Etusivu » Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle

Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Suurin osa lapsille ja nuorille tarkoitetuista kengistä haittaa jalkaterän ja varpaiden normaalien toimintojen kehittymistä (ks. «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»1). Kenkiin ja sukkiin liittyvätkin keskeisimmät lasten ja nuorten jalkaterveyttä heikentävät tekijät. Lasten ja nuorten kenkävalintojen lähtökohtana on varmistaa alaraajojen ja kehon terve kasvu ja kehitys sekä ehkäistä kenkäsairaudet.

Kasvavat jalat ovat erityisen alttiit erilaisten jalkavaivojen kehittymiselle, koska jalkaterien pituuskasvu loppuu aiemmin kuin muiden kehon osien, mutta jalkaterän luut luutuvat lopullisesti vasta 18–20-vuotiaana (ks. «Lasten jalkaterveys»2 ja «Alaraajojen kasvu ja kehitys»3). Lasten ja nuorten jalkaterät muotoutuvat helposti virheelliseen asentoon väärän kokoisissa ja mallisissa sukissa ja kengissä.

Lasten ja nuorten jalkaterät myös tottuvat pieneen, jatkuvaan puristukseen. Tämä johtuu siitä, että hermoston kehitys päättyy vasta noin 16-vuotiaana, lapsi ja nuori ei tunne, että kenkä painaa, hankaa tai puristaa tai on muuten epäsopiva. Tutkimusten mukaan epäsopivat kengät ja sukat aiheuttavatkin lapsille ja nuorille jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä iho- ja kynsimuutoksia sekä erilaisia jalkasairauksia (ks. «Alaraajojen linjaus»4, «Kovettumien, känsien ja halkeamien aiheuttajat»5, «Sisäänkasvanut kynsi»6, «Vaivaisenluun aiheuttajat ja kehitys»7, «Vasaravarpaat»8, «Latta- ja kaarijalka»9 ja «Atopia ja talvijalat»10).

Kenkäkulttuurin ongelmat

Taulukossa «Suomalaisten 12–16-vuotiaiden koululaisten käyttämät kengät (n = 555; Kinha 2006).»1 on vuonna 2006 tehtyyn tutkimukseen perustuvia tietoja suomalaisten koululaisten kengistä. Kyseisen tutkimuksen perusteella voi arvioida, että suomalaisista koululaisista kaksi kolmasosaa käyttää jalkaterveyttä heikentäviä jalkineita. Kengät ovat monilla huonokuntoisia.

Sisäkenkien käyttö on harvinaista. Kun koulussa ollaan koko päivä samoissa kengissä, jalkojen hikoilu ja märkä keli ulkona kostuttaa sukat ja altistaa varvasvälien ihon rikkoontumisille ja muille hautumisesta johtuville haitoille (ks. «Jalkojen hikoiluun vaikuttavat tekijät»11 ja «Varvasvälien hautuminen»12). Märissä jalkineissa koko kehon lämpötasapaino järkkyy ja lapsi altistuu mm. vilustumiselle.

Jalkaterveyttä tukevat kengät

Jäykät ja tukevat jalkineet heikentävät jalkaterän lihasten toimintoja ja voivat aiheuttaa jalkateriin virheasentoja (ks. «Johdanto»13, «Kävelymallit»14 ja «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»1). Tämän takia lasten kengissä tulisi olla ohut pohja ja pehmeät materiaalit, kenkien tulisi olla taipuisia joka suuntaan. Jalkaterveyttä tukevissa kengillä kävelyn pitäisi muistuttaa paljain jaloin kävelemistä (ks. «Paljasjalkakävelyn vaikutukset»15). On havaittu, että lattajalkoja esiintyy enemmän, jos kenkiä on käytetty jo alle 6-vuotiaana kuin jos kenkien käyttö on alkanut kuuden ikävuoden jälkeen.

Paljain jaloin kävelyä simuloivissa kevytjalkineissa (ks. «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»1) tai tossuissa lapsen jalkaterät saavat parhaat mahdollisuudet hyvään jalkaterveyteen (kuvat «Sisä- ja ulkokäyttöön soveltuvia kevytjalkineita»1 ja «Lapsen jalkaterän mallinen sisätossu»2).

Kengän sopivuus

Lasten ja nuorten epäsopivista kengistä suurin osa on liian pieniä. Epäsopivia kenkiä käyttää kaikkiaan 50–80 % lapsista. Useimmiten lapsi tai nuori kuitenkin sanoo, että kengät ovat sopivat, kun häneltä sitä kysytään. Eräässä tutkimuksessa 6–10-vuotiaista koululaisista 60 % oli sitä mieltä, että heidän kenkänsä ovat sopivankokoiset, vaikka mittauksessa ne todettiin liian pieniksi.

Vanhempien tulisi tarkistaa lapsen ja nuoren kenkien sopivuus käytössä olevista kengistä säännöllisin väliajoin ja varmistaa sopivuus aina uusia kenkiä hankittaessa (ks. «Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen»16). Lasta ja nuorta tulisi myös opastaa arvioimaan ja tarkkailemaan kenkiensä kokoa ja muita ominaisuuksia. Kenkävalinnoista kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa sekä pohtia kenkien vaikutuksia jalkaterveyteen.

Kenkien ostaminen

Kengät tulee sovittaa huolella ja pienetkin lapset tulee ottaa mukaan kauppaan. Kouluikäisillä ryhmäpaineet ja muoti määräävät kenkien hankintaa. Jos varhaislapsuudessa on oppinut kenkien koon määrittelyn, jalkaterät ovat oppineet tuntemaan, millainen kenkä on hyvä, jolloin on helpompaa hankkia mahdollisimman sopivia muotikenkiäkin.

Vanhempien kannattaa käyttää lasten kenkien hankinnassa apuna ammattitaitoisia kenkämyyjiä. Suomessa koulutetut kenkämyyjät auttavat lasten kenkien valinnassa kenkäkaupoissa, joissa on Lasten kenkäasiantuntija -merkki (kuva «Lastenkenkäasiantuntijaliikkeen tunnus»3).

Isossa-Britanniassa ilmestyy vuosittain luettelo kenkäkaupoista, joissa koulutettu kenkämyyjä mittaa lasten jalat ja kengistä on tarjolla viisi laajuusvaihtoehtoa. Saksassa on perinteisesti valmistettu tutkimusten perusteella kehitettyjä lasten kenkiä.

Taulukko 1. Suomalaisten 12–16-vuotiaiden koululaisten käyttämät kengät (n = 555; Kinha 2006).
Sisäkengät koulussaPäivittäin6 %
Silloin tällöin4 %
Viikoittain käytössä olevat kengätYksi pari28 %
Kaksi paria44 %
Kolme paria tai useampia28 %
Kenkien valintaItse76 %
Yhdessä vanhempien kanssa23 %
Kenkien hankinta vuoden aikana3–4 paria49 %
1–2 paria33 %
Käytetyt kengätKävely- ja talvikengät44 %
Skeitti- ja streetkengät38 %
Urheilukengät21 %
Avokkaat5 %
Korkokengät3%
Kenkien kuntoKosteat18 %
Likaiset5 %
Kuluneet5 %
Rikki3 %
Ehjät ja puhtaat28 %
Pohjallisten käyttöPeruspohjalliset54 %