Etusivu » Nilkkanivelet

Nilkkanivelet

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Alempi nilkkanivel

Kantaluun ja telaluun väliin muodostuu monimutkainen alempi nilkkanivel, joka on jalkaterän ja alaraajan toimintojen kulmakivi (kuva «Jalkaterän luut päältä»1). Nivelen toiminnot ovat pronaatio ja supinaatio, jotka vaikuttavat kehon liikeketjun kautta alaraajan kaikkien nivelten toimintoihin ja linjauksiin (kuva «Nilkan kallistuminen linttaan»2).

Pronaatio ja supinaatio ovat kolmiulotteisia liikkeitä. Pronaatiossa nilkka kallistuu sisäänpäin ja supinaatiossa ulospäin. Alemman nilkkanivelen toiminnoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat kehon liikeketjussa ylöspäin sääreen, polveen, lonkkaan, lantioon ja selkärankaan (ks. «Ylipronaatio syy vai seuraus»1). Kävelyssä iskuja vaimentaa normaali joustopronaatio, joka on korkeintaan 7 astetta. Tätä suurempi kallistuminen on epänormaalia (patologinen) ja sitä kutsutaan ylipronaatioksi (ks. «Ylipronaatio syy vai seuraus»1). Kun jalkaterä on luja ja jäykkä ponnistusvaiheessa, se näkyy nilkan kallistumisena ulospäin, supinaationa.

Kengän voimakas kuluminen kantaosan sisä- tai ulkoreunasta on merkki ylipronaatiosta tai supinaatiosta. Pronaatiojalan kenkä kuluu sisäreunalta, supinaatiojalan kenkä kuluu ulkoreunalta.

Pronaatiossa sisäkaari madaltuu, jalkaterä kääntyy ulospäin ja sääri kiertyy sisäänpäin. Supinaatiossa sisäkaari on korkea, jalkaterä kääntyy sisäänpäin ja sääri kiertyy ulospäin.

Ylempi nilkkanivel

Jalkaterän suurin luu on kantaluu ja sen päällä on telaluu. Telaluu liittää jalkaterän sääreen ylemmän nilkkanivelen kautta. Nivelen liikkeet ovat ojentuminen ja koukistuminen (kuva «Nilkan ojennus ja koukistus»3). Kävelyn onnistumiseksi nilkkanivelen on koukistuttava vähintäin 10 astetta (ks. «Jäykkä nilkka»2).