Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Alaraajojen yksilöllinen asento imeväisiässä

Alaraajojen yksilöllinen asento imeväisiässä

Imeväisiän tavallisia ilmiöitä
8.2.2018
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry - Avopediatrian alajaosto

Vastasyntyneen raajojen asento ja muoto heijastavat sitä, missä asennossa vauva on ollut kohdussa. Polvet ovat yleensä olleet koukussa. Syntymän jälkeen kestää joitakin viikkoja, ennen kuin vauvan polvet suoristuvat täysin. Jalkaterät ovat voineet olla taipuneina säären ulko- tai sisäpintaa vasten. Tärkeää on, että jalat ovat pehmeät ja että niitä voi passiivisesti taivuttaa oikeaan asentoon.

Päällekkäin olevat varpaat johtuvat ylikireästä koukistajajänteestä. Niitä ei tavallisesti tarvitse hoitaa mitenkään.

Perätilassa vauvan alaraajat ovat olleet polvista ojentuneena. Alaraajat saattavat syntymän jälkeen näyttää tästä syystä silmiinpistävän suorilta ilman, että tarvitsisi huolestua. Perätilavauvalla on kyllä tavallista suurempi riski siihen, että ns. lonkkamalja on kehittynyt poikkeavaksi. Puhutaan lonkkaluksaatiosta tai väljistä lonkista. Väljät lonkat korjaantuvat itsekseen, mutta lonkkaluksaatiotilanne vaatii lääkärin hoitoa. Lonkkien tutkiminen kuuluu kaikkiin lääkärintarkastuksiin siihen asti, kunnes lapsi oppii kävelemään.

Koska vauvan nivelet ovat vielä pehmeitä ja rustoisia, lonkat ja polvet saattavat napsua kuuluvasti. Tästä ei tarvitse huolestua.

Vastasyntyneen lääkärintarkastukseen kuuluu aina alaraajojen tarkastelu. Tämä sen vuoksi, että havaitaan, jos virheasento johtuu luisesta epämuodostumasta. Lääkäri tarkkailee myös vauvan liikehdintää. Terve lapsi liikuttaa raajojaan jäntevästi, sulavasti, symmetrisesti ja monipuolisesti. Toispuoliset tai jäykät liikkeet ovat poikkeavia.

Kävelemään oppivan lapsen jalkaterät ovat usein kääntyneet sisään- tai ulospäin. Ilmiötä ei tarvitse hoitaa. Jalkaterien asento heijastelee lonkkien asentoa. Jalkaterät löytävät lopullisen asentonsa useimmiten runsaan kahden vuoden iässä.

Latuska- tai lattajalka on yleinen löydös pienillä lapsilla ja todettavissa vielä noin joka viidennellä aikuisella. Aiemmin latuskajalkaa pidettiin merkittävänä ongelmana, mutta nykyisin sen ei katsota vaativan hoitoa, jos se ei aiheuta lapselle vaivoja. Se on molemminpuolisena viaton löydös, jos jalkaterä liikkuu hyvin molempiin sivusuuntiin. Jalkaterän muodon ja levossa tuntuvien kasvukipujen välillä ei ole syy-yhteyttä.

Molemminpuolinen länkisäärisyys tai pihtipolvisuus on myös normaali iänmukainen ilmiö. Länkisäärisyys on normaalia kaikilla imeväisillä ja useimmilla taaperoikäisilläkin. Pihtipolvisuus tulee esiin selvimmin noin kolmen vuoden iässä.