Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Ruokahalun vaihtelu imeväisiässä

Ruokahalun vaihtelu imeväisiässä

Imeväisiän tavallisia ilmiöitä
8.2.2018
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry - Avopediatrian alajaosto

Sikiö saa ravintoa tasaisesti suoraan istukan kautta, mutta heti syntymästä lähtien vauva tuntee nälkää ja kylläisyyttä. Luontainen kiinnostus kiinteitä ruokia kohtaan herää yksilöllisesti noin 4–6 kuukauden iässä. Imeväisikäisen ruokahalun vaihtelu on hyvin tavallista ja liittyy vain harvoin vakavaan sairauteen. Kipeänä ollessa lapsen ruokahalu on huonompi, mutta tämä on normaalia. Tervehdyttyään lapsi syö usein tavallista enemmän.

Syömistä, ruokahalua, kiinnostusta ruokailua kohtaan ja ruokapöydässä viihtymistä säätelevät monimutkaiset tekijät. Niin kuin monet muutkin asiat vauvan elämässä, myös syöminen sisältää alusta alkaen monenlaista oppimista. On esimerkiksi tärkeää tarjota lapselle karkeusasteeltaan iänmukaista ruokaa, jotta suun motoriikka kehittyy.

Lapsen suun ja nielun alueen lihasten kehitys, makuaistimukset, lapsen aikaisemmat sairaudet ja kehitykselliset valmiudet vaikuttavat ruokailukokemukseen. Tutkimusten mukaan noin 25 %:lla ihmisistä on makusilmuja hyvin tiheässä. He voivat olla tästä syystä ravintonsa suhteen erityisen valikoivia. Ns. supermaistajat huomaavat ruoassa sellaisiakin makuja, joita muut eivät välttämättä maista.

Syöminen on syntymähetkestä alkaen vahvasti vuorovaikutuksellinen tapahtuma. Lapset tarkkailevat ja tulkitsevat vanhempiensa reaktioita. Vanhemmat auttavat omalla rauhallisella ja johdonmukaisella toiminnallaan vauvaa yhä paremmin erottamaan nälän ja kylläisyyden tunteita ja näin säätelemään syömiskäyttäytymistään. Säännöllinen ruokarytmi ja levollinen ruokailulle pyhitetty ympäristö antavat lapselle hyvät edellytykset nautinnolliseen ruokailukokemukseen. Syömiseen liittyvä hyvä olo ja saatu hoiva rakentavat lapsen hyvää itsetuntoa.