Etusivu » Jäykkä nilkka

Jäykkä nilkka

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Jäykkä nilkka tarkoittaa nilkan liikelaajuuden rajoittumista siten, että nivel koukistuu polvi suorana alle 10 astetta tai nilkka ei taivu lainkaan. Jos liikelaajuus suurenee polvi koukussa, se viittaa kaksoiskantalihaksen kireyteen (kuva «Säären lihakset takapuolelta»1).

Ylemmässä nilkkanivelessä tarvitaan koukistumista vähintään 10 astetta (kuva «Nilkan ojennus ja koukistus»2), kun kävellessä kehon paino siirtyy jalkaterän yli (kuva «Päkiäkävely paljain jaloin»3).

Aiheuttajia

Aiheuttajat voivat olla luusto- tai lihasperäisiä. Yleisimmät syyt ovat heikot, kireät tai surkastuneet pohjelihakset ja akillesjänteen tai pohjelihaksen vammat. Lihaskireyttä aiheuttaa esim. istumatyö ja jatkuva korkeakorkoisten kenkien käyttö. Lihaskireydelle altistavat tietyt urheilulajit (esimerkiksi hypyt, pyöräily, baletti, muu tanssi, pikajuoksu), jos lihasten lämmittely ja venyttely laiminlyödään.

Pitkäaikainen istuminen pyörätuolissa tai varovainen lyhytaskelinen kävely jalkahaavan ym. takia rajoittaa nilkan liikelaajuutta. Vuodelepo voi johtaa yliojentuneen nilkan syntyyn, jos peiton annetaan painaa jalkaterät ojentuneeseen asentoon. "Ojennukseen" jäykistyneellä nilkalla ei voi kävellä.

Kampurajalka ja jotkin luiden muotopoikkeamat ovat synnynnäisiä. Nilkkanivelen kuluminen, tulehdus (nivelreuma) tai nyrjähtäminen ym. vammat voivat jäykistää nilkan. Aivohalvaus ja lonkan kulumat taas voivat johtaa lihasten kireyteen.

Tunnistaminen

Jos nilkka koukistuu vajaasti tai se ei koukistu lainkaan, askeltaminen tapahtuu jalkaterät ulospäin tai painamalla polvi yliojennukseen (kuva «Yliojentunut polvi»4). Kävelyssä havaitaan pitkittynyt pronaatio melkein koko tukivaiheen ajan. Säärilihaksissa esiintyy lihaskramppeja ja kipuja (ks. «Suonenveto»1). Ajan mittaan voi esiintyä kantakipuja ja jalkaterän etuosan oireita ihomuutoksineen. Jäykän nilkan on todettu aiheuttavan kävelyn muutosten lisäksi jalkapohjan kuormittumismuutoksia, jotka lisäävät diabeetikoilla neuropaattisten haavojen syntyä (ks. «Diabeettiset jalkavauriot»2).

Omahoito

Alaraajojen hieronta ja lämmittely lisäävät lihasten elastisuutta. Nilkan jäykistyminen on pääosin ehkäistävissä pohjelihasten ja akillesjänteen venyttelyn (kuva «Takimmaisten säären lihasten ja jalkapohjan jännekalvon venytys»5) sekä nilkkanivelen koukistus–ojennusharjoittelun avulla. Lihastasapainon palauttamiseksi säären etuosan lihaksia tulee vahvistaa (kuvat «Nilkan koukistajalihasten vahvistaminen»6 ja «Etummaisen lihasaition vahvistaminen»7).

Toistokyykkyharjoite vahvistaa alaraajojen lihaksia ja pitää yllä nilkkanivelen liikkuvuutta (kuva «Kyykkytesti»8). Jos jäykkä nilkka johtuu kävelystä jalkaterät ulospäin, on oikeanlaisen kävelytyylin (jalkaterät eteenpäin) harjoittelu hoidon kulmakivi.

Akuutissa vaiheessa kannan korotus joko kengän sisä- tai ulkopuolella helpottaa askeltamista.

Asiantuntijahoito

Lihasten rentouttaminen, venyttely ja vahvistaminen voivat korjata varhaisvaiheessa todetun liikerajoituksen. Tutkimusten mukaan passiivinen mobilisaatio lisää nilkkanivelen liikkuvuutta. Asiantuntijan laatiman yksilöllisen harjoitteluohjelman harjoitteet tehdään ohjattuina, jotta harjoitteet tehdään oikein. Jotta saavutettu hyvä hoitotulos säilyy, hoidon päätyttyä on tarpeen jatkaa omaehtoista aktiivista harjoittelua. Tukipohjallisten avulla estetään pitkittynyt pronaatio ja helpotetaan muita vaivasta aiheutuvia oireita.