Etusivu » Jalkaterveys ja elämäntavat

Jalkaterveys ja elämäntavat

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Jalkaterveyteen vaikuttavat elinympäristö, kenkäkulttuuri, alaraajoja kuormittava työ, liiallinen ja liian vähäinen liikunta ja urheilu, ravitsemus, tupakointi sekä lääkkeiden ja alkoholin liiallinen käyttö. Jalkaterveyttä voivat lisäksi heikentää pitkä yhtämittainen istuminen esimerkiksi matkustamisen aikana sekä puutteelliset jalkojen omahoitotottumukset (ks. «Jalkojen omahoito»1) .

Elin- ja työympäristö

Liikuttaessa joustavilla pelto- ja metsäalustoilla alaraajat ja jalkaterät toimivat luonnollisesti ja monipuolisesti, kun taas tasaiset, kovat ja joustamattomat kävelyalustat kuormittavat alaraajoja yksipuolisesti ja lisäävät koko kehoon kohdistuvaa kuormitusta. Jalkaterän luonnolliset toiminnot eivät tällaisilla alustoilla ole mahdollisia, ja jalkaterän ja alaraajojen lihakset toimivat epätasapainossa. Tästä seuraa virheasentoja, kipuja ja jalkasairauksia.

Kovilla alustoilla käveltäessä askeleen kantaiskusta syntyy 120 kilometrin tuntivauhdilla eteneviä värähtelyaaltoja, jotka välittyvät kantapäästä alaraajoja pitkin lantioon ja edelleen selkärankaan. Jalkaterien ja polvien joustomekaniikka ylirasittuu, ja se voi rappeutua tai jopa hävitä. Istuma- ja seisomatyö kuormittavat monin tavoin alaraajoja ja jalkateriä (taulukko «Jalkaterveys osana työterveyshuoltoa»2 ja «Jalkaterveys osana työterveyshuoltoa»2).

Kenkäkulttuuri

Kaikki kengät muuttavat alaraajojen ja jalkaterien kuormitusta ja lihasten toimintoja. Kengät jalassa liikkuminen ei ole luonnollista (ks. «Paljasjalkakävely»3 ja «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»4). Muoti määrittää pitkälti kenkien valintaa, ja suurin osa ihmisistä kulkee epäsopivissa kengissä.

Lihakset ja jalkaterän luinen rakenne sopeutuvat kenkiin. Kun varpaita ja jalkateriä pidetään riittävän kauan virheellisessä asennossa, esimerkiksi pienissä kengissä, niillä on taipumus jäädä väärään asentoon. Koko jalkaterän toiminnot muuttuvat, kun yksi varvas ei toimi oikein. Epäsopivat kengät aiheuttavat varpaiden ja jalkaterän virheasentoja ja kiputiloja.

Kun varpaita ja päkiäniveliä pidetään oikeassa asennossa, nivelien asentotunto aktivoituu, mistä välittyy hyvän olon tunne. Liikerajoitteisetkin varpaat suoristuvat, kun niitä pidetään riittävän kauan oikeassa asennossa esimerkiksi sopivien kenkien ja varvasortoosin avulla (ks. «Kenkien tehtävät ja ominaisuudet»5 ja «Vasaravarpaat»6 sekä kuvat «Yksilöllinen yhden varpaan oikaisija»1 ja «Yksilöllinen nauhasilikoni on tehokas varpaidenoikaisija»2).

Liikunta ja urheilu

Liikunta vaikuttaa myönteisesti diabeteksen, sydän- ja verenkiertosairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES), jopa syövän ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Myös lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa liikunnalla on keskeinen rooli. Silti vain kolmasosa ihmisistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi.

Tutkimuksen osoittavat, että alaraajojen kunto on yleisesti heikentynyt, ja tämänsuuntaista kehitystä havaitaan jopa lapsilla. Se näkyy lihasepätasapainon lisääntymisenä ja alaraajojen virheellisenä kuormittamisena sekä jalkavaivojen ja -sairauksien lisääntymisenä.

Liiallinen liikkuminen taas voi ylikuormittaa alaraajoja ja sen myötä rasitusvammojen määrä lisääntyä. Jopa lasten harrastuksiin liittyvä harjoittelu saattaa olla liiallista ja aiheuttaa rasitusvammoja.

Ylipaino

Kaikenikäisten ylipaino on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Ylipaino on yhteydessä mm. jalkaterän koon suurenemiseen ja jalkakaarien laskeutumiseen, alaraajojen linjausmuutosten lisääntymiseen (mm. pihtipolvet, kantaluun virheellisestä kallistumisesta johtuva linttaan astuminen) ja polven nivelrikon kehittymiseen. Ylipainoisilla jalkateriin voi kehittyä pysyviä rakenteellisia muutoksia, jotka aiheuttavat vaivoja vanhemmalla iällä.

Tupakka ja alkoholi

Tupakointi vaikuttaa ravitsemuksen ja vähäisen liikunnan ohella valtimonkovettumistaudin kehittymiseen (ks. «Katkokävely»7). Myös perifeerinen valtimotukos ja valtimonseinämän tulehdus ovat yhteydessä tupakointiin. Yhden savukkeen polttaminen 1,5–2 tunnin välein merkitsee sitä, että verisuonet ovat supistuneina kaiken aikaa, joten alaraajojen verenkierto heikkenee merkittävästi.

Alaraajojen valtimosairauden yhteydessä esimerkiksi kengän hankaus voi aiheuttaa haavan, joka infektoituessaan voi johtaa kuolioon ja sen seurauksena amputaatioon (ks. «Diabeettisen haavan hoito»8).

Isovarpaassa esiintyvä kivulias kihti on yleensä yhteydessä viinin ja oluen juomiseen sekä ruokailutottumuksiin (ks. «Kihti»9).

Matkustaminen

Yli kuuden tunnin istuminen lentokoneessa, autossa tai junassa lisää syvien laskimotukosten riskiä (ks. «Alaraajaturvotuksen syyt, ehkäisy ja tunnistaminen»10 ja «Laskimoveritulppa»11). Jalkaterien hiertymät ja rakot ovat toistuva vaiva matkoilla, kun jalat turpoavat ja kävellään paljon (ks. «Lomajalat»12). Matkoilla pienetkin iho- ja kynsivauriot altistavat vakaville infektioille mikrobikannan erilaisuuden vuoksi.