Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Valoihottumat

Hyvä, paha aurinko
22.1.2009
Matti Hannuksela

Monimuotoinen valoihottuma (MMVI) on nimensä mukainen

Monimuotoinen valoihottuma (MMVI, engl. Polymorphic light eruption, PLE) on nimensä mukaan hyvin monimuotoinen (taulukko «Monimuotoisen valoihottuman (MMVI) oirekuvia.»1). Sen tavallisin muoto on pieniläiskäinen tai näppyläinen, joskus rakkulainenkin, kovasti kutiava ihottuma kevään tai kevätkesän tavallista voimakkaamman aurinkoaltistuksen jälkeen. Ihottuma ilmaantuu muutamassa tunnissa tai viimeistään seuraavana päivänä. Ihottumaa on vaihtelevasti auringolle altistuneilla alueilla ja joskus myös vaatteen peittämillä alueilla. Se kestää joillakin vain pari päivää, toisilla taas pari viikkoa. Kaikille ei ihottumaa ilmesty ollenkaan. Heidän ihonsa vain kutiaa.

Taulukko 1. Monimuotoisen valoihottuman (MMVI) oirekuvia.
MMVI-tyyppiOirekuva
  1. Näppyläinen tai
  2. pieniläiskäinen
Potilaat ovat enimmäkseen nuoria atoopikkonaisia. Joka toisella oireita on vain kerran vuodessa keväällä tai alkukesällä, joka toisella keväästä alkusyksyyn. Kaikki ihoalueet eivät reagoi samalla tavalla. Oireita voi olla myös vaatteen peittämillä alueilla.
SuuriläiskäinenKaikenikäisillä, useammin naisilla kuin miehillä. Läiskiä on etenkin kasvoissa ja yläraajoissa.
  1. Korvalehtien
  2. rakkulointi
Pienillä pojilla keväästä juhannuksen tienoille. Taipumus katoaa muutamassa vuodessa.
  1. Aktiininen
  2. prurigo
Harvinainen. Enimmäkseen naisilla. Kova kutina ja suuria näppylöitä on etenkin raajoissa. Krooninen.

Suurin osa MMVI-potilaista on nuoria naisia, jotka ovat lähes poikkeuksetta atoopikkoja (heillä on atooppinen ihottuma, allerginen nuha tai astma). Osa heistä pääsee jokavuotisesta kiusastaan eroon yhdellä kärsimisellä, sillä heillä ihottuma ei samana vuonna tule uudelleen, ellei välillä tule yli 3–4 viikon mittaista sateista jaksoa niin, ettei aurinkoa voi ottaa juuri ollenkaan. Toisilla iho ei karaistu koko kesänä, vaan oireita on keväästä alkusyksyyn.

Joillakin MMVI-potilailla ihottumaläiskät ovat suurempia, jopa 3–5 cm läpimitaltaan. Niitä on useimmin käsien päällä, käsivarsissa ja kasvoissa. Yksittäiset läiskät häviävät muutamassa viikossa, mutta uusi altistuminen auringolle pahentaa niitä ja uusiakin läiskiä voi kehittyä. Eri vuosina MMVI:n taudinkuva voi vaihdella pieninäppyläisestä suuriläiskäiseen ja päinvastoin.

Muita MMVI:n muotoja ovat pikkupoikien korvalehtien rakkulointi keväisin ja alkukesäisin sekä harvinainen aktiininen prurigo pääasiassa raajoissa naisilla. Jälkimmäinen kutiaa erittäin voimakkaasti.

MMVI:n mekanismia ei tunneta

Ei tiedetä, mitä MMVI-ihossa tapahtuu valoaltistuksessa. Useimmat potilaat reagoivat vain UVB-säteisiin, jotkut myös UVA-säteisiin. Oireita aiheuttava valon aallonpituusalue on joillakin hyvin kapea, joillakin leveä. Kaikkein omituisimpia ovat tapaukset, joissa vain näkyvän valon siniset säteet aiheuttavat oireita, mutta potilas sietää hyvin UV-säteitä.

Valoihottumien tutkimiseen ei yleensä kuulu valotestejä, sillä joka toisella potilaalla valotestilaitteella tehty testi jää kielteiseksi. Ilmeisesti testialue, yleensä 1 x 1 tai poikkeuksellisesti 10 x 10 cm, on liian pieni, testivalossa ei ole oireita aiheuttavia säteitä riittävästi tai niitä on väärässä suhteessa muihin säteisiin nähden tai testialue on väärä. Myönteisten tulosten määrä lisääntyy, jos samaa aluetta valotetaan 3–5 päivänä peräkkäin, mutta vieläkään ei päästä lähellekään 100 %.

Yliherkkyys ei ilmeisesti voi kohdistua suoraan UV-säteilyyn, koska se on vain energiaa. Sen takia on päätelty, että UV-säteily muuttaa jonkin ihon oman aineen allergeeniksi. Jos ja kun niin todennäköisesti käy, vieläkin jää epäselväksi, miksi vain osa ihosta reagoi.

MMVI häviää usein itsekseen

Monimuotoinen valoihottuma on usein ohimenevä kiusa. Neljäsosalla valoherkkyys häviää vuosien saatossa kokonaan, puolella se muuttuu vähäoireiseksi. Esimerkiksi pikkupoikien korvalehtien keväinen kutina ja rakkulat jäävät lapsuuteen, mutta aktiininen prurigo kestää koko loppuelämän ajan.

Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei aurinkoihottuma pilaisi kesää? Vaikka vaatetus leveälierisine hattuineen pitäisikin oireet poissa, harva viitsii kulkea koko kesää sormenpäihin ja kaulaan asti vaatetettuna. Auringonsuojavoiteet, suojakerroin yli 25, saattavat estää MMVI:n. Harva haluaa nähdä voitelun vaivaa joka päivä useita kertoja päivän mittaan keväästä loppukesään. Antihistamiineista on kohtalaisesti apua, jollei muuhun niin kutinaan. Aiemmin suositeltiin beetakaroteenia, mutta siitä on lähes kokonaan luovuttu, koska sen teho on heikko ja se värjää ihon enemmän sitruunan- kuin porkkanankeltaiseksi. Reseptivalmisteista on hydroksiklorokiini tätä nykyä käytetyin. Sen teho vaihtelee tapauksittain. Jos oireet ovat jo päässeet alkamaan, sisäinen kortisoni on tehokkain apu sekä kutinaan että ihottumaan. Jollei ole mahdollista käydä lääkärissä, reseptittä saatavat Kyypakkauksen® hydrokortisonitabletit tai Käärmepakkauksen® deksametasonitabletit pelastavat tilanteen.

Hyökkäys on usein paras puolustus. Niin on MMVI:nkin hoidossa. Ennen oirekautta annettu valohoito SUP- tai UVB-valohoitolaitteella karaisee ihon niin, että 90 %:lla MMVI-oireet jäävät tulematta tai ne ovat hyvin lieviä (ks. Valohoidot «lhotautien valohoito»1).

Kuva monimuotoisesta valoihottumasta, Lääkärikirja Duodecim, ks. «Aurinkoihottuma»2.

 
Kansi: hpaHyvä, paha aurinko
Juuri kun ihmiset on melkein saatu uskomaan, että aurinko on vain haitaksi muille kuin tiettyjä ihottumia sairastaville, tulee tieto, että aurinko näyttää suojaavan monilta syöviltä. Onko tämä totta ja voisiko saman suojan saada kalaöljystä tai muista D-vitamiinilähteistä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Hyvä, paha aurinko.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi