Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Kofeiini ja terveys

Kofeiini ja terveys

Lääkärikirja Duodecim
4.1.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Kofeiini on kahvissa ja joissakin muissa kasveissa esiintyvä kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa ihmisen keskushermostoon. Kemialliselta nimeltään se on 1,3,7-trimetyyliksantiini. Nykyään kofeiinia lisätään moniin elintarvikkeisiin.

Mistä kofeiinia saa?

Kahvin lisäksi kofeiinia on luonnollisena aineosana teessä ja kaakaossa. Sitä on lisätty kolajuomiin ja niin sanottuihin energiajuomiin. Lisättyä kofeiinia on myös muissa elintarvikkeissa. Nämä tuotteet sisältävät kofeiinia seuraavasti (lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja tuoteselosteet):

1,5 l pullo kolajuomaa195 milligrammaa (mg)
0,5 l pullo energiajuomaa160 mg
0,75 l Marli Juissi red energy150 mg
45 g energiapatukka115 mg
0,33 tölkki energiajuomaa106 mg
Muki (2 dl) kahvia100 mg
0,25 l tölkki energiajuomaa80 mg
0,5 l pullo kolajuomaa65 mg
Kuppi (1,25 dl) kahvia63 mg
4 palaa Vigo focus purukumia40 mg
100 g suklaata38 mg
Muki (2 dl) teetä30 mg

Cappuccinossa kofeiinia on suunnilleen saman verran kuin suodatinkahvissa. Espresso-kahvi on vahvempaa, 0,3 dl sisältää yhtä paljon kofeiinia kuin kupillinen (1,25 dl) tavallista kahvia.

Apteekissa myydään kofeiinipillereitä (Coffein Medipharma), joissa yhdessä tabletissa on 100 milligrammaa kofeiinia. Sitä on myös joissakin särky- ja kuumelääkkeissä: Panadol comp. ja Panamix comp tabletissa 65 milligrammaa, Treo poretabletissa 50 mg, Finaxin neo -jauhessa 30 mg ja Posinova-tabletissa 25 mg.

Kofeiinin vaikutukset aikuisilla

Kofeiinin vaikutukset ilmaantuvat nopeasti, sillä se imeytyy ripeästi ruuansulatuskanavasta vereen. Maksimivaikutus on nähtävissä jo puolen tunnin kuluttua. Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu 3 – 6 tunnissa.

Kofeiini stimuloi (kiihottaa) keskushermostoa, mikä ilmenee piristävänä vaikutuksena. Vaikutus on aikuisilla nähtävissä 1 – 2 kahvikupillisen jälkeen. Vuorotyöläisillä ja muista syistä väsyneillä ihmisillä kofeiinin on todettu lisäävän tarkkaavaisuutta ja vähentävän ajovirheitä. Kofeiinin vaikutukset välittyvät aivojen adenosiini-reseptorin välityksellä.

Keskushermostoa kiihottavan vaikutuksen vuoksi kofeiini vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunta. Vaikutuksessa uneen on selviä perinnöllisiä eroja.

Sopivina annoksia kofeiini parantaa kestävyysurheilun suorituksia noin 3 %.

Lähes kaikki suomalaiset saavat päivittäin kofeiinia kahvista, teestä ja muista juomista. Monille siitä saattaa olla pientä hyötyä, eikä suurimmalle osalle kohtuullisista kofeiinimääristä ole merkittävää haittaa.

Kofeiinin haittavaikutukset

Kofeiini on lääkkeenomaisesti vaikuttava kemikaali, johon runsaasti käytettynä liittyy haittavaikutuksia. Runsas säännöllinen kofeiinin saanti johtaa kofeiiniriippuvuuteen ja suuret määrät aiheuttavat kofeiinimyrkytyksen.

Liiallisen kofeiinin haittoja voi ilmetä seuraavissa tilanteissa:

  • Pinttyneet kahvinjuojat, jotka nauttivat vahvaa kahvia 5–10 kuppia päivässä.
  • Kofeiinimäärä voi huomaamatta nousta suureksi, sillä sitä on nykyään lisättynä monissa elintarvikkeissa. Kofeiinia on suklaassa, energiajuomissa, purukumeissa, patukoissa ja kurkkupastilleissa.
  • Energiajuomien suosio on voimakkaasti lisääntynyt, ja monet nuoret käyttävät niitä useita tölkillisiä päivässä.
  • Lapset saavat haittoja kofeiinista pienemmistä annoksista kuin aikuiset.

Kehittyvä sikiö ei pysty käsittelemään normaalisti kofeiinia. Siksi odottavien äitien kofeiinin saannin tulisi olla alle 300 milligrammaa vuorokaudessa.

Kofeiini lapsilla

Kofeiinin vaikutukset riippuvat ihmisen koosta. Siksi kofeiini vaikuttaa lapsilla voimakkaammin kuin aikuisilla. Lapsilla melko pieni annos voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

Koska lapset ovat erikokoisia, heille kofeiinin saantisuositukset ilmoitetaan painokiloa kohden. Turvallinen enimmäismäärä päivässä on 2,5 milligrammaa kiloa kohden. Esimerkiksi 40-kiloisella lapsella se on 2,5 x 40 eli 100 milligrammaa. Se ylittyy jo yhdestä 0,33 litran energiajuomatölkistä. Kofeiiniriippuvuutta voi lapsilla esiintyä jo tätä alhaisemmilla kofeiinin saannilla.

Kofeiiniriippuvuus

Kofeiiniriippuvuudesta puhutaan silloin, kun kofeiinin saannin lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. Näitä ovat päänsärky, vetämättömyys, väsymys ja alakuloinen mieliala. Kofeiiniriippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä, joillekin se voi kehittyä parista päivittäisestä kahvikupista, joillakin paljon suuremman käytön lopettaminen ei aiheuta vieroitusoireita.

Eräässä kokeessa koehenkilöt saivat kahvista kofeiinia keskimäärin 235 milligrammaa päivässä, mikä vastaa 3 – 4 tavallista (1,25 dl) kahvikupillista. Äkillinen kofeiinin saannin lopettaminen aiheutti puolelle päänsärkyä ja kymmenesosalla selvää väsymystä, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta.

Kofeiinin saannin loppuessa vieroitusoireet alkavat 12–24 tunnin kuluessa ja ovat voimakkaimmillaan 24–48 tunnin kuluttua. Oireet kestävät useita päiviä, niistä väsymys jatkuu pisimpään.

Mitä enemmän kofeiinia nautitaan säännöllisesti sitä herkemmin äkillinen lopettaminen aiheuttaa oireita. Kofeiinin saannin lopettaminen asteittain muutaman päivän aikana ei aiheuta vieroitusoireita.

Kofeiinimyrkytys

Kofeiinimyrkytyksen oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys ja hermostuneisuus. Vaikeassa myrkytyksessä ilmaantuu kouristuksia.

Myrkytyksen oireita voi osalle käyttäjistä ilmaantua, kun kofeiinin päivittäinen saanti ylittää 400 mg kofeiinia, 40-kiloisella lapsella 160 milligrammaa. Yleisemmin myrkytysoireita alkaa esiintyä, kun aikuisella saanti päivässä ylittää yli 600 milligrammaa.

Myrkytysoireita esiintyy silloin, kun veren kofeiinipitoisuus nousee suureksi. Näin tapahtuu helposti silloin, kun kofeiinia nautitaan paljon melko lyhyen (muutaman tunnin) aikana. Jos 400 – 600 mg nautitaan tasaisesti päivän aikana, myrkytysoireilta ei läheskään aina ilmaannu, koska veren huippupitoisuudet jäävät pienemmiksi. Tällöin kofeiinin haitat ilmenevät vieroitusoireina kofeiinin saannin päättyessä.

Energiajuomat ovat nykyään huomattava kofeiinimyrkytysten aiheuttaja. USA:ssa vuonna 2011 energiajuomiin liittyvien oireiden vuoksi sairaalaan joutui yli 28 000 ihmistä.

Internetistä voi ostaa vahvaa kofeiinipulveria, jota teelusikallinen vastaa 25 kahvikupillisen kofeiinimäärää. Sen käyttöön on liittynyt kuolemantapauksia. Ennen kuolemaa esiintyviä oireita ovat olleet nopeasti tihentyvä sydämen syke, sydämen rytmihäiriöt ja epileptiset kouristukset.

Äskettäin julkaistiin Lääkärilehdessä hengenvaarallinen kofeiinimyrkytys, joka oli johtunut rasvanpoltoon markkinoidun Ripped  Hardcore -valmisteesta. Yksi kapseli valmistetta sisältää 300 milligrammaa kofeiinia. Sairastunut henkilö oli nauttinut valmistetta koko purkillisen kerrallaan.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Käytettyjä lähteitä

Elintarviketurvallisuusviraston Eviran kotisivut, www.evira.fi/ «http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat»1

Wikoff D, Welsh BT, Henderson R ym. Systematic review of the potential adverse effect of caffeine consumption in health adults, pregnant women, adolescents, and children. Food Chem Toxicol 2017;109:585-648.

Dews PB, Curtis GL, Hanford KJ, O´Brien CR. The frequency of caffeine withdrawal in a population-based survey and in controlled, blinded pilot experiment. J Clin Pharmacol 1999; 39: 1221–32.

Silverman K, Evans SM, Strain EC, Griffiths RR. Withdrawal syndrome after the double-blind cessation of caffeine consumption. N Engl J Med 1992; 327: 1109–14.

Tanskanen A. Kahvi, kofeiini ja mielenterveys. Duodecim 1997;113:191. (Lue artikkeli)

Temple JL. Caffeine use in children: What we know, what we have to learn, and why we should worry. Neuroscience and Biobehavioral Reviews 2009; 33: 793–806.

The DAWN Report: Update on Emergency Department Visits Involving Energy Drinks: A Continuing Public Health Concern. Rockville, MD. Substance Abuse and Mental Health Services Administration, Center for Behavioral Health Statistics and Quality. (January 10, 2013).

Kalliokoski A ym. Ravintolisistä sairaalareissu. Suomen Lääkärilehti 2017;72:122-126.