Etusivu » Raskaus ja virussairaudet

Raskaus ja virussairaudet

Lääkärikirja Duodecim
9.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Virusinfektiot ovat merkittäviä sikiön kehityshäiriöitä ja vastasyntyneiden sairauksia aiheuttava tekijöitä. Useimmiten vain niin sanottu primaarinen virusinfektio on sikiölle vaarallinen, koska uusintainfektiossa äidin vasta-aineet suojaavat sikiötä. Rokkotauteja on käsitelty erikseen (ks. «Raskaus ja rokkotaudit»1).

Herpes simplex

Herpesryhmän viruksista Herpes simplex 1 ja 2 (ks. «Sukuelinherpes (genitaaliherpes) naisella»2), sytomegalovirus ja vesirokon aiheuttaja Herpes varicella-zoster (ks. «Raskaus ja rokkotaudit»1) ovat tärkeitä syntymän aikaan tai heti sen jälkeen kehittyvien eli perinataalisten infektioiden aiheuttajia. Äidin herpeksen pelätty lisäsairaus on vastasyntyneen herpestulehdus, neonataaliherpes, jonka voi aiheuttaa kumpikin virustyyppi. Tämä on onneksi harvinainen ongelma. Suurin osa vastasyntyneen tartunnoista tapahtuu synnytyksen yhteydessä emättimestä. Arvioiden mukaan vain noin 5 % vastasyntyneiden herpestulehduksista on saatu kohdussa. Tuore (primaarinen) infektio synnytyksen aikaan on aihe tehdä keisarileikkaus, vaikka sikiökalvot olisivat puhjenneetkin. Muissa tilanteissa synnytykseen liittyvää riskiä voidaan todennäköisesti pienentää hoitamalla synnytys asikloviiri-lääkityksen antamassa suojauksessa.

Varsinkin primaarisessa infektiossa, mutta myös herpesvirusinfektion uusiutuessa, voidaan käyttää asikloviirilääkitystä viiden vuorokauden ajan vähentämään äidin oireita sekä mahdollisesti suojaamaan sikiötä. Loppuraskaudessa harkitaan pitkäaikaista suojalääkitystä tai asikloviirikuurin aloitusta nopeasti mahdollisten ensioireiden ilmaantuessa. Tarkoituksena on pienentää synnytyshetkellä aktiivisen genitaaliherpeksen esiintymisen riskiä.

Sytomegalovirusinfektio

Sytomegalovirus (CMV) kuuluu herpesviruksiin. Tartunta saadaan kehon eritteiden, kuten syljen, välityksellä tai seksitartuntana. Raskaana olevan CMV-infektio (ks. «Sytomegalovirusinfektio»3) on miltei aina oireeton. Se aiheuttaa muutamalle prosentille lievän mononukleoosin (ks. «Mononukleoosi ("pusutauti")»4) kaltaisen taudinkuvan, joskus lievän hepatiitin eli maksatulehduksen. Jos raskaana olevan maksa-arvot ovat suurentuneet, täytyy CMV-infektio sulkea pois. Synnyttäjistä 50–80 %:lla on sytomegalovirusvasta-aineita. Seulontoja ei pidetä perusteltuina. Rokotetta ei toistaiseksi ole käytössä.

Vaikeita sikiövaurioita voi syntyä, jos äiti on saanut primaari-infektion ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Raskausaikaisia ensitartuntoja tulee 0,2 %:lle raskaana olevista, ja 40 %:ssa tapauksista virus siirtyy sikiöön. Infektio voi johtaa kasvun hidastumaan, erilaisiin elinvaurioihin ja psykomotorisen kehityksen viivästymiseen. Äidin vasta-ainepositiivisuus ei suojaa sikiötä, koska infektion uusiutuminen voi aiheuttaa synnynnäisen taudin, joka tosin yleensä on selvästi lievempi kuin primaari-infektio.

Noin 1 % vastasyntyneistä erittää CMV-virusta virtsaan; näistä lapsista 90 % on oireettomia, mutta 10 %:lla todetaan myöhemmin esim. kuulovika. Synnynnäinen CMV-infektio on maailmanlaajuisesti yleisin sikiöiden infektio. Suomessa syntyy arviolta 60 sytomegalo-oireyhtymää sairastavaa lasta vuodessa. Riskiryhmään kuuluvat päiväkodeissa työskentelevät naiset, koska infektio tarttuu lapsen eritteiden kautta. Hyvä käsihygienia on tärkeä tartunnan ehkäisyssä.

Zikavirusinfektio

Zikavirus on ensisijaisesti hyttysten välityksellä tarttuva sairaus (ks. «Zikavirusinfektio»5). Vain yksittäisiä sukupuoliteitse tapahtuneita tartuntoja on raportoitu. On mahdollista, että zikavirus voi siirtyä äidistä sikiöön raskauden aikana.

Zikavirusinfektio voi aiheuttaa synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiöille, etenkin jos äiti on saanut infektion alkuraskauden aikana. Vuoden 2015 aikana erityisesti zikavirusepidemia-alueilla Brasiliassa on raportoitu selvästi tavallista enemmän synnynnäisiä keskushermoston kehityshäiriöitä (lähinnä pienipäisyyttä). Yhteys zikavirusinfektioon näyttää varmalta, mutta riskin suuruutta raskauden aikana ei vielä tiedetä.

THL päivittää suosituksia verkkosivuillaan «https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/zika»1. Tämänhetkinen (syyskuu 2016) suositus raskaana oleville on, että aktiivisille epidemia-alueille matkustamista ei suositella, ellei matka ole aivan välttämätön. Raskaana olevia naisia, jotka kuitenkin ovat matkustaneet epidemia-alueella ja saavat oireita (kuumetta, ihottumaa, nivelkipuja, silmien punoitusta) kolmen viikon sisällä matkan jälkeen, kehotetaan ottamaan yhteyttä äitiysneuvolan terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja kertomaan matkustamisesta. Raskauden yrittämistä tulisi lykätä kahdeksalla viikolla zikavirusinfektiosta toipumisen tai viruksen leviämisalueella matkustamisen jälkeen.

Lisää aiheesta

Lääkärikirja Duodecimin artikkeli «Raskaus ja infektiot»6

Käytettyjä lähteitä

Alanen A. Toksoplasma-, parvovirus- ja sytomegalovirusinfektiot raskauden aikana. Duodecim 2010;126(2):159–66 «/xmedia/duo/duo98560.pdf»2.

Ämmälä P, Aitokallio-Tallberg A. Sikiöön siirtyvät infektiot. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 517–539.