Etusivu » Hakutulokset » Kiropraktiikka

Kiropraktiikka

Lääkärikirja Duodecim
7.1.2017
kiropraktikko Jani Mikkonen

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee kiropraktiikan terveydenhuollon ammatiksi, joka diagnosoi, hoitaa ja ennaltaehkäisee lähinnä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja -vaivoja «World Health Organization WHO (Sveitsi). Guidelines on basic training and safety in chiropractic. Geneva; 2005 »1.

Kiropraktiikka tarkoittaa suoraan käännettynä käsillä hoitamista eli manuaalista terapiaa. Kiropraktikot ovat nimensä mukaisesti erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien manuaaliseen terapiaan ja konservatiiviseen (ilman lääkkeitä ja leikkauksia tapahtuvaan) hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Suomessa toimivilla kiropraktikoilla on nimikesuoja, jota valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirasto Valvira. Nimikkeen käyttö edellyttää ammatinharjoittajalta kansainvälisesti hyväksytyn yliopisto-opinto-ohjelman suorittamista. Koulutusta ei järjestetä Suomessa.

Kiropraktiikan lähestymistapa potilastyöhön on potilaskeskeinen, kokonaisvaltainen ja terveyden edistämistä korostava. Vastaanottokäynti sisältää haastattelun, tutkimuksen, hoidon ja hoito-ohjeet. Vastaanotolla annetaan tavallisesti käsillä tehtävän hoidon lisäksi ohjausta terveyttä edistävistä ja vaivan uusiutumista ehkäisevistä kotiharjoitteista ja elämäntapaohjeista liittyen ergonomiaan, ravintoon, liikkumistottumuksiin ja stressin hallintaan.

Kiropraktikkoja on ollut Suomessa 1920-luvulta saakka, jolloin ensimmäiset kiropraktikot tulivat siirtolaisina Yhdysvalloista takaisin kotimaahansa. Suomessa on vain noin 60 kiropraktikkoa, mikä Pohjoismaista on selvästi vähiten suhteutettuna asukaslukuun. Tanskassa on yli 700 ja Norjassa yli 550 kiropraktikkoa. Näissä maissa kiropraktikoilla on myös huomattavasti laajemmat ammattioikeudet ja -velvollisuudet, kuten oikeus tehdä diagnoosi ja erotusdiagnoosi, antaa sairauslomaa ja lähettää tarvittaessa esim. kuvantamiseen tai jatkotutkimuksiin. Selkä- ja tuki- ja liikuntaelinpotilaat lähetetään näissä maissa myös ensimmäiseksi kiropraktikon suoravastaanotolle arvioon ja hoitoon.

Yliopistokoulutus

Yliopistokoulutus on kansainvälisesti tarkoin säädelty, ja sen voi suorittaa ympäri maailmaa. Suomessa toimivat kiropraktikot ovat valmistuneet Euroopasta, Yhdysvalloista tai Australiasta. Euroopassa 5–6 vuotta kestävän maisteritasoisen yliopistotutkinnon voi suorittaa Sveitsissä, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Turkissa ja Tanskassa. Pohjoismaiden ainoa yliopistotutkinto toimii Tanskan Odensen lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä.

Euroopassa toimii useita kiropraktikoille suunnattuja maisteriohjelmia, jotka syventävät peruskoulutusta esimerkiksi neurologisessa kuntoutuksessa, harjoitteluterapiassa, pediatriassa ja kuvantamisessa. Luonnollisesti osa jatkaa opintojaan muissa yliopisto- ja jatko-opinnoissa. Esimerkiksi Tanskassa on tällä hetkellä 27 väitellyttä kiropraktikkoa. Euroopassa on lisäksi useampia kymmeniä kiropraktikoita, joilla on myös lääkärin koulutus.

Käytännön hoitotyö

Kiropraktikoiden käyttämälle manuaaliselle terapialle yhteistä ovat erilaiset käsillä tehtävät tekniikat, joilla pyritään vaikuttamaan pääasiallisesti niveliin, lihaksiin ja sidekudokseen palauttamalla niiden normaalia asentoa ja toimintaa. Käsillä tehtävän hoidon tarkoitus on lisätä toimintakykyä ja vähentää oireita, kuten kipua. Kiropraktikkojen hoitotekniikoista tavallisimpia ovat erilaiset manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikat, joilla lisätään yksittäisten nikamien tai ääreisnivelten liikerataa hallitulla ja nivelen liikeradan suuntaisella liikkeellä. Manipulaatiohoitoon liittyy myös kiropraktiikkaan tavallisimmin liitetty myytti, että kiropraktikot vain manipuloivat selkää ja eivät esimerkiksi anna harjoituksia ja ohjausta vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Suurin potilasryhmä kiropraktikon vastaanotolla ovat selkäsairauksista kärsivät ihmiset. Kiropraktikon vastaanotolla hoidetaan selkäsairauksien lisäksi kattavasti monenlaisia eri-ikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tavallisimpia vaivoja vastaanotolla ovat niska-hartiavaivat, päänsäryt ja raajaoireet, kuten olkapää-, kyynärpää-, lantio- ja jalkaterävaivat. Pienellä osalla kiropraktikon potilaista on ensisijaisesti muita kuin tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauksia. Laajassa tanskalaisessa kyselytutkimuksessa noin 5 % kiropraktikkojen potilaista koki selvää oireiden vähentymistä hengitys-, ruoansulatus- ja verenkiertoelimiin liittyvissä sairauksissa «Leboeuf-Yde C, Pedersen EN, Bryner P ym. Self-reported nonmusculoskeletal responses to chiropractic intervention: a multination survey. J Manipulative Physiol Ther 2005;28(5):294-302; discussion 365-6»2.

Käytännön hoitotyössä erilaisten sairauksien, vaivojen ja kiputilojen hoitovaste on yksilöllinen. Yksilöllisesti soveltuvimmat hoitotekniikat, kotiharjoitukset ja elämäntapamuutokset tuottavat todennäköisimmin parhaan ja pysyvimmän hoitovasteen. On tavallista, että oireet alkavat vähentyä ja toimintakyky lisääntyä 1–4 hoidolla, mutta pidempiaikaiset oireet, ryhdin muutokset ja toiminnalliset rajoitukset voivat vaatia kuukausien säännöllistä hoitoa, kuntoutusta ja elämäntapaohjausta.

Manuaalisen terapian vaikutusmekanismi

Manuaalisen terapian vaikutusmekanismi pohjautuu mekaanisen vaikutuksen lisäksi neurofysiologiseen hoitovasteeseen. Neurofysiologinen vaikutusmekanismi vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinten kautta keskushermostotasolle selkäytimeen, aivorunkoon ja aivoihin. Tuki- ja liikuntaelinten manuaalinen terapia vaikuttaa sensorisien hermoratojen aktivoitumiseen, joka voi tuottaa terapeuttisen hoitovasteen parantamalla liikkeen kontrollia ja/tai kipuaistimuksen prosessointia keskushermostossa.

Liikkeen kontrollin ja säätelyn parantuminen voi näkyä muun muassa lihasten parantuneena aktivoitumisena, lisääntyneenä lihasvoimana ja -kestävyytenä sekä hienomotoriikan, refleksien ja tasapainoaistin parantumisena. Kivun vähentyminen tapahtuu pääasiallisesti kipuporttiteorian mukaisesti, jossa tuki- ja liikuntaelin kudoksen sensorinen aktivointi vähentää kipuimpulssin voimakkuutta ja etenemistä keskushermostossa « Haavik H, Murphy B. The role of spinal manipulation in addressing disordered sensorimotor integration and altered motor control. J Electromyogr Kinesiol 2012;22(5):768-76. »3 «Pickar JG, Bolton PS. Spinal manipulative therapy and somatosensory activation. J Electromyogr Kinesiol 2012;22(5):785-94. »4.

Tutkimus ja hoitosuositukset

Manuaalista terapiaa yksin tai yhdistettynä harjoitteisiin suositellaan näytön perusteella

Akuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa manuaalista terapiaa suositellaan maailmanlaajuisesti käytännössä kaikissa korkealuokkaisissa hoitosuosituksissa «Wong JJ, Côté P, Sutton DA ym. Clinical practice guidelines for the noninvasive management of low back pain: A systematic review by the Ontario Protocol for Traffic Injury Management (OPTIMa) Collabor»5.

Hoidon turvallisuus

Manuaalinen terapia koulutetun ammattihenkilön antamana nähdään hyvin turvallisena «World Health Organization WHO (Sveitsi). Guidelines on basic training and safety in chiropractic. Geneva; 2005 »1. Lyhytaikaiset ja ohimenevät hoidon jälkeiset tuntemukset liittyvät tavallisimmin tuki- ja liikuntaelinoireille tyypilliseen vaihtelevaan oirekuvaan enemmän kuin itse hoitoon «Walker BF, Hebert JJ, Stomski NJ ym. Outcomes of usual chiropractic. The OUCH randomized controlled trial of adverse events. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38(20):1723-9. »10. Tanskassa ja Norjassa tehdyssä tutkimuksessa vuosina 2004–2012 kiropraktikoiden, fysioterapeuttien ja yleislääkäreiden hoidosta tehtyjä hyväksyttyjä potilasvahinkotapauksia oli suhteessa vastaava määrä « Jevne J, Hartvigsen J, Christensen HW. Compensation claims for chiropractic in Denmark and Norway 2004-2012. Chiropr Man Therap 2014;22(1):37. »11.

Kaularangan manipulaation ja nikamavaltimoiden dissekaation syy-seuraussuhde on erittäin harvinainen manuaaliseen terapiaan liitetty potilasvahinko. Dissekaatio tarkoittaa valtimon seinämän kerrosten repeytymistä irti toisistaan suonen pituussuunnassa. Nykytietämyksen mukaan kaularangan manipulaatio ei aiheuta dissekaatiota, ja pieni heikko assosiaatio selittyy samankaltaisilla ensioireilla, kuten niskakivulla, jonka takia potilaat hakeutuvat manuaaliseen terapiaan «Cassidy JD, Boyle E, Côté P ym. Risk of vertebrobasilar stroke and chiropractic care: results of a population-based case-control and case-crossover study. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33(4 Suppl):S176-8»12 «Cassidy JD, Boyle E, Côté P ym. Risk of Carotid Stroke after Chiropractic Care: A Population-Based Case-Crossover Study. J Stroke Cerebrovasc Dis 2016;():. »13 « Church EW, Sieg EP, Zalatimo O ym. Systematic Review and Meta-analysis of Chiropractic Care and Cervical Artery Dissection: No Evidence for Causation. Cureus 2016;8(2):e498. »14. Meta-analyysi päätyy tutkimuksien pohjalta toteamaan, että aiempi uskomus manipulaation hoidon jälkeisistä nikamavaltimoiden dissekaatioista on saattanut lisätä merkittävästi aiheettomia potilasvahinkoepäilytapauksia « Church EW, Sieg EP, Zalatimo O ym. Systematic Review and Meta-analysis of Chiropractic Care and Cervical Artery Dissection: No Evidence for Causation. Cureus 2016;8(2):e498. »14.

Kirjallisuutta

  1. World Health Organization WHO (Sveitsi). Guidelines on basic training and safety in chiropractic. Geneva; 2005 «http://www.who.int/medicines/areas/traditional/Chiro-Guidelines.pdf»1
  2. Leboeuf-Yde C, Pedersen EN, Bryner P ym. Self-reported nonmusculoskeletal responses to chiropractic intervention: a multination survey. J Manipulative Physiol Ther 2005;28(5):294-302; discussion 365-6. «PMID: 15965403»PubMed
  3. Haavik H, Murphy B. The role of spinal manipulation in addressing disordered sensorimotor integration and altered motor control. J Electromyogr Kinesiol 2012;22(5):768-76. «PMID: 22483612»PubMed
  4. Pickar JG, Bolton PS. Spinal manipulative therapy and somatosensory activation. J Electromyogr Kinesiol 2012;22(5):785-94. «PMID: 22349622»PubMed
  5. Wong JJ, Côté P, Sutton DA ym. Clinical practice guidelines for the noninvasive management of low back pain: A systematic review by the Ontario Protocol for Traffic Injury Management (OPTIMa) Collaboration. Eur J Pain 2017;21(2):201-216. «PMID: 27712027»PubMed
  6. Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33(4 Suppl):S123-52. «PMID: 18204386»PubMed
  7. Bronfort G, Haas M, Evans R ym. Effectiveness of manual therapies: the UK evidence report. Chiropr Osteopat 2010;18():3. «PMID: 20184717»PubMed
  8. Kreiner DS, Hwang SW, Easa JE ym. An evidence-based clinical guideline for the diagnosis and treatment of lumbar disc herniation with radiculopathy. Spine J 2014;14(1):180-91. «PMID: 24239490»PubMed
  9. NICE guideline [NG59]. Low back pain and sciatica in over 16s: assessment and management. November 2016 «https://www.nice.org.uk/guidance/NG59/»2
  10. Walker BF, Hebert JJ, Stomski NJ ym. Outcomes of usual chiropractic. The OUCH randomized controlled trial of adverse events. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38(20):1723-9. «PMID: 23778372»PubMed
  11. Jevne J, Hartvigsen J, Christensen HW. Compensation claims for chiropractic in Denmark and Norway 2004-2012. Chiropr Man Therap 2014;22(1):37. «PMID: 25389462»PubMed
  12. Cassidy JD, Boyle E, Côté P ym. Risk of vertebrobasilar stroke and chiropractic care: results of a population-based case-control and case-crossover study. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33(4 Suppl):S176-83. «PMID: 18204390»PubMed
  13. Cassidy JD, Boyle E, Côté P ym. Risk of Carotid Stroke after Chiropractic Care: A Population-Based Case-Crossover Study. J Stroke Cerebrovasc Dis 2016;():. «PMID: 27884458»PubMed
  14. Church EW, Sieg EP, Zalatimo O ym. Systematic Review and Meta-analysis of Chiropractic Care and Cervical Artery Dissection: No Evidence for Causation. Cureus 2016;8(2):e498. «PMID: 27014532»PubMed