovat mahdollisia.

Hedelmällisyys

Iän mukana munasarjojen toiminta hiipuu ja munarakkulan kypsyminen häiriintyy, mutta kiertoja, jolloin munasolu irtoaa, saattaa esiintyä menopaussiin saakka. Raskautta toivovista 40-vuotiaista raskaaksi tulee vielä 20–35 %, mutta 45-vuotiaista enää vain noin 5 %. Kierron lyheneminen on selvä merkki hedelmällisyyden heikkenemisestä. Samaan aikaan kun hedelmällisyys heikkenee, keskenmenojen todennäköisyys kasvaa: 45-vuotiaiden raskauksista keskeytyy joka toinen. Toisaalta kaksosraskauden riski lisääntyy.

Hoito

Raskauden ehkäisyä valittaessa ikä otetaan huomioon: ehkäisyn on oltava turvallinen, mutta toisaalta riittävän tehokas ja luotettava, jotta naisen ei tarvitse pelätä ei-toivottua raskautta. Vaikka hedelmällisyys iän mukana heikkenee, on raskauden ehkäisystä huolehdittava niin kauan kuin kuukautiskierto toimii. Yleissääntö voisi olla: kun kuukautiset ovat olleet puoli vuotta poissa ja ikää on yli 50 vuotta, ei ehkäisyä enää tarvita. Terve nainen voi käyttää kaikkia ehkäisymenetelmiä halutessaan (ks. «Raskauden ehkäisy»3), mutta hormonaalisen ehkäisymenetelmän vasta-aiheet pitää tarkasti arvioida. Estrogeenia sisältävät yhdistelmäpillerit tasaavat kierron ja hoitavat myös vaihdevuosioireita.

Jos kuukautiskierrot ovat kovin lyhyet, voi kiertoa tasoittaa ns. syklisellä keltarauhashormonihoidolla. Jos lisäksi on vaihdevuosioireita, voidaan käyttää vaihdevuosien hormonihoitoa (ks. «Vaihdevuosien hormonihoito»4). Estrogeenihoitoa ei kuitenkaan tulisi aloittaa liian aikaisin, vaan vasta, kun vuodot ovat harventuneet tai loppuneet ja potilaalla on selvät vaihdevuosioireet.

Käytettyjä lähteitä

Jokimaa V. Munasarja ikääntyy - mikä muuttuu? Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):3115–21.

Turunen H, Lyytinen H. Perimenopaussi ja hormonihoito. Suomen Lääkärilehti 2014;69(19):1395–1401.