Etusivu » Alkueläinten aiheuttamat suolistoinfektiot

Alkueläinten aiheuttamat suolistoinfektiot

Lääkärikirja Duodecim
27.4.2018
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Tämä artikkeli käsittelee Giardian, Entamoeba histolytican ja Cryptosporidiumin aiheuttamia suolistoinfektioita.

Alkueläinten ja matojen aiheuttamia tauteja kutsutaan myös yhteisnimellä loistaudit. Yhteistä ripulitauteja aiheuttaville alkueläimille (ks. taulukko «Harvinaisia ihmisen alkueläintauteja ja tautia aiheuttamattomia alkueläimiä»1) on se, että vain harva tartunnan saanut sairastuu. Näitä alkueläimiä löydetään useimmiten sivulöytönä ulosteen mikroskooppitutkimuksissa, kun tutkitaan muita sairauksia. Yksi ameboista, Entamoeba histolytica voi olla perusterveelläkin hengenvaarallinen, sillä loinen voi levitä suolesta muualle elimistössä. Giardia ja Cryptosporidium aiheuttavat vain suolisto-oireita, mutta ne voivat olla hankalia ja pitkäkestoisia perusterveilläkin. Muut suolesta tavattavat alkueläimet eivät juuri aiheuta oireita muille kuin huonokuntoisille ja immuunipuutteisille henkilöille, erityisesti AIDS-potilaille (ks. «AIDS (immuunikato)»1). Useimmat suoliston alkueläininfektiot ovat itsestään paranevia.

Giardia lamblia; giardiaasi

Taudin aiheuttaja on Giardia lamblia -siimaeläin. Giardiaa arvioidaan kantavan 200 miljoonaa ihmistä pääasiassa trooppisissa ja subtrooppisissa maissa, joissa vesi- ja ravintohygienia ovat huonot. Giardiaasi todetaan Suomessa 200–400 henkilöllä vuosittain. Valtaosa tartunnoista on saatu ulkomailla. 1970-luvulla Pietarin vesijohtojärjestelmä oli Giardian saastuttama, ja se aiheutti ripulitauteja suurelle määrälle suomalaisia turisteja. Nyt Pietarin juomavesi on puhdas. Nokian vesiepidemiassa vuonna 2007 asukkaat saivat noroviruksen (ks. «Norovirus»2) ja kampylobakteerin ohella Giardia-tartuntoja.

Tartunta ja oireet

Tartunta saadaan, kun alkueläimen kystamuotoja niellään. Tavallisimmin tartunta saadaan pintavesistä tai saastuneista ruoka-aineista. Tartunnat suoraan henkilöstä toiseen ovat harvinaisia.

Kystakotelot avautuvat suolistossa, ja siimaeläimet tarttuvat pohjukaissuolen seinämään. Taudin itämisaika eli aika tartunnasta oireisiin on parista viikosta useaan viikkoon. Oireita ovat ripuli, ilmavaivat ja vatsan turpoaminen ja kouristelu. Kuumetta tai oksennuksia ei yleensä ole. Ulosteet ovat runsaita, vellimäisiä (harvoin vesiripulia), usein veden pinnalla kelluvia ja pahan hajuisia. Jos tautia ei hoideta, oireet kuitenkin lievittyvät muutamien kuukausien aikana, mutta kystojen erittyminen jatkuu senkin jälkeen. Jos lääkehoitoa ei anneta, Giardiat aiheuttavat viikkojen kuluessa suolinukan surkastumista ja suolen imeytymishäiriöitä. Tällöin taudinkuva voi muistuttaa maitosokerin imeytymishäiriötä (ks. «Laktoosi-intoleranssi»3) tai keliakiaa (ks. «Keliakia»4).

Diagnoosi ja hoito

Uusien Giardian kystojen tuotto suolessa ja erittyminen ulosteeseen alkaa 2–4 viikon kuluttua tartunnasta. Tauti todetaan osoittamalla kystat ulosteesta mikroskooppitarkastelussa. Tämä voi vaatia useita muutaman päivän välein otettuja ulostenäytteitä. Ulostenäytteet otetaan yleensä kotona vastaanotolta saatuun formaliinia sisältävään astiaan. Giardia voidaan osoittaa myös geenimonistustestillä (PCR-testillä), joka toteaa samalla ameban ja Cryptosporidiumin. Tutkimus on kalliimpi kuin mikroskopia, eikä sitä voi tehdä näytteestä, joka on otettu kotona formaliinia sisältävään astiaan.

Tauti voidaan hoitaa Giardiaan tehoavan antibiootin kerta-annoksella (tinidatsoli) tai viikon mittaisella kuurilla (metronidatsoli). Myös oireettomat henkilöt, joilta Giardia löydetään ulosteesta sattumalta, hoidetaan yleensä. Hoidon teho todetaan tutkimalla ulostenäytteet 2 viikon ja 3 kuukauden kuluttua hoidosta. Tautia voidaan ehkäistä välttämällä epäpuhtaan veden käyttöä, aina hampaiden pesua myöden.

Ehkäisy

Giardia-tartunnat ehkäistään samalla hyvällä ravinto- ja juomahygienialla, jota turistiripulienkin ehkäisyyn suositetaan (ks. «Turistiripuli eli matkaripuli»5).

Entamoeba histolytica; amebiaasi

Amebiaasin aiheuttaja on Entamoeba histolytica -alkueläin. Sitä esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä ympäri maapallon. Taudin tapauksia arvioidaan olevan vuosittain noin 50 miljoonaa ja niihin kuolevia 100 000. Alueilla, joilla amebiaasi on yleinen, on runsaasti oireettomia amebiaasin kantajia, jopa puolet väestöstä. Nämä levittävät tautia ulosteittensa kautta ympäristöönsä. Suomalaisilla todetaan vuosittain 20–50 amebiaasia ulkomaan tuliaisina. Osa näistä tartunnoista on oireettomia, ja kystat löydetään muuta tutkittaessa.

Tartunta ja oireet

Tartunta saadaan ameban kystamuotoja sisältävän ruoan ja juoman välityksellä. Tauti ei tartu suoraan henkilöstä toiseen. Oireet alkavat aikaisintaan viikon kuluttua tartunnasta ja joskus vasta muutaman kuukaudenkin kuluttua. Tällöin niitä ei usein tulla yhdistäneeksi tehtyyn ulkomaanmatkaan. Alku on useammin vähittäinen kuin äkillinen. Ripuli on runsasta, harvoin tulevaa ja vellimäistä, limaista ja pahanhajuista. Ulosteessa nähdään usein helakkaa verta. Ameba aiheuttaa pääasiassa paksusuolen tulehduksen. Jos tautia ei todeta ja hoideta ajoissa, ameba tekee limakalvoon pieniä pusseja ja tuhoaa suolinukkaa. Seurauksena on krooninen paksusuolitulehdus. Tämä on yleinen tauti monessa trooppisessa maassa mutta harvinainen matkailijoiden infektioissa.

Ameba voi päästä myös suolen ulkopuolelle verenkiertoon ja aiheuttaa märkäpesäkkeen. Yleisimmin näitä on maksassa, joskus keuhkossa tai keuhkopussissa. Amebiaasia sairastava kuumeilee usein, ja jos tautiin liittyy ameba-märkäpesäke, kuume on korkeaa ja muistuttaa bakteerien aiheuttamia märkäpesäkkeitä ja tropiikista palanneilla malariaakin (ks. «Malaria»6).

Diagnoosi

Tauti todetaan näkemällä ulostenäytteessä mikroskoopilla joko ameban liikkuvia (ns. trofotsoiitti-) muotoja tai kystia. Havaitsemista vaikeuttaa se, että ameboja löytyy ulosteesta vasta noin kuukauden kuluttua tartunnasta. Lisäksi vain kystat voidaan todeta mikroskoopilla tavallisesta ulostusnäytteestä. Kun ripuli on runsasta, ulosteessa on vain liikkuvia trofotsoiittimuotoja, joiden tunnistaminen vaatii tuoreen ulosteen tutkimisen ja usein näytteen ottamisen tähystimen avulla paksusuolesta vastaanotolla. E. histolytica voidaan osoittaa myös geenimonistustestillä (PCR-testillä), joka toteaa samalla Giardian ja Cryptosporidiumin. Tutkimus on kalliimpi kuin mikroskopia, eikä sitä ei voi tehdä näytteestä, joka on otettu kotona formaliinia sisältävään astiaan. Kaikista suomalaista, joilla Entamoeba histolytican kystamuotoja todetaan ulosteessa, 80 % on oireettomia kystojen kantajia, eivätkä amebat silloin selitä tutkittua sairautta.

Ameban aiheuttama märkäpesäke todetaan kuvantamalla, esimerkiksi ultraääni- tai tietokonekuvauksella. Se ei eroa kuvissa bakteerin aiheuttamasta paiseesta. Diagnoosi vaatii näytteen ottamista neulalla.

Hoito

Amebiaasi voidaan hoitaa samoilla antibiooteilla kuin giardiaasi, eli tinidatsolilla tai metronidatsolilla. Annokset ovat suurempia ja hoito pidempi. Useat saavat lääkkeestä ohimeneviä haittavaikutuksia (erityisesti pahoinvointia). Myös oireettomat kystan kantajat hoidetaan yleensä, jotta mahdolliset lisätartunnat ehkäistäisiin. Kystojen poistaminen vaatii eri lääkkeen (diloksanidifuroaatin) kuin oireisen taudin hoito. Ameba-absessin hoidossa lääkkeen lisäksi märkäpesäke usein tyhjennetään neulalla.

Hyvä ravinto- ja vesihygienia on tärkein amebatartunnan ehkäisy. Klooraus ei tapa amebaa, mutta keittäminen tai jodikäsittely tappaa.

Cryptosporidium; kryptosporidioosi

Krytosporidioosin aiheuttaa Cryptosporidium parvum -niminen itiöeläin. Sitä löydetään vesistä kaikkialla maailmassa. Suomalaisilla se on vuosittain ripulin aiheuttaja 10–50 henkilöllä, ja se on aiheuttanut suuria juomavesiperäisiä epidemioita Pohjoismaissakin. Tartunnan voi saada myös uima-allasvedestä, jos sitä menee suuhun (ks. «Tartuntariski uimavesistä»7). Cryptosporidiumin taudinaiheuttamiskyky on vähäinen. Suurin osa sairastuneista on immuunipuutteisia jonkin sairauden tai sen hoidon vuoksi. Vuosi 2017 oli kryptosporidioosin ennätysvuosi Suomessa (245 tapausta). Sitä selitti Pietarsaaren seudulla syyskesällä sattunut epidemia, jossa noin 90 sairastui. Todennäköisesti epidemia lähti nautakarjan Cryptosporidiumeista, jotka runsaiden sateiden vuoksi pääsivät pintavedestä ihmisten juomaveteen.

Cryptosporidium viihtyy myös eläinten suolistossa. Ihminen saa tartunnan saastuneen veden tai ravinnon kautta. Tauti ei tartu suoraan henkilöstä toiseen. Ripuli alkaa 4–12 päivää tartunnan jälkeen. Oireena on raju vesiripuli, joka paranee perusterveillä itsestään 1–2 viikossa. Erityisesti AIDS-potilailla tauti voi olla pitkäkestoinen ja vakava. Diagnoosi tehdään löytämällä kystoja ulosteesta. Cryptosporidiumin antigeeni voidaan osoittaa ulosteesta immunologisella testillä. Tämä loinen voidaan osoittaa myös geenimonistustestillä (PCR-testillä), joka toteaa samalla ameban ja Giardian. Tutkimus on kalliimpi kuin mikroskopia, eikä sitä ei voi tehdä näytteestä, joka on otettu kotona formaliinia sisältävään astiaan. Taudin hoitona on nitatsoksanidi-tablettikuuri kolmen tai useamman päivän ajan. Taudin ehkäisy on hyvä ravintohygienia.

Harvinaisia tai harvoin taudin aiheuttavia suolesta löytyviä alkueläimiä

Ulosteesta voidaan löytää runsaasti eri alkueläimiä, jotka aiheuttavat tautia vain hyvin sairaille (erityisesti AIDS-potilaille) tai olla aina täysin viattomia (ks. taulukko «Harvinaisia ihmisen alkueläintauteja ja tautia aiheuttamattomia alkueläimiä»1). Niihin ei ole yleensä tepsivää hoitoa, mutta tetrasykliiniä, metronidatsolia tai trimetopriimisulfaa voidaan kokeilla joidenkin näiden alkueläininfektioiden hoidossa.

Taulukko 1. Harvinaisia ihmisen alkueläintauteja ja tautia aiheuttamattomia alkueläimiä
AlkueläinTartuntatieTauti ja sen oireetTodettu suomalaisilla
Suolistoinfektioita aiheuttavat alkueläimet
BalantidiumMm. sioilla luontaisesti esiintyvä
Ulosteen saastuttama ruoka/juoma
Paksusuolentulehdus
Ripuli, joskus verinen
Yksittäisiä vuosittain
BlastocystisUlosteen saastuttama ruoka/juomaRipuli, vatsan turvotus, ilmavaivatYksittäisiä vuosittain
DientamoebaUlosteen saastuttama ruoka/juomaRipuli, vatsan turvotus, ilmavaivatYksittäisiä vuosittain
CyclosporaVain ihmisillä esiintyvä
Ulosteen saastuttama ruoka/juoma
Ripuli
Usein myös kuume ja lihassäryt alussa
Yksittäisiä vuosittain
IsosporaKoirilla, kissoilla ja useilla hyötyeläimillä esiintyvä
Ulosteen saastuttama ruoka/juoma
Ripuli, vatsan turvotus, ilmavaivatYksittäisiä vuosittain
Esimerkkejä ulosteista löytyvistä alkueläimistä, jotka eivät aiheuta tautia ihmiselle
Entamoeba coliSaastunut ruoka/juomaEiLöytyy terveiden ulosteista sivulöytönä
Entamoeba hartmanniiSaastunut ruoka/juomaEiLöytyy terveiden ulosteista sivulöytönä
Endolimax nanaSaastunut ruoka/juomaEiLöytyy terveiden ulosteista sivulöytönä
IodamoebaSaastunut ruoka/juomaEiLöytyy terveiden ulosteista sivulöytönä