Etusivu » Lasten jalkaterveys

Lasten jalkaterveys

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Aiemmin lasten yleisin jalkavaiva oli toiminnallinen lattajalka (pullajalka). Nykyisin lasten käyttämien pienten kenkien ja sukkien on todettu olevan yhteydessä vaivaisenluiden ja vasaravarpaiden kehittymiseen (ks. «Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle»1, «Hyvien sukkien merkitys jalkaterveydelle»2, «Vaivaisenluun aiheuttajat ja kehitys»3, ja «Vasaravarpaat»4). Myös levinnyttä päkiää esiintyy jo kouluikäisillä (ks. «Levinnyt päkiä»5).

Toiminnallisessa lattajalassa kantaluun kääntyminen sisäänpäin liittyy alaraajojen linjausmuutoksiin (ks. «Alaraajojen linjaus»6 ja «Latta- ja kaarijalka»7). Lonkkanivelien liiallinen sisäänkierto aiheuttaa myös sääriluun kiertymisen sisään, ja tämä taas pakottaa kantaluun virheelliseen asentoon. Nuoruudessa kehittyneet jalkaterän ja varpaiden asentomuutokset lisäävät jalkavaivojen riskin myöhemmällä iällä 14-kertaiseksi ja ihomuutokset (ihon sarveistuma) 75-kertaiseksi. Huolestuttavaa on, että yli puolet koululaisista ei tiedosta jalkavaivojaan, joten niitä ei myöskään hoideta.

Saksassa on jo pitkään oltu huolissaan koululaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisääntymisestä. Osittain syynä tähän on lasten yleiskunnon heikkeneminen, koska luonnollinen liikkuminen vähenee ja istuminen lisääntyy. Lisäksi lasten ja nuorten ylipaino lisääntyy. Tutkimusten mukaan ylipaino mm. madaltaa jalkakaaria, mikä heikentää jalkaterän toimintoja (ks. «Jalkaterveys ja elämäntavat»8).

Tilanne Keski-Euroopassa

Keski-Euroopassa on tehty useita lasten ja nuorten jalkaterveyttä koskevia tutkimuksia, ja niissä esiin tulleet havainnot ovat huolestuttavia. Vasaravarpaat, vaivaisenluut ja laskeutunut päkiä ovat melkein tähän päivään asti olleet aikuisten naisten vaivoja, joiden on todettu olevan yhteydessä kapeakärkisten korkokenkien käyttämiseen. 2000-luvulla varpaiden asentomuutoksia on todettu jo 3-vuotiailla ja levinneitä päkiöitä 12-vuotiailla (ks. «Levinnyt päkiä»5, «Vaivaisenluun aiheuttajat ja kehitys»3 ja «Vasaravarpaat»4).

Paljain jaloin liikkuminen on vähäistä. Erään saksalaistutkimuksen mukaan yli kolmasosa lapsista ei ole koskaan kävellyt paljain jaloin. Huonoissa kengissä jalkaterän lihakset heikkenevät. Kun lihakset eivät tue jalkaterän niveliä ja luita, syntyy varpaiden asentomuutoksia. On arvioitu, että 8.–9. ikävuoteen mennessä varpaiden toimintakapasiteetti on alentunut 50 %.

Tilanne Suomessa

Suomalaistenkaan lasten ja nuorten jalkaterveys ei ole hyvä. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että liian pieniä kenkiä käyttää 40–70 % koululaisista, kynsimuutoksia on joka toisella, ihomuutoksia on yli kolmasosalla ja toiminnallisia lattajalkoja neljäsosalla. Jalkojen liiallista hikoilua on suurella osalla koululaisista ja kolmasosalla on jalkakipuja. Taulukossa «Vantaalaisten 12–16-vuotiaiden jalkaterveydentila (n = 555).»1 kuvataan vantaalaisten koululaisten jalkaterveyttä koskeneen tutkimuksen tuloksia.

Liikunnan lisääminen

Seisontatyynyjen ja lukupulpetin (kuva «Seisontatyyny»1) käyttö on yleistynyt Saksan kouluissa. Ensimmäisenä kokeilu aloitettiin Neumarkissa tammikuussa 2008. Opiskelu tapahtuu seisten (www.kybun.ch/), ja kokeilun tulokset ovat lupaavia (taulukko «Seisontatyynyn (kyBounder®) ja lukupulpetin käyttökokemuksia Saksan kouluissa.»2).

Lisäksi Saksassa on monilla alueilla otettu käyttöön Australiassa 1980-luvulla kehitelty ajatus kävelevästä koulubussista (Der laufende Schulbuss, The walking school bus). Koululaiset kulkevat kouluun kävellen yhden aikuisen johdolla ja kavereiden kanssa ja saavat samalla liikuntaa. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun päivittäiset koulukyydit ovat vähentyneet. (www.issw.uni-heidelberg.de, www.walkingschoolbus.org)

Taulukko 1. Vantaalaisten 12–16-vuotiaiden jalkaterveydentila (n = 555).
Jalkaterien rakenneMatala sisäkaari20 %
Korkea sisäkaari3 %
Jalkaterien malliLeveä12 %
Kapea8 %
Jalkaterän asentomuutoksetRakenteellinen lattajalka10 %
Toiminnallinen lattajalka7 %
Varpaiden asentomuutoksetVasaravarpaat2 %
Vaivaisenluu1%
IhomuutoksetKovettuma19 %
Kuiva iho18 %
Syylä7 %
Varvasvälihautuma ja känsä2 %
Jalkasilsa1 %
KynsimuutoksetPaksuntunut kynsi8 %
Kuivat kynnet7 %
Sisäänkasvanut kynsi6 %
JalkateräKivutnoin 30 %
Liikahikoilunoin 80 %
Taulukko 2. Seisontatyynyn (kyBounder®) ja lukupulpetin käyttökokemuksia Saksan kouluissa.
Keskittymiskyky paranee.
Luovuus lisääntyy.
Liikkuminen tyynyllä kuormittaa ja lisää oppimiskykyä.
Pystyasento, kehon hallinta ja koordinaatio paranevat.
Hyvänolon tunne lisääntyy.
Kuluttaa energiaa oppituntien aikana.
On hauskaa.
Helpottaa yliaktiivisten oppilaiden oloa.