Etusivu » Paljain jaloin kohti parempaa yleis- ja jalkaterveyttä

Paljain jaloin kohti parempaa yleis- ja jalkaterveyttä

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Paljain jaloin kävellessä epätasaisilla alustoilla jalkaterän joustavuus lisääntyy ja sen luontainen iskunvaimennuskyky tehostuu. Jos kävely- ja juoksutyyli on epätaloudellinen, se johtunee siitä, että jalkapohjan ihotunto sekä nilkan asento- ja liiketunto toimivat puutteellisesti. Lihas-hermotoimintojen tehostunut säätely vaikuttaa jalkaterän pronaation (ks. «Nilkkanivelet»1) määrään. Paljain jaloin liikkuvilla ei juurikaan ole ylipronaatiota. Heillä esiintyy kenkiä käyttäviin verrattuna vähemmän rasitusvammoja, kuten kantakalvon kiputiloja (ks. «Kantakipu ja sen synty»2 ja «Jalkapohjan jännekalvon kiputila»3), polvivammoja, etummaisen säärilihaksen kiputiloja ja nyrjähdysvammoja nilkan ulkosyrjällä (ks. «Nilkan nyrjähdys»4 ja «Säären lihasaitio-oireyhtymä»5).

Keski-Euroopassa urheilulääkärit, ortopedit, ihotautilääkärit, reumatologit, geriatrit, samoin kuin fysioterapeutit ja podiatrit (jalkaterapeutit) suosittelevat paljain jaloin kävelyä erilaisten alaraaja- ja jalkavaivojen sekä selkävaivojen hoitona (taulukko «Paljasjalkakävelyn terveyshyödyt.»1).

Ainoat poikkeukset, joille paljain jaloin kävely ei sovi, ovat kipeistä levinneistä päkiöistä kärsivät (ks. «Levinnyt päkiä»6) ja diabeetikot, joilla on jalkaterien tuntopuutoksia (ks. «Diabeettiset jalkavauriot»7). On kuitenkin esitetty, että diabeetikoilla jalkaterien rakenteita vahvistavien lyhyiden lihasten surkastumista voi ehkäistä kävelemällä Feelmax®-kevytjalkineilla.

Paljasjalkakävelyn aloittelijan aakkoset

Jalkaterien suojaamista kengillä ei tarkoitettu elinikäiseksi projektiksi. Paljasjalkaisuus on nähtävä terveellisenä elämäntapana. Se sopii hyvin osaksi nykyajan aktiivista elämäntyyliä. Paljain jaloin tehtävä elämysmatka on halpa ja täynnä kokemuksia. Ota kengät pois ja anna jaloillesi vapaus. Etsi aluksi pehmeä ruohikko tai hiekkaranta ja kulje siellä hitaasti, niin voit aistia, kuinka jalkaterät ja koko alaraajat heräävät toimintaan ja elävät (taulukko « Paljasjalkakävelyn aloittelijan aakkoset. Paljain jaloin kävelyyn voit valmistautua kävelemällä kevytjalkineilla (ks. ).»2).

Hyödyt lasten jalkaterveydelle

Koska lapsen jalkaterät ovat erittäin joustavat ja liikkuvat sekä nilkat vahvat, lapsi ei tarvitse ulkopuolelta tulevaa, kenkien antamaa tukea, jotta jalkaterät kehittyvät terveiksi, vahvoiksi ja monipuolisesti toimiviksi. Parhaiten jalkaterät kehittyvät paljain jaloin liikkuen niin pitkään kuin mahdollista.

Lattajalkojen on tutkimuksissa todettu olevan selvästi harvinaisempia paljain jaloin liikkuvilla kansoilla kuin kenkiä käyttävillä. Tossuja käyttävillä lapsilla on vähemmän lattajalkoja kuin umpinaisia kenkiä käyttävillä 4–13-vuotiailla. Lapset pystyvät tutkimusten mukaan juoksemaan nopeammin paljain jaloin ja ohutpohjaisilla voimistelutossuilla kuin paksupohjaisilla urheilukengillä.

Taulukko 1. Paljasjalkakävelyn terveyshyödyt.
Vaikutukset pystyasentoon, kävelyyn ja juoksuunTasapaino ja pystyasento paranevat, liikkumisesta tulee vakaata, kaatumisriski vähenee.
Kävely- ja juoksutyyli muuttuvat kehoa ja alaraajoja vähemmän kuormittaviksi: kantaiskun tilalle päkiäkäynti, kehon omat iskunvaimennusjärjestelmät keventävät kantaiskun voimaa, rasitusvammat vähenevät.
Kävelyssä iso pakaralihas aktivoituu, reiden takaosan lihakset (hamstrings) aktivoituvat vähemmän ja lihasten vammautumisriski vähenee.
Kävelyssä etummaisen säärilihaksen vaivat vähenevät tai häviävät, kun nilkka koukistuu vähemmän ja kantaisku jää pois.
Alaraajan toimintojen kehittyminenNivelten joustavuus lisääntyy, polvi-, lonkka- ja selkäkivut vähenevät.
Akillesjänne venyy ja nilkan liikkuvuus lisääntyy.
Pikkulasten alaraajojen, jalkaterien ja varpaiden nivelet ja lihakset kehittyvät vahvoiksi ja kävelyn luonnonmukainen malli mahdollistuu.
Jalkavaivojen ehkäisyVarpaiden ja jalkaterän virheasentoja ei kehity, ja jo syntyneet virheasennot korjaantuvat.
Alaraajan lihaspumput aktivoituvat, verenkierto vilkastuu, ja vaivat, kuten suonenveto, kylmät jalat, suonikohjujen kehittyminen, vähenevät.
Luut ja rustot saavat ärsykkeitä ja pysyvät vahvoina, mikä ehkäisee lonkka- ja polvinivelen nivelrikon sekä osteoporoosin syntyä.
Nilkkavammat vähenenevät.
Jalkojen hikoilu vähenee, iho pysyy kuivana eikä kehity hiertymiä ja rakkoja. Jalkasilsa ja kynsisilsa ehkäistyvät. Jalkaterien alueella olevien ihotautien oireet lievenevät.
YleisterveysVastustuskyky lisääntyy, yleiskunto kohoaa ja sairastelu vähenee.
Nivelreuman ja diabeteksen yhteydessä ilmenevien jalkaterän asento- ja tuntomuutosten ilmaantumisen väheneminen ja etenemisen hidastuminen
Taulukko 2. Paljasjalkakävelyn aloittelijan aakkoset. Paljain jaloin kävelyyn voit valmistautua kävelemällä kevytjalkineilla (ks. «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»8).
Varusteet ja valmistautuminenHuolehdi, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa.
Varaa mukaan kevytjalkineet, desinfektioainetta, laastaria, sideharsoa ja pinsetit.
Totuttele aluksiJos jalkapohjasi ovat arat, totuttele alkuun 15–30 min (enintään 2 t). Noin neljän viikon jälkeen jalkapohjan iho on paksuuntunut ja lihakset ovat suhteellisen hyvin mukautuneet uuteen kävelytapaan.
Aloita pehmeässä maastossa (ruoho, hiekka, pururata).
Vältä vammatSuuntaa katse sinne, minne astut (lasinpalat, ampiaiset jne.).
Asfaltilla kannattaa olla tarkkaavainen. Helteellä esimerkiksi sadevesikaivojen kannet voivat olla polttavia, myös asfaltti voi polttaa ja aiheuttaa palovammoja.
Kylmällä säällä ja lumessa pitää liikkua koko ajan. Kannattaa kokeilla ensin puuterilumessa.
Huolehdi jaloistasiPese jalat saippualla ja harjalla sekä rasvaa hieroen riittävän rasvaisella perusvoiteella, koska paljain jaloin kävely paksuntaa ja kovettaa jalkapohjan ihoa.
Harrasta kotona jalkavoimistelua (ks. «Jalkavoimistelun merkitys ja periaatteet»9, «Lihasten valmistaminen jalkavoimisteluun»10 ja «Jalkaterän perusharjoitteita»11).