Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Ulkosynnyttimien kutina

Ulkosynnyttimien kutina

Lääkärikirja Duodecim
2.9.2018
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Ulkosynnyttimien kutina on sangen tavallinen oire. Sen taustalla voi olla ihon tai limakalvojen kuivuminen, tulehdus tai ihosairaus. Kutina aiheuttaa epämukavuutta, huolta ja joskus turhaakin ahdistusta. Ei ole yllättävää, että ulkosynnyttimissä on erilaisia oireita, kutinan lisäksi esimerkiksi kirvelyä ja ärsytystä. Ulkosynnyttimien alueen kostea ja hautova ympäristö sekä limakalvon suuri läpäisykyky altistavat ärsyttäville ja herkistäville tekijöille. Lisäksi emättimen pH:n muutos sekä valkovuoto voivat lisätä oireita.

Oireet

Kutinaan voi liittyä muita oireita, esimerkiksi limakalvojen tai virtsaputken kirvely (ks. «Virtsaputkioireyhtymä»1), valkovuoto (ks. «Valkovuoto»2) tai yhdyntäkipu (ks. «Yhdyntäkipu»3). Kun vaivan syytä selvitetään, on hyvä miettiä, mitkä oireet ovat hankalimmat ja ovatko oireet ihoalueella, emättimen suun limakalvolla vai peräaukon ympärillä. Esimerkiksi märkäinen tai rusehtava valkovuoto voi liittyä emätintulehdukseen (ks. «Emätintulehdukset»4) tai virtsaamisen liittyvä kirvely virtsateiden tulehdukseen (ks. «Virtsatietulehdus aikuisilla, virtsatieinfektio»5).

Tavallisin kutinan syy on ihon kuivuus. Sen taustalla voi olla liiallinen pesu (erityisesti saippualla), jatkuva pikkuhousunsuojien käyttö tai joidenkin pesuaineiden aiheuttama ärsytys. Vaihdevuosien jälkeen munasarjojen estrogeenieritys vähenee, ja sen seurauksena emättimen limakalvo ja myös ulkosynnyttimien iho kuivuu ja ohenee (ks. «Emättimen limakalvojen kuivuminen»6). Se aiheuttaa lähes kaikille jonkin asteista limakalvojen kutinaa ja/tai kirvelyä.

Vähemmän tunnettu ulkosynnyttimien kutinan syy on solujen hajoaminen eli sytolyysi. Kyseessä on oikeastaan normaali tilanne: emättimestä erittyvä hapan valkovuoto aiheuttaa oireita emättimen suulle ja häpyhuulien pintaan. Vaivana on valkovuodon lisäksi niukka kutina ja kirvely, joka siis johtuu valkovuodon matalasta pH:sta. Tämä vaiva sekoitetaan usein hiivatulehdukseen. Kyseessä ei siis ole tulehdus – enemmänkin "puhdas" emätin.

Tavallisin kutinaa aiheuttava emätintulehdus on hiivatulehdus (ks. «Emättimen hiivatulehdus»7). Sen oireita ovat kokkareinen, vaalea valkovuoto ilman alavatsakipuja sekä kutina ja kirvely ulkosynnyttimissä. Kuitenkin vain neljäsosalla kutinaoireisista on hiivasienitulehdus.

Erilaiset ihottumat voivat aiheuttaa kutinaa. Niistä tavallisimpia ovat lichen sclerosus eli valkojäkälä, lichen planus eli punajäkälä sekä psoriaasi (ks. «Valkojäkälä ja muut ihottumat ulkosynnyttimissä»8). Ulkosynnyttimien puna- ja valkojäkälän syy on tuntematon. Tällainen ihottuma kutisee usein voimakkaasti, ja raapimisen takia iho saattaa lopulta paksuuntua ja kovettua. Oireiden voimakkuus saattaa vaihdella ilman selkeää syytä.

Itsehoito ja oireiden ehkäisy

Ulkosynnyttimien ihon hoitoon kannattaa käyttää kosteuttavia perusvoiteita tai hoitoöljyjä. Liian tiheitä pesuja ja saippuan käyttämistä kannattaa välttää.

Ongelmien syy voi myös olla tiukoissa vaatteissa tai jatkuvassa pikkuhousunsuojien käytössä. Yhä useampi myös ajelee häpykarvoitustaan. Häpykarvat on kuitenkin tarkoitettu suojaamaan herkkää ihoa ja limakalvoja. Karvojen poisto altistaa lisäksi äreille karvatupen tulehduksille.

Toistuvia hiivalääkekuureja kannattaa välttää. Sytolyysiin liittyvät kutinaoireet voivat hävitä hiivatulehduksen hoitoon tarkoitetuilla emätinpuikoilla ja -voiteilla, koska ne nostavat valkovuodon pH-arvoa. Lääkekuurin jälkeen oireet kuitenkin palaavat.

Milloin hoitoon

Yleisohjeena voi todeta, että lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos ulkosynnyttimissä on sitkeä, kutiseva, haavautuva ihottuma tai jos omat hoitokeinot eivät ole auttaneet. Tarkat esitiedot ja muualla iholla esiintyvät oireet voivat antaa viitteitä oikeasta diagnoosista. Ihottuma-alueelta on tärkeää ottaa kudosnäyte silloin, kun diagnoosi on epäselvä tai kun tavanomaisella hoidoilla ei saada apua. Jos oire ei perusvoiteilla korjaannu, tarvitaan lääkärin kirjoittamia reseptivalmisteita. Silloin käytetään tavallisimmin vahvoja kortisonivoiteita.

Käytettyjä lähteitä

Hiltunen-Back E, Jeskanen L. Ulkosynnyttimien yleisimmät ihosairaudet. Duodecim 2012;128(17):1763–9 «/xmedia/duo/duo10476.pdf»1.

Nieminen P. Vulvovaginiitti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.10.2016.