Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Tartuntatautien ja epidemioiden seuranta

Tartuntatautien ja epidemioiden seuranta

Lääkärikirja Duodecim
19.9.2017
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Tärkeimpiä maailmanlaajuisesti tartuntatautitilannetta seuraavia tahoja ovat Yhdistyneiden kansakuntien WHO (Maailman terveysjärjestö), Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ja yhdysvaltalainen Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Näiden verkkosivuilta (ks. alla) saa ajankohtaista tietoa eri maiden epidemioista ja suosituksia myös matkailijoille. Raportit pohjautuvat valtioiden virallisiin ilmoituksiin. Seurannassa tehdään yhteistyötä myös Pohjoismaiden kesken ja Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut tuberkuloosin ja HIV-infektion seurantatietojen jakamiseksi.

Säädökset ja yksittäiset taudit Suomessa

Tartuntatautien vastustamisesta määrätään Suomessa tartuntatautilaissa ja -asetuksessa. Nämä vuodesta 1986 voimassa olleet säädökset uusittiin keväällä 2017. Tärkeimmät muutokset olivat antibiooteille resistenttien bakteerien, kuten MRSA:n (ks. «MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)»1), seurannan tehostaminen. Myös sosiaalihuollon yksiköt velvoitettiin tähän, ja toteutumista seuraa ja toimintaa ohjaa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri sairaanhoitopiirin tuella. Tuhkarokko siirrettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, sillä se on aiheuttanut laajoja epidemioita Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi myös uuden rokotusasetuksen. Keskustelun jälkeen Suomessa kaikki rokotukset päätettiin pitää vapaaehtoisina niin kansalaisille kuin terveydenhuollossa työskentelevillekin, vaikka joissakin maissa on siirrytty joidenkin rokotusten (esimerkiksi tuhkarokkorokotuksen) osalta pakollisuuteen.

Suomessa tartuntatautien seurannasta ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden toteutumisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tiedot ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta tartuntatautirekisteriin saadaan lääkärien, hammaslääkärien ja laboratorioiden tekemistä ilmoituksista. Tartuntatautilaki ja -asetus määräävät, mistä taudeista ilmoitus tehdään henkilötunnisteiden ja tautikohtaisten lisätietojen kanssa (pääasiassa ns. yleisvaarallisista tartuntataudeista) ja mistä kertyy vain tilastotietoa (ns. ilmoitettavista tartuntataudeista ja joistakin "muiksi seurattaviksi" luokitelluista). Säännöllisesti Suomessa esiintyviä yksilökohtaisesti seurattavia tauteja ovat tuberkuloosi, hepatiitit A, B ja C, meningokokki-infektio, enterohemorraginen E. coli (EHEC) -infektio, salmonella- ja shigellainfektiot, legionelloosi, listerioosi, tippuri ja syfilis eli kuppa. Lisäksi näin ilmoitetaan väestössä rokotuksilla hävitettyjä sairauksia (mm. tuhkarokko) sekä joukko harvinaisia ulkomailta saatavia tartuntatauteja.

Otantoina seurataan myös esimerkiksi sukupuolitautien ja influenssan esiintyvyyttä. Tällainen menettely voidaan ottaa käyttöön myös muille tartuntataudeille, jos uusia ongelmia epäillään tai havaitaan. Myös THL:n ylläpitämästä sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä voidaan seurata diagnoosikohtaisesti eri infektiotauteja ja kuolleisuutta niihin.

Sairaalainfektiot ja resistentit mikrobit

Sairaalainfektiotilannetta (ks. «Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit»2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa vapaaehtoisella SIRO-rekisterillä. Kaikki Suomen suuret sairaalat ilmoittavat tähän tietoja tiettyjen sairaalainfektiotyyppien tapauksista määrävälein.

Sairaanhoitopiirit ylläpitävät alueellisia rekistereitä monille antibiooteille vastustuskykyisten eli resistenttien mikrobien esiintymisestä. Nämä mikrobit eivät välttämättä johda tautiin terveillä ihmisillä, mutta niiden leviämistä pyritään ehkäisemään, jotta ne eivät tarttuisi henkilöihin, joiden vastustuskyky on pienentynyt. Niin sanottuja moniresistenttejä bakteereita ovat metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA, ks. «MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)»1), vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) ja hyvin resistentit Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -bakteerit (ns. ESBL-bakteerit). Niiden seurannasta ja torjunnasta on annettu syyskuussa 2014 Suomessa ohjeet, jotka on julkaistu THL:n julkaisusarjassa «http://www.julkari.fi/handle/10024/116266»1.

Elintarvikkeista ja vedestä syntyneet epidemiat sekä eläinperäiset infektiot

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ylläpitää rekisteriä ruokamyrkytysepidemioista. Ilmoitetuksi tulevat käytännössä jo tautiryppäät, kun yhteenkin ravintolaan tai perhejuhlaan liittyen on todettu useita sairastuneita. Kunnissa tällaisia tapauksia arvioi epidemiaselvitystyöryhmä, jossa on lääkäreitä, eläinlääkäreitä ja elintarvikevalvonnan työntekijöitä. Jos omassa ympäristössä epäilee joukkosairastumista ruoasta tai juomasta, ilmoituksen voi tehdä terveyskeskukseen, joka vastaa jatkotoimista.

Zoonooseja eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuvia tauteja ja eläinten infektiotilannetta seurataan THL:n ja Eviran yhteistyönä. Seuranta perustuu sekä ihmisistä ilmoitettuihin eläinperäisiin infektiotapauksiin että otantoina hyöty- ja villieläimistä. Seurantaa koordinoi Suomessa Zoonoosikeskus, joka huolehtii myös kansainvälisestä yhteistyöstä.

Rokotusrekisteri

Vuoden 2009 influenssapandemian rokotusten jälkeiset narkolepsiatapaukset ovat nopeuttaneet rokotusseurantajärjestelmän syntymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perusti tähän tarkoitukseen Rokotusrekisterin. Siihen kerätään tietoja aluksi julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä, ja myöhemmin niitä on tarkoitus saada myös yksityisiltä rokottajilta. Rokotuksista seurataan kansallista ja alueellista kattavuutta. Kuntakohtaiset rokotuskattavuusluvut löytyvät THL:n verkkosivuilta «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma/rokotuskattavuus»2, ja ne näytetään myös karttamuodossa. Rokotusten haittavaikutusten rekisteröinnin avulla THL seuraa rokotusten turvallisuutta. Ilmoituksia tekevät kaikki terveydenhuollossa toimivat, joille haittoja kokenut voi ilmoittaa epäilynsä. Tiedoista voidaan päätellä myös eri rokotusten tehoa väestössä, ja tietoa voidaan käyttää koulutuksen ja ohjauksen välineenä.

Seurannan tavoite

Kaikilla kuvatuilla seurantatavoilla pyritään epidemioiden ja Suomelle uusien tautiuhkien varhaiseen toteamiseen, riskiryhmien havaitsemiseen, tautien torjuntaan ja terveydenhuollon resurssien viisaaseen suuntaamiseen. Niillä seurataan myös rokotusohjelmien onnistumista. Tämän lisäksi tietoja käytetään koulutukseen ja sairaalainfektiotietoja hoidon laadun seurantaan.

Käytettyjä lähteitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohje moniresistenttien bakteerien torjunnasta. THL, Ohjaus 9/2014 «http://www.julkari.fi/handle/10024/116266»1.

Hyödyllisiä internet-sivustoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautien tietokannat «http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit»3

Zoonoosikeskus «http://www.zoonoosikeskus.fi/»4

Maailman terveysjärjestön tartuntatauteja koskevat verkkosivut «http://who.int/topics/infectious_diseases/en/»5

European Centre for Disease Prevention and Control «http://www.ecdc.europa.eu/»6

Centers for Disease Control and Prevention (Yhdysvallat) «http://www.cdc.gov/»7