Etusivu » Puutiaisen piston aiheuttama sairastumisriski

Puutiaisen piston aiheuttama sairastumisriski

Lääkärikirja Duodecim
9.11.2015
Infektiotautien ylilääkäri, professori (TYKS, Turun yliopisto) Jarmo Oksi

Ks. myös Terveyskirjaston teos Kuka pelkää punkkia? «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=108&p_teos=kpp»1.

Voidaan laskea, että "punkki puree" Suomessa ihmistä noin puoli miljoonaa kertaa vuosittain. Puutiaisen pistossa väkäsekäs imukärsä auttaa puutiaista pysymään ihoon kiinnittyneenä veriaterian ajan jopa useita vuorokausia. Se voi kuitenkin myös itsestään (tai raapaisusta) irrottautua, joten puutiaisen havaitseminen ei ole välttämätön edellytys puutiaisvälitteisen infektion saamiselle.

TBE-virustartunta ja borrelia-bakteeritartunta

Suomessa merkittäviä puutiaisten levittämiä infektioita on käytännössä kaksi, TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE, tick borne encephalitis, ns. Kumlingen tauti) ja borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) «Puutiainen ja sen levittämät taudit»1.

TBE-virusta esiintyy alle 1 %:ssa ja borrelia-bakteeria (Borrelia burgdorferi s.l.) alueesta riippuen 10–30 %:ssa puutiaisista. Muiden taudinaiheuttajien esiintymisestä suomalaisissa puutiaisissa ei ole tietoa, mutta asiaa aiotaan lähitulevaisuudessa tutkia, kun kansalaiset eri puolilta Suomea ovat 2014–2015 lähettäneet kirjeissä Turun yliopiston biologeille noin 20 000 puutiaista lajinmääritystä varten. Ns. taigapunkkia näyttää esiintyvän maassamme laajalti. Sillä, onko puutiainen totuttu läntinen laji (Ixodes ricinus) vai itäinen "taigapunkki" (Ixodes persulcatus), ei kuitenkaan liene suurta merkitystä tartuntariskin kannalta: molemmat puutiaislajit näyttävät voivan sisältää kaikkia merkittäviä borrelian alalajeja ja TBE-viruksen sekä läntistä että Siperian alatyyppiä.

TBE-virustartunnan voi saada hyvin nopeasti. Borreliatartunnan saaminen edellyttää useimmiten yli yön kestävää ihoon kiinnittymistä. Tutkimustulosten mukaan borrelioosin ihossa ilmenevä varhaisvaihe kehittyy noin 2 %:lle niistä, joilla puutiainen on ollut kiinnittyneenä noin vuorokauden. Pelkkä puutiaisen pisto ei ole aihe antibioottikuuriin eikä myöskään verikokeisiin. Apteekeissa saatavana oleva tai internetistä tilattava ns. punkkitesti (eli puutiaisen testaaminen sen suhteen, sisältääkö se borreliaa) ei myöskään ole tarpeellinen: vaikka punkki borreliaa kantaisikin, borrelioosin saamisen riski ihmiselle olisi tutkimusten mukaan vain 4 %, joten siinäkään tapauksessa ennalta ehkäisevää antibioottilääkitystä ei suositeltaisi.

Borrelioosia vastaan ei ole käytössä olevaa rokotetta, mutta TBE voidaan tehokkaasti estää rokotesarjalla, jota toistaiseksi on annettu yhteiskunnan kustannuksella vain Ahvenanmaalla. Rokottamattomalla arvioidaan TBE:n riskin olevan 0,01–0,1 % yksittäisen punkinpureman jälkeen. Muiden puutiaisvälitteisten tautien kuin borrelioosin ja TBE:n riski on ainakin tähänastisten havaintojen mukaan Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa hyvin pieni.

Tautien yleisyys

Borrelioosi- ja TBE-tapausten määrät ovat tasaisesti kasvaneet: 20 viime vuoden aikana määrä on noin nelinkertaistunut ja 10 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Ei tiedetä varmasti, onko ilmastonmuutoksella osuutta tässä kehityksessä. Borrelioosia arvioidaan esiintyvän Suomessa vuosittain noin 6 000–7 000 tapausta. Näistä ainakin 80 %:ssa kyse on ollut iholla ilmenevästä varhaisvaiheen infektiosta. Myös TBE:n esiintyminen on 20 viime vuoden aikana huomattavasti lisääntynyt monilla alueilla Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Viime vuosina TBE-tautitapauksia on ollut 40–60 vuosittain, ja selvä enemmistö tartunnoista on saatu manner-Suomessa. Voidaan siis sanoa, että borrelioosi on noin sata kertaa yleisempi kuin viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus.

Muut puutiaisenpistosta tarttuvat infektiot

Muita puutiaisenpistosta tarttuvia infektioita on todettu Suomessa äärimmäisen vähän. Erästä viime vuosina löydettyä uutta borrelia-lajia (Borrelia miyamotoi) on löydetty suomalaisistakin puutiaisista, mutta vielä ei ole löydetty yhtään potilastapausta. Kotoperäiset puutiaisenpiston seurauksena tarttuvat anaplasma- (aiemmin ehrlichia) -kannat aiheuttanevat oireettomia tai vähäoireisia infektioita. Vaikka anaplasmoositapauksia on aktiivisesti haettu, jos verenkuvalöydös on viitannut sellaisen mahdollisuuteen, ei varmoja tautitapauksia Suomesta ole löydetty, ja muualta Euroopastakin varsin vähän. Babesioosia (malarian kaltainen tauti) on Suomessa todettu ehkä vain yksi tapaus. Euroopassa puutiaisista on löydetty laajalti Rickettsia helveticaa. Se voi aiheuttaa korkeakuumeisen taudin, johon voi liittyä myös laaja-alainen hienojakoinen tai täplikäs ihottuma. Suomesta tätä tautia ei toistaiseksi ole löydetty, muualta Euroopastakin varsin harvoin. Amerikassa puutiaisenpistosta voi saada toisinaan myös tularemian eli jänisruton (aiheuttaja Francisella tularensis), mutta Euroopassa puutiaiset eivät sitä levitä. Ruotsissa on muutamasta kuumeilevasta potilaasta löydetty uusi ehrlichia-laji, joka tiettävästi aiheuttaa tautia lähinnä vain immuunipuutospotilaille. Bartonella-infektion mahdollisuus on olemassa, koska pohjoismaisistakin puutiaisista tätä on löydetty. Olennaista kaikille muille "punkkitaudeille" kuin borrelia-bakteerin aiheuttamalle on äkillinen taudinkulku, johon liittyy korkea kuume ja lihaskipuja. Kroonisia tautimuotoja ei tiedetä esiintyvän, vaikka tauti jäisi ilman hoitoakin.