Etusivu » Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa

Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa

Tutkimusnäyttö
10.3.2014
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Johtopäätökset

Äkillisen alaselän kivun hoidossa, liittyipä siihen iskiashermon ärsytysoire (alaraajaan säteileviä kipuja) tai ei, vuodelepo ei nopeuta oireiden lievittymistä ja saattaa jopa lisätä työkyvyttömyyspäivien määrää.

Tutkimusselostukset

Suomessa tehdyssä hoitotutkimuksessa (1) 186 potilasta arvottiin kolmeen hoitoryhmään:

  • ryhmässä 1 suositeltiin 2 päivän vuodelepoa,
  • ryhmässä 2 suositeltiin useita kertoja päivässä tehtäviä selän taivutteluharjoituksia ja
  • ryhmässä 3 suositeltiin päivittäisten toimien jatkamista kivun sallimissa rajoissa.

Ryhmiä 2 ja 3 kehotettiin välttämään vuodelepoa.

Kolmen viikon seuranta-aikana taivutteluryhmän potilailla oli muita enemmän kipuja, mutta vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Vuodeleporyhmän potilailla oli muita enemmän sairauslomapäiviä. Vähiten kipuja oli normaaleja päivittäisiä toimintojaan jatkaneella ryhmällä.

Kahdentoista viikon seurannassa sekä vuodeleporyhmän että harjoitteluryhmän potilaat olivat toipuneet vertailuryhmän potilaita huonommin. Erityisen suuret erot olivat sairauslomien pituudessa: ryhmässä, joka jatkoi päivittäisiä toimia, keskimääräinen sairausloma-aika oli noin 4.5 vrk, harjoitteluryhmässä 7.5 vrk ja vuodeleporyhmässä noin 9 vrk.

Toisessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa (2) 183 iskiasoireesta (pakaratason alapuolelle toiseen alaraajaan säteilevä selkäkipu) kärsivää potilasta arvottiin kahteen ryhmään:

  • ryhmä 1 määrättiin kahden viikon vuodelepoon,
  • ryhmä 2 sai ohjeeksi olla jalkeilla milloin mahdollista mutta kehotuksen välttää selän venyttelyjä ja vuodelepoa. Tämän ryhmän potilaan saivat myös halutessaan mennä töihin.

Kahden viikon kuluttua 70 prosenttia vuodelevossa olleista ja 65 prosenttia vertailuryhmästä ilmoitti oireiden lievittyneen. Kolmen kuukauden kuluttua molemmissa ryhmässä 87 prosenttia ilmoitti oireiden lievittyneen. Kivussa, koetussa haitassa, sairauslomissa ja leikkaushoitoon päätyneiden määrissä ei ollut eroja.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa (3) käytiin läpi 10 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2018 potilasta. Tutkimuksissa oli vertailtu akuutista selkäkivusta kärsivien potilaiden toipumista ryhmissä, joille oli joko annettu ohje vuodelepoon tai kehotettu jatkamaan normaaleja päivittäistoimintoja. Tulosten mukaan ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja selkäkivun määrässä seurantakäynneillä 3–4 viikon ja 12 viikon kuluttua kivun alkamisesta.

Tutkimusjulkaisut

1. Malmivaara A, Hakkinen U, Aro T, Heinrichs ML, Koskenniemi L, Kuosma E, Lappi S, Paloheimo R, Servo C, Vaaranen V ym. The treatment of acute low back pain - bed rest, exercises, or ordinary activity? New England Journal of Medicine 1995; volyymi 332:s. 351–355.

2. Vroomen PCAJ, de Krom MCTFM, Wilmink JT, Kester ADM, Knottnerus JA. Lack of Effectiveness of Bed Rest for Sciatica. New England Journal of Medicine 1999; volyymi 340: s. 418–23.

3. Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G, Hagen KB. Advice to rest in bed versus advice to stay active for acute low-back pain and sciatica. Cochrane Database of Systematic Reviews 2010, Issue 6. Art. No.: CD007612. DOI: 10.1002/14651858.CD007612.pub2.