Etusivu » Alkoholi ja terveys

Alkoholi ja terveys

Lääkärikirja Duodecim
7.11.2015
professori, sisätautien erikoislääkäri, Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen lähiympäristöön ja läheisiin. Esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa heidän lastensa terveyteen ja hyvinvointiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Maailman terveysjärjestön mukaan alkoholin käytöllä on yhteyksiä ainakin 60 sairauteen. Haittoja voi syntyä jo lyhytaikaisen runsaan käytön seurauksena, mutta pääosa vakavista haitoista johtuu pitkäaikaisesta käytöstä.

Suomalaisten alkoholinkulutus on lähes yhtämittaisesti kasvanut kieltolain kumoamisesta lähtien. Nopein muutos tapahtui keskiolutlain säätämisen jälkeen 1960-luvun lopussa (kuva «Suomalaisten alkoholinkulutus»1). Kasvu katkesi lyhyeksi aikaa 1990-luvun laman aikana ja heti sen jälkeen, mutta jatkui pian uudelleen. Huippu saavutettiin vuosina 2006–2008, jonka jälkeen kulutus on hieman laskenut. Myös nuorten alkoholinkäyttö näyttää viime vuosina vähentyneen. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana oluen ja viinien kulutus on kasvanut ja väkevien juomien kulutus vähentynyt (kuva «Alkoholin tilastoidun kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 1960-2013»2). Suomalaisten kokonaiskulutus on tällä hetkellä eurooppalaista keskitasoa.

Lukuisten tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen, jos juomatavat eivät muutu. Myös Suomessa alkoholihaittojen määrä on kasvanut rinnan kokonaiskulutuksen kanssa (kuva «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3). Haittojen lisääntyminen katkesi muutamaksi vuodeksi 1990-luvun laman jälkeisinä vuosina, mutta jatkoi sen jälkeen kasvuaan. Eri mittareilla (alkoholikuolleisuus, alkoholisairaudet, alkoholisairauksista johtuvat hoitojaksot) mitaten haitat olivat suurimmillaan 2007–2008, jonka jälkeen ne näyttävät kääntyneen hitaaseen laskuun (kuvat «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3 ja «Alkoholisairauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot Suomessa»4).

Alkoholilla voi kohtuullisesti käytettynä olla myös myönteisiä vaikutuksia. Väestötasolla alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät kuitenkin moninkertaisesti sen mahdolliset myönteiset vaikutukset.

Alkoholihaitat eri väestöryhmissä

Eniten juova 10 % suomalaisista juo noin puolet kaikesta Suomessa juodusta alkoholista. Valtaosa alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista kohdistuu tähän ryhmään. Suurkuluttajia on   300 000 – 500 000 ja 80 – 90 % heistä on miehiä. Arviolta noin 20 % työikäisistä miehistä on alkoholin suurkuluttajia. Suurkuluttajista noin kolmannes on alkoholiriippuvaisia.

Terveyshaitat kohtaavat eri väestöryhmiä eri tavoin. Miehet juovat kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista ja alkoholikuolleisuus selittää noin viidenneksen miesten ja naisten elinajan odotteen eroista. Sukupuolieron lisäksi sosiaaliryhmien väliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuuden ja -kuolleisuuden on arvioitu olevan vähiten ansaitsevalla kymmenesosalla miehistä 5–10 kertaa suurempia kuin eniten ansaitsevalla kymmenesosalla.

Alkoholisairaudet ja alkoholikuolemat

Varsinaisilla alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näihin lasketaan alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys, alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa lisäksi neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä ja kohottaa verenpainetta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Vuonna 2013 alkoholisairaudet ja alkoholimyrkytykset olivat sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen työikäisten (15–64-vuotiaat) miesten kolmanneksi yleisin ja syöpien jälkeen työikäisten naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Noin joka kuudes työikäisten miesten ja joka kymmenes työikäisten naisten kuolema johtuu tällä hetkellä alkoholisairaudesta tai alkoholimyrkytyksestä. Alkoholikuolemat lisääntyivät 2000-luvulla, mutta kasvu näyttää kääntyneen laskuun (kuva «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3). Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on edelleen korkeammalla tasolla kuin 10 vuotta sitten.

Vuoden 2013 kuolemansyytilaston mukaan alkoholin käyttöön liittyviä kuolemia oli noin 2000. Jos lukuihin lisätään tapaukset, joissa myötävaikuttavaksi syyksi on merkitty alkoholitauti, voidaan arvioida, että alkoholikuolemia on 2010-luvun alkuvuosina ainakin 4 % kaikista kuolemista. Alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuolee Suomessa 3–4 kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Alkoholiriippuvuutta sairastavilla ja alkoholin suurkuluttajilla esiintyy runsaasti neurologisia ja psykiatrisia ongelmia. Alkoholista riippuvaisten epilepsiariski on kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna ja aivovammat ovat noin kolme kertaa yleisempiä kuin muussa väestössä. Pikkuaivojen surkastuminen, erilaiset ääreishermojen sairaudet, muistihäiriöt ja tylsistyminen ovat tässä ryhmässä yleisiä.

Runsaasti alkoholia käyttävillä esiintyy muita enemmän masentuneisuutta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut. Alkoholinkäyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä, kuten lyhyt unijakso, unen heikentynyt laatu, katkonainen aamu-uni, uniapnea ja yöunta häiritsevät jalkojen liikkeet. Unihäiriöitä esiintyy jo kohtuullisen käytön yhteydessä.

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen tulehdusta, joka vuosien kuluessa johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Maksakirrooseista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on Suomessa alkoholin aiheuttamia. Alkoholi on myös yleisin äkillisen haimatulehduksen aiheuttaja. Miehillä kirroosin ja haimatulehduksen vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäin juodun alkoholin määrä on 60–80 grammaa tai enemmän (4–5 alkoholiannosta). Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen.

Vaikka maksakirroosin ja kroonisen haimatulehduksen kehittymiseen kuluu yleensä vuosia, voi runsas juominen laukaista lyhyessäkin ajassa vaikean alkoholimaksatulehduksen tai haimatulehduksen. Alkoholimaksasairauksista johtuvien kuolemien määrä on moninkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana (kuva «Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin 1970-2012»5).

Alkoholi ja sydän- ja verisuonisairaudet

Alkoholinkäytön ja sydän- ja verisuonisairauksien välinen suhde on väestötutkimusten perusteella J-kirjaimen muotoinen. Kohtuullisesti alkoholia (0,5–1 alkoholiannosta päivässä) käyttävien sepelvaltimotautikuolleisuus on useimmissa seurantatutkimuksissa ollut pienempi kuin henkilöillä, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia (kuva «Alkoholin kulutus ja kuolemanvaara»6). Kulutuksen kasvaessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus suurenee uudelleen johtuen erityisesti aivoverenvuodoista ja äkillisistä sydänkuolemista.

Osa alan tutkijoista ei usko kohtuullisen alkoholinkäytön sydänterveyttä edistäviin vaikutuksiin. Suojavaikutus on heidän käsityksensä mukaan näennäinen ja johtuu siitä, että monet absolutistit välttävät alkoholia sairauden tai aikaisemman alkoholiongelman takia. Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että alkoholia ei tule sen monien haittavaikutusten takia käyttää sydänsairauksien ehkäisyyn.

Runsas alkoholikäyttö aiheuttaa kiistatta haittaa sydän- ja verisuoniterveydelle. Alkoholi kohottaa verenpainetta ja vähänkin runsaampi käyttö lisää sydämen rytmihäiriöitä. Humalajuomiseen liittyy merkittävä sydäninfarkti-, äkkikuolema- ja aivoverenkierron häiriön vaara. Pitkäaikainen runsas käyttö aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumista. Runsas käyttö aiheuttaa lihomista ja sen seurauksena usein metabolisen oireyhtymän kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

Alkoholi ja syöpä

Maailman terveysjärjestön kansainvälisen syöpäinstituutin (IARC) mukaan etanoli (alkoholi) on syöpää aiheuttava aine. Alan asiantuntijoiden mukaan alkoholin aiheuttama syöpävaara johtuu ainakin osaksi etyylialkoholista ruoansulatuskanavassa syntyvästä asetaldehydistä. IARC on arvioinut että noin 3 % maailman kaikista syövistä johtuisi alkoholista.

IARC:n mukaan 50 gramman päivittäinen alkoholiannos aiheuttaa pitkään käytettynä 2–3- kertaisen riskin sairastua suun, nielun, kurkunpään tai ruokatorven syöpiin ja noin 1.2 – 1.5 -kertaisen riskin sairastua suolisto- tai rintasyöpiin. Syöpäriski kasvaa jo kohtuullisen alkoholin kulutuksen seurauksena. Maksakirroosipotilaista 10–20 %:lle kehittyy maksasyöpä.

Alkoholi, tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemat

Alkoholi on osasyy monissa hukkumisissa, vesiliikenneonnettomuuksissa, putoamisissa ja kaatumisissa, liikenneonnettomuuksissa sekä tulen ja kylmyyden tai kuumuuden aiheuttamissa tapaturmissa. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti miehet, mutta lisääntyvässä määrin myös naiset. Alkoholin osuus ikääntyvän väestön tapaturmissa näyttää olevan kasvussa.

Merkittävä osa tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista tapahtuu päihtyneille. Jopa 1 500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina. Suurin osa näistä tapahtuu työikäisille miehille. Vaikka todettujen rattijuopumustapausten määrä tai arvioitu rattijuoppojen osuus kuljettajista ei ole viime vuosina lisääntynyt, alkoholin osuus liikennetapaturmissa on kasvanut liikenneonnettomuuksien kokonaismäärän vähetessä.

Alkoholisairaudet, terveyspalvelut ja työeläkkeet

Alkoholisairaudet muodostavat huomattavan taakan terveyspalvelujärjestelmälle. Vuonna 2013 terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin noin 21 300 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli yhtenä hoidon syynä. Alkoholisairauksista johtuvien hoitojaksojen lukumäärät lisääntyivät 2000–2007, mutta vähentyivät 2008–2013 alkoholimaksasairauksia lukuun ottamatta (kuva «Alkoholisairauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot Suomessa»4). Alkoholisairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä kasvoi jatkuvasti vuoteen 2007 asti, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun.

Käytettyjä lähteitä

Peter Boyle & Bernard Levin (toim). World Cancer Report. IARC Publications 2008.

Alan D. Lopez, Colin D. Mathers, Majid Ezzati, Dean T. Jamison , Christopher J.L. Murray (toim), Global Burden of Disease and Risk Factors. World Bank Publishers 2011.

Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt C (toim.). Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010.

Päihdetilastollinen vuosikirja. Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.

Rehm, J., Gmel, G., Probst, C., & Shield, K.D. Lifetime-risk of alcohol-attributable mortality based on different levels of alcohol consumption in seven European countries. Implications for low-risk drinking guidelines. Toronto, On, Canada: Centre for Addiction and Mental Health 2015.

Ronksley P, Brien S, Turner B, Mukamal K, Ghali W. Association of alcohol with selected cardiovascular disease outcomes. A systematic review and meta-analysis. British Medical Journal 2011; 342: d671.