Etusivu » Yksilöllinen liikunnallinen kehitys imeväisiässä

Yksilöllinen liikunnallinen kehitys imeväisiässä

Imeväisiän tavallisia ilmiöitä
8.2.2018
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry - Avopediatrian alajaosto

Lapsella on pikkuvauvasta lähtien luontainen tarve ja halu liikkua. Lapsi on utelias, ja liikkeelle pääsyn jälkeen moni asia on tavoitettavissa ja tutkittavissa. Liikunnallinen kehitystahti on yksilöllistä.

Vauva oppii ensin hallitsemaan päätään. Sen jälkeen kehittyy vartalon hallinta. Kun motoriikka kehittyy, lapsi oppii kääntymään, ryömimään, konttaamaan ja lopulta kävelemään. Joltakulta lapselta voi konttausvaihe jäädä väliin. Osa lapsista on ns. peppukiitäjiä. Osa lähtee suoraan nousemaan pystyyn tukea vasten.

Lapsen karkea- ja hienomotoriikan kehitystä seurataan neuvolassa, jotta mahdolliset kehitystä estävät tekijät löydettäisiin ajoissa. On olemassa tiettyjä virstanpylväitä, jotka terveen lapsen tulisi saavuttaa tiettyyn ikään mennessä. Lapsen pitäisi pystyä kääntymään selältä vatsalle 8 kuukauden, istumaan tuetta 10 kuukauden ja kävelemään puolentoista vuoden ikään mennessä.

Joskus on tarpeen tukea kehitystä. Näissä tilanteissa lapsi voidaan ohjata neuvolasta fysioterapeutille.