Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Kengän koon määrittäminen

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Paraskaan kenkä ei ole hyvä jalkaterien toiminnoille, ellei se ole oikean kokoinen. Vääränkokoisten ja muutenkin epäsopivien kenkien ja sukkien aiheuttamia jalkavaivoja on koottu taulukkoon «Epäsopivien kenkien ja sukkien aiheuttamia muutoksia jalkaterissä.»1.

Jos on käyttänyt liian pieniä kenkiä, voi sopivan pituisia ja jalkaterän mallisia kenkiä sovittaessaan luulla, että kengät ovat isot, koska varpaat mahtuvat heilumaan. Kun ryhtyy käyttämään sopivan pituisia ja levyisiä kenkiä, huomaa jalkateriensä kasvavan ja levenevän. Tämä ei ole huono asia, sillä oikean kokoisissa kengissä (kuva «Jalkaterä sopivan kokoisessa ja epäsopivissa kengissä»1) jalkaterät eivät puristu vaan pääsevät luonnolliseen asentoonsa ja toimivat paremmin.

Koska kenkien numerointi ei ole standardoitu, pelkän kengän numeron perusteella ei ole mahdollista ostaa jalkateriin sopivia kenkiä (taulukko «Kengän oikean koon määrittämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Lapsilla tulee lisäksi ottaa huomioon kasvunvaran tarve (ks. ).»2). Käytössä on englantilainen, ranskalainen ja amerikkalainen numerointijärjestelmä (kuva «Kenkien erilaiset numerointijärjestelmät»2). Jalkaterien ja kengän sisäpituus senttimetreinä on ainoa luotettava kenkien koon määrittäjä. Leveyden ja laajuuden mittaamiseen ei ole käytössä hyviä mittareita (kuva «Kengän laajuus ja leveys ovat eri mittoja»3).

Jalkaterän pituus

Jalkaterien kasvua ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Ihmisten pituus on kasvanut ja samoin myös jalkaterien pituus. Syinä pidetään elintason nousua, hyvää ravitsemusta ja parantuneita hygieniaoloja. Nykyisin naiset tarvitsevat 43–44 numeron ja miehet jopa 47 numeron kokoisia kenkiä. Näin suurien kokojen saatavuus on huono.

Jalkaterien koko vaihtelee vuorokauden aikojen ja liikkeelläolon mukaan. Istumasta seisomaan noustaessa jalkaterän löysyydestä riippuen pituus lisääntyy 3–6 mm. Kävellessä jalkakaaret madaltuvat ja jalka pitenee lisää noin 5 mm. Pitenemiseen vaikuttavat nivelten ja lihasten kunto, kaarien korkeus sekä kehon paino.

Aikuisen jalkaterien pituus on hyvä tarkistaa vuosittain, uusia kenkiä hankittaessa tai siirryttäessä käyttämään eri vuodenajan kenkiä, koska jalkaterien pituus muuttuu muun muassa lihasten ja nivelsiteiden antaessa periksi ikääntymisen vuoksi. Lapsen ja nuoren jalkaterän pituus tulee tarkistaa aina uusia kenkiä ostettaessa (ks. «Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen»1 ja taulukko «Kengän oikean koon määrittämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Lapsilla tulee lisäksi ottaa huomioon kasvunvaran tarve (ks. ).»2).

Kengän pituuden määrittäminen

Jotta varpaat voivat toimia esteettömästi ja ponnistaa askelen eteenpäin, tarvitaan kenkien sisämittaan jalkaterän pituuden lisäksi 10–15 mm (1–11/2 cm) käyntivaraa. Molemmat jalkaterät on mitattava, koska kenkiä hankittaessa on tiedettävä, kumpi jalkateristä on pitempi. Sovitettava kenkä valitaan sen mukaan. Noin 40 %:lla ihmisistä on eripituiset jalkaterät.

Yksinkertainen tapa kenkien koon määrittämiseksi on seisoa ostettavan kengän pohjallisen päällä (kuva «Jalkaterien koon määrittäminen pohjallisen avulla»4). Pisimmän varpaan eteen on jäätävä käyntivara. Kannattaa sovittaa kenkiä pohjallisen kanssa, jolloin saa oikean tuntuman. Vanhoihin pohjallisiin jää kulumajäljet, joista voi katsoa onko pisimmän varpaan edessä 1 cm verran kulumatonta aluetta ja niiden avulla määrittää uuden kengän kokoa.

Mittapohjallinen ja muut apuvälineet

Kenkien ostamisen avuksi voi tehdä kotona mittapohjallisen. Jalkaterien ääriviivat piirretään tanakalle paperille (kuva «Jalkapohjan ääriviivapiirros»5). Mitattava seisoo paperin päällä ja katsoo suoraan eteenpäin. Piirtäjä painaa varpaat suoriksi ja isovarvas laitetaan suoraan asentoon, mikäli nivel on liikkuva. Ääriviivaa piirrettäessä kynä pidetään kohtisuorassa, vain kantapään ja sisäkaaren kohdalta vinosti sisäänpäin. Ennen pohjallisen leikkaamista pisimmän varpaan eteen lisätään 10–15 mm käyntivara. Lapsille tarvitaan myös kasvuvaraa, joten lisäyksen tulee olla 17 mm (ks. «Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen»1). Jos mittapohjallinen mahtuu kenkään rutistumatta pituudestaan, kenkä on riittävän suuri.

Osassa kenkäkauppoja asiantuntevat kenkämyyjät mittaavat jalkaterät puisen työntömitan (kuva «Jalkaterien mittaaminen työntömitan avulla»6) tai mittapohjallisen avulla. Lasten kenkien valinnan helpottamiseksi on kehitelty mittalaitteita jalkaterien ja kenkien sisäpituuden mittaamiseen. Uusin on +12 -mittalaite (kuva «Jalkaterän ja kengän sisäpituuden mittaaminen»7). Jalkaterapeutit mittaavat jalkaterät ja tekevät samalla kenkäreseptin (kuva «Kenkäresepti»8).

Kengän leveys

Jalkaterien leveys vaihtelee huomattavasti. Erään tutkimuksen mukaan aikuisten päkiän leveydet olivat 6,0–9,8 cm ja kantapäiden leveydet 3,1–5,3 cm. Kengän leveys päkiän kohdalla oli naisilla 7,5 cm. Erot näkyvät jo kouluiässä. Samanpituisten jalkaterien päkiöiden ja kantapäiden leveydet vaihtelivat useita senttimetrejä (kuva «Samanpituisten jalkaterien päkiöiden ja kantapäiden leveydet voivat vaihdella useita senttejä»9). Päivän mittaan jalkaterien pituus lisääntyy noin 3 mm ja leveys noin 1 cm (taulukko «Kengän oikean koon määrittämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Lapsilla tulee lisäksi ottaa huomioon kasvunvaran tarve (ks. ).»2).

Mittapohjallisen ja kenkäreseptin avulla pystyy arvioimaan kenkien leveyttä. On tavallista, että kengät ovat kannasta liian leveitä ja päkiästä liian kapeita. Usein kenkien leveys ja laajuus sekoitetaan toisiinsa (kuva «Kengän laajuus ja leveys ovat eri mittoja»3).

Kengän laajuus

Jalkaterän laajuus on päkiän kohdalta mitattu ympärysmitta. Mitoissa on isoja vaihteluita, joten yhtä pituuskokoa varten tarvitaan useita laajuuksia. Kenkien laajuus ilmoitetaan kirjaimilla. Suomalaisissa kenkäkaupoissa on saatavilla peruslaajuudet F–G–H-lesti soveltuu mm. henkilöille, joilla on vaivaisenluu.

Sairauksiin, esimerkiksi diabetes ja nivelreuma, liittyvät jalkavaivat vaativat usein normaalia laajempia kenkiä. Joissakin kenkäkaupoissa on Orto®-sarjan erikoisjalkineita, joiden laajuudet ovat I, J ja K. Tilauksesta on mahdollista saada suurempiakin laajuuksia. Suutari voi venyttää kenkiä sopivammiksi.

Kapeiden (C, D ja E) ja pitkien, erityisesti nuorisomallisten kenkien tarjonta on Suomessa niukkaa. Tietoja sopivista kenkäliikkeistä voi etsiä Pieni- ja Isokenkäiset ry:n verkkosivulta (www.tallsmall.fi).

Jos käytetään irtopohjallisia, ne vaativat laajuutta, esimerkiksi 2 mm pohjallinen lisää laajuutta 4 mm. Tukipohjalliset ovat paksumpia. Esimerkiksi 6 mm paksut tukipohjalliset tarvitsevat kengissä lisää laajuutta 2 × 6 mm eli 12 mm. Kengät tulee sovittaa käytettävien pohjallisten ja sukkien kanssa.

Taulukko 1. Epäsopivien kenkien ja sukkien aiheuttamia muutoksia jalkaterissä.
Varpaiden asentomuutoksetIsovarpaan ja pikkuvarpaan vaivaisenluu, vasara- eli koukkuvarpaat (ks. «Vaivaisenluun aiheuttajat ja kehitys»2 ja «Vasaravarpaat»3)
Jalkaterän asentomuutoksetLevinnyt päkiä (ks. «Levinnyt päkiä»4)
IhomuutoksetKovettumat, känsät varpaiden päihin ja varpaiden päälle, varvasvälihautumat ja ihorikot, rakot (ks. «Rakko»5, «Kovettumien, känsien ja halkeamien aiheuttajat»6, «Känsä»7 ja «Varvasvälien hautuminen»8)
KynsimuutoksetKuperat, sisäänkasvaneet, paksuntuneet (ks. «Kynsimuutokset ja kynsiin liittyvät kivut»9)
KantapäävaivatHaglundin kantapää, kylmän kyhmyt (ks. «Haglundin kantapää»10 ja «Jalkojen paleltumat ja muut kylmävauriot»11)
Hikoilun lisääntyminenJalkasilsa (urheilijan jalka, ks. «Jalkasilsa»12)
Taulukko 2. Kengän oikean koon määrittämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Lapsilla tulee lisäksi ottaa huomioon kasvunvaran tarve (ks. «Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen»1).
Jalkaterän koko ja muotoPituus, leveys ja laajuus
Mahdollinen kokoero (oikea ja vasen), voi olla jopa 12 mm (noin kaksi kengännumeroa).
Jalkaterän koon vaihtelua aiheuttavia tekijöitäTurvotus päivän mittaan
Päivän aikana tapahtuva kuormittaminen: jalkaterien pituus lisääntyy noin 3 mm ja leveys noin 1 cm.
Istumasta seisomaan nouseminen pidentää jalkaterää 3–6 mm
Liikkuminen; jalkaterä pitenee 3–6 mm ja levenee, painon mukaan; ylipainoisilla muutos on suurempi. Liikkuessa myös varpaat pitenevät.
Raskausaika ja synnytyksen jälkeinen tilanne, muutos jää pysyväksi.
Vanhenemiseen liittyvät pehmytkudosten heikkeneminen ja jalkaterän asentomuutokset
Sairauden (esimerkiksi nivelreuma, diabetes, laskimoiden vajaatoiminta) aiheuttamat muutokset jalkaterissä
 
Kansi: jalTerveet jalat
Jalkojen omahoito on osa jokapäiväistä hyvinvoinnista huolehtimista, kuten hampaiden pesu. Jalkojen oikealla omahoidolla ehkäistään jalkakipuja, jalkojen väsymistä, puutumista ja turvotusta. Muita tyypillisiä jalkavaivoja ovat kovettumat, känsät, syylät, jalka- ja kynsisieni sekä kynsien sisäänkasvaminen. Alaraajojen asento- ja kuormitusvirheet tai lihasten epätasapaino voivat olla jalkaongelmien aiheuttamia tai aiheuttaa jalkaongelmia.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi