Etusivu » Atopia ja talvijalat

Atopia ja talvijalat

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Atopia (atooppinen ihottuma, ekseema) on yleensä perinnöllinen ihosairaus, jonka taustalla on kuiva, helposti tulehtuva ja kutiava ihotyyppi sekä taipumus allergiaan. Ihottuma alkaa tavallisimmin lapsuudessa ja saattaa parantua aikuisikään tultaessa. Joskus atopia puhkeaa vasta aikuisiällä. Ihottumaan voi liittyä allerginen nuha tai astma, ja toisinaan esimerkiksi hikoilu, liian rasvaiset voiteet, stressi ja karheat vaatteet voivat pahentaa ihottumaa.

Atooppinen iho on kuiva, minkä vuoksi se altistuu ärsyttävien aineiden, allergeenien, sienten, virusten ja bakteerien vaikutukselle.

Kouluiässä tavallinen atooppisen ihottuman ilmenemismuoto on ns. talvijalat (atopic winter feet, juvenile plantar dermatosis, sweaty sock syndrome, kumisaapasjalat). Ihottuman alkuperää on tutkittu vuosikymmenien ajan, mutta varmuutta sen syistä ei edelleenkään ole. Talvijalkoja on enemmän pojilla kuin tytöillä. Murrosikä usein pahentaa oireita, kun jalkojen hikoilu lisääntyy.

Talvijalkojen aiheuttajina pidetään hengittämättömiä sukkia, kenkiä ja kumisaappaita (ks. «Kengän päällis- ja vuorimateriaalit»1 ja «Sukkamateriaalit ja kosteuden kulku»2). Samojen kenkien tai lenkkitossujen pitäminen aamusta iltaan kostuttaa ne märiksi, eivätkä ne ehdi kuivua seuraavaan aamuun mennessä. Liiallisen hikoilun on ajateltu huuhtovan pois ihon pinnalta sitä suojaavan rasvakerroksen (ks. «Jalkojen hikoilu»3).

Tunnistaminen

Atopian kiusallisin oire on kutina. Ihossa on nähtävissä raapimisjälkiä ja iho on tulehtunut ja punoittava. Rajuimmillaan ihossa saattaa olla vetistäviä alueita, jotka kuivuessaan karstoittuvat. Raapimisen seurauksena iho paksuuntuu ja sormien kynnet ovat kiiltävät.

Atooppista ihottumaa esiintyy lapsilla kasvoissa, päänahassa sekä taipeissa ja aikuisilla niskassa, ranteissa, kyynär- ja polvitaipeissa sekä nivustaipeissa. Jalkapohjan iho kuivuu.

"Hankalimmat iho-ongelmat on murrosikäisten poikien jalkapohjat, sillä pojat tulevat vastaanotolle vasta viime tipassa, kun eivät enää kunnolla pysty kävelemään. Usein poikien jalkahautumat huomaa liikunnanopettaja, kun oppilas valittaa kipeitä jalkoja", kertoo kouluterveydenhoitaja.

Talvijaloissa iho on kuiva, hilseilevä, kutiava ja punoittava. Se voi halkeilla, aristaa ja siitä voi vuotaa verta. Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ovat päkiät ja varpaiden päät (ei varvasvälit), joskus myös kantapäät. Ihottumaa esiintyy enemmän talvella, siitä nimitys talvijalat. Sen voi sekoittaa jalkasieneen. Oikean hoidon varmistamiseksi lääkärissä käynti on paikallaan.

Omahoito

Ihossa vaihtelevat paremmat ja huonommat vaiheet. Hoidolla pyritään estämään ihon kuivuminen, lisäämään joustavuutta ja hillitsemään kutinaa. Päivittäinen jalkojen pesu happamalla pesuliuoksella estää halkeilevan ihon tulehtumisen. Jos iho on arka, voidepesu perusvoiteella pehmittää ihoa. Pesun jälkeen jalat rasvataan keskirasvaisella perusvoiteella ja puetaan sukat suojaksi. Perusvoidetta käytetään koko kehon hoitoon.

Hyvät kengät ovat tärkeät. Hengittävin kenkämateriaali on nahka. Kevytjalkineet tai sandaalit sisällä ja tilavat kengät ulkona huolehtivat jalkojen hyvästä tuulettumisesta (ks. jalkineet «Kengän päällis- ja vuorimateriaalit»1, «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»4, «Urheilujalkineet ja jalkaterveys»5 ja «Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen»6). Kun käytössä on useampia pareja kenkiä, kengät saavat rauhassa kuivua käytön välillä. Hikeä kuljettavien keinokuitu- ja sekoitesukkien käyttö ja vaihto päivittäin auttaa jalkojen pysymistä kuivina. Hopeaa tai kivihiiltä sisältävien varvassukkien, varvikkaitten (Feelmax®), tai kuparia sisältävien sukkien käyttöä voi kokeilla (ks. «Sukkamateriaalit ja kosteuden kulku»2). Tarvittaessa sukkia vaihdetaan useita kertoja päivän aikana. Kylmällä säällä lämpöpohjallisten (ks. «Pohjalliset»7) käyttö pitää jalat lämpiminä. Jos tilanne ei rauhoitu, on syytä hakeutua (ihotauti)lääkärin vastaanotolle.

Asiantuntijahoito

Rasvaisetkaan perusvoiteet eivät aina yksin riitä hoidoksi, vaan paranemisen tukemiseksi voidaan tarvita esimerkiksi kortisonivalmisteita ja bakteeritulehduksen hoitoon antibioottia. Kortisonivoiteen imeytymistä ja tehoa voi lisätä laittamalla voiteen päälle talouskelmun ja sukat, mutta varpaat on jätettävä paljaiksi muovista, etteivät varvasvälit haudu rikki. Haudehoitoa voi käyttää parina iltana viikossa. Jos se pahentaa ihottumaa tai iho hautuu, haudehoito tulee lopettaa. Paraneminen voi kestää useita kuukausia. Lääkäri antaa ihonhoito-ohjeet ja voiteet hankitaan reseptillä.

Laaja-alaisen ja vaikean ihottuman hoitoon voidaan käyttää valohoitoja (SUP, UVB), kortisonitabletteja tai immunosuppressiivisia lääkkeitä (siklosporiini suun kautta tai takrolimuusivoide).