Etusivu » Kasvuiän toiminnallinen lattajalka

Kasvuiän toiminnallinen lattajalka

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Kasvuiän toiminnallinen lattajalka

Lattajalkaisuus on osa lapsen jalkaterien normaalia kehitystä (ks. «Alaraajojen kasvu ja kehitys»1). Syitä ovat luiden rustomaisuus (kuva «Lapsen jalkaterän luut ovat vajaakasvuiset»1) ja pehmytkudosten löysyys ja venyvyys. Lapsen noustessa pystyasentoon noin 8 kuukauden iässä ja alkaessa kävellä noin 12 kuukauden iässä alaraajojen lihakset ja nivelsiteet vahvistuvat, kantaluiden liiallinen kallistuminen ulospäin (valgus-asento) vähenee ja jalkaterien etuosat oikenevat, mutta kaari on matala. Kouluikään tultaessa lapsen alaraajat ja kantaluut ovat pääosin suoristuneet ja sisäkaari muotoutunut.

Kaarien arviointi on aina suhteutettava lapsen kehitykseen liittyviin alaraajojen asentomuutoksiin: pihtipolviin, länkisääriin ja polvien yliojentumiseen (ks. «Alaraajojen kasvu ja kehitys»1 ja kuva «Länkisääret ja pihtipolvet kuuluvat alaraajojen normaaliin kasvuun ja kehitykseen»2).

Tunnistaminen

Koulu- tai murrosikäisen lapsen kuormittamaton jalkaterä on normaalin mallinen (kuva «Jalkaterien määrittely kaarien korkeuden mukaan»3), mutta kuormitettuna sisäkaari jopa koskettaa alustaa (kuva «Toiminnallinen lattajalka»4), nilkka pullottaa sisäänpäin ja jalkaterä leviää, kantaluu kallistuu ulospäin ja jalkaterän etuosa kääntyy ulospäin. Kävelyssä näkyy voimakas kantaluun asentomuutos (linttaan astuminen).

Jalkakaarissa, nilkoissa ja säärissä voi esiintyä särkyä, puutumista ja väsymistä. Lapsi on haluton kävelemään pitkiä matkoja. Oireet ilmaantuvat iltaisin rasituksen jälkeen. Kivut häviävät levossa ja hieromalla. Alaraajojen kipuja ja väsymistä esiintyy joka kolmannella 4-vuotiaalla lapsella tai 10–12-vuotiailla nopean pituuskasvun vaiheessa. Murrosikäisistä joka kymmenennellä on alaraajojen jatkuvia kuormituskipuja. On tärkeätä selvittää, ovatko kyseessä kasvukivut vai liittyvätkö kivut rasitusvammoihin tai rakenteellisiin poikkeamiin (taulukko «Toiminnallisen lattajalan oireet ja löydökset.»1).

Toiminnallisen lattajalan testi kaikenikäisille

Hoitosuunnitelman kannalta on keskeistä selvittää, onko kyseessä normaaliin kehityksen kuuluva vaihe tai viive, jalkaterän toimintapoikkeama vai rakenteellinen (luisen alueen synnynnäinen vaiva) lattajalka. Jos kantaluun voimakkaan asentomuutoksen lisäksi lapsi kävelee jalkaterät ulospäin, syynä voi olla alaraajojen kehitykseen liittyvä reisiluun tai sääriluun kiertymä (ks. «Alaraajojen kasvu ja kehitys»1).

Varpaillakävely onnistuu 2,5-vuotiaana ja 5-vuotias pystyy seisomaan varpailla viisi sekuntia niin, että korjaa tasapainoaan.

Kun varpailla seistessä tai kävellessä sisäkaaret ovat havaittavissa, kantaluut kääntyvät sisäänpäin ja polvien linjaus oikenee ja polvilumpiot osoittavat eteenpäin, kyseessä on kehitysvaiheeseen liittyvä lattajalka (kuva «Varpaille nousutesti toiminnallisen lattajalan arvioimiseksi»5). Asento korjaantuu myös yhdellä raajalla seistessä.

Mikäli sisäkaari ei kohoa ja kantaluut ovat kallellaan, kyseessä voi olla rakenteellinen lattajalka. Tällöin on syytä kääntyä lastenortopedin puoleen.

Hoito

Kasvuvaiheessa voidaan pehmytkudosten (lihakset, jänteet, nivelsiteet) kehitystä tukea pitkän ajan kuluessa. Kun kantaluun asentomuutos on voimakas, tukevakantioisten kenkien käyttö tukee jalkavoimistelua (ks. «Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle»2).

Leikinomaiset alaraajojen linjausharjoitteet (ks. «Alaraajojen linjaus»3 ja «Alaraajojen linjausharjoitteita»4) ja jalkavoimistelu (ks. «Jalkaterän perusharjoitteita»5) sekä aktiivinen liikunta ovat hoidossa tärkeitä. Kesällä paljain jaloin kävely turvallisessa maastossa on erittäin tehokasta jalkaterän lihasten aktivointia ja vahvistamista sekä jalkaterien nivelten liikelaajuuksien harjaannuttamista (ks. «Paljasjalkakävely»6, «Paljasjalkakävelyn vaikutukset»7 ja «Paljain jaloin kohti parempaa yleis- ja jalkaterveyttä»8).

Esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa paljain jaloin kävelyn merkitys jalkaterveyden edistäjänä on huomattu. Siellä on puistoja, missä voi turvallisissa olosuhteissa liikkua paljain jaloin erilaisilla poluilla kuten puupölkky, kivet, hiekka, kävyt, kuiva heinä, puuhake, jne. Tässä on idea mökkiläisten puuhasteluun oman perheen ja vieraiden jalkojen terveydeksi. Jospa päiväkotiin voitaisiin rakentaa elämyksellinen paljasjalkapolku.

Säännöllinen leikinomainen, ohjattu jalkavoimistelu vahvistaa jalkaterien asennon ja alaraajojen oikean linjauksen hallintaa (ks. «Säären lihasten harjoitteita»9 ja «Jalkaterän perusharjoitteita»5). Kun linjaus korjaantuu, muuttuu myös jalkaterien kuormitus (kuvat «Kyykkytesti»6, «Kyykky balettiasennossa»7, «Kyykky pallo jalkojen välissä»8, «Tuolilta nousu»9, «Jalkaterän etuosaa ulospäin kiertävien lihasten vahvistaminen»10 ja «Takimmaisen säärilihaksen vahvistaminen»11). Lasta ohjataan istumaan lattialla risti-istunnassa ja välttämään istumista jalkojen päällä tai välissä. Varvas- ja jalkaterien ulkosyrjällä kävely on hyväksi (2–5 minuuttia päivittäin).

Varpailla piirtäminen ja oman nimen kirjoittaminen voi olla hauska leikki (kuva «Jalkaterällä piirtäminen»12). Tämä harjoittaa jalkaterän spiraalimaista kiertoliikettä (kuva «Jalkaterän etu- ja takaosan spiraalimaiseen liikkeeseen vaikuttavia säären lihaksia»13 ja «Jalkaterän etu- ja takaosan spiraaliliikkeen lisääminen ja yhteistoiminta»14). Ruutuhyppääminen on monipuolista harjoitusta, kunhan alaraajan linjaus on kunnossa (ks. «Alaraajojen kasvu ja kehitys»1, «Alaraajojen linjaus»3). Monipuolinen urheilu leikki- ja kouluiässä kehittävät yleiskuntoa ja jalkaterien toimintoja. Useimmat urheiluharrastukset vahvistavat jalkakaaria (eri palloilulajit, juoksu, baletti, ym.). Jos lapsella on alaraajojen linjausmuutos, esimerkiksi pihtipolvet, on hyvä keskustella jalkaterapeutin tai fysioterapeutin kanssa, kuormittaako lapsen harrastama liikunta- tai urheilulaji liikaa alaraajoja ja mahdollisesti pahentaa asentomuutosta.

Jos linttaan astuminen on voimakasta, lujakantioisen kengän käytöstä voi olla hyötyä (ks. «Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle»2). Jos jalkakaarissa tai nilkoissa on liikkumisen jälkeen toistuvasti särkyä, voidaan harkita tukipohjallishoitoa. Tavoitteena on edistää kantaluun pystyasentoa, ei kohottaa sisäkaarta (taulukko « Kasvuiän toiminnallisen lattajalan hoito eri ikävaiheissa.»2). Kantaluun asentoa kontrolloivat tukipohjalliset estävät sisäsyrjän nivelen sijoiltaan menon. Näin turvataan kasvu ja kehitys oikeaan suuntaan (ks. «Yksilölliset tukipohjalliset»10).

Taulukko 1. Toiminnallisen lattajalan oireet ja löydökset.
Kuormittamattomassa jalkaterässä normaali, jopa korkea sisäkaari
Jalkaterän etu- ja takaosan kierteinen liike puuttuu, jonka seurauksena seistessä ja kävellessä sisäkaari laskeutuu, kantaluu kääntyy ulospäin ja sisäkehränen pullottaa
Alaraajojen linjausmuutos, lonkissa sisäkierto, pihtipolvet
Jalkaterän, nilkan ja säären väsyminen ja kipuilu
Kengät kuluvat nopeasti linttaan
Hidas, raskas kävely
Taulukko 2. Kasvuiän toiminnallisen lattajalan hoito eri ikävaiheissa.
8 kk – 3 v
KengätJos kantaluun virheasento on voimakas kävelyharjoittelun aikana tulee olla nilkkoja tukevat kengät, hyvä kupitettu kantio, mahdollisesti pieni tuki sisäreunalla myös sisäkengissä (esimerkiksi Infa®, Elephant®). Osan päivästä voi käyttää tarratossuja (ks. «Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle»2).
Talvella ulkona nahkasaappaat
Alaraajojen linjausharjoitteet, jalkavoimisteluHarjoittelu spiraaliperiaatteiden mukaan (ohjataan vanhemmille), päivittäin varvas- ja jalkaterien ulkosyrjällä kävelyä 2–5 min, kesäisin paljain jaloin turvallisessa ympäristössä, tarvittaessa suojaksi kevytjalkineet (ks. «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»11 ja «Kevytjalkinemallit»12).
Lattialla istuessa risti-istunta-asento, ei istumista jalkojen päällä tai välissä
TukipohjallisetTukipohjalliset (yleensä aluksi pehmeät Helfet-tuet) lattajalkaisille lapsille, jos
* jalkakaarissa tai nilkoissa on kävelyn jälkeen toistuvaa särkyä
* hyvätkin kengät menevät kävellessä linttaan ja korko kuluu sisäsivulta
* lapsen lähisuvussa on lattajalkaisuutta.
3–15 v
KengätJos kantaluun virheasento on voimakas, ulkokengissä tukeva kantakappi ja kaarituki (esimerkiksi Ecco®, Babybotte®, Davis®), talvella ulkona nahkasaappaat.
Alaraajojen linjausharjoitteet, jalkavoimistelu, vapaa-ajan liikunta ja urheiluVarvas- ja jalkaterien ulkosyrjällä kävelyä. Kesäisin paljain jaloin tai kevytjalkineilla kävelyä.
Osallistuminen jalkakouluun. Jalkaterapeutin laatima yksilöllinen harjoitusohjelma ja sen ohjaus. Jalkaterän spiraalimaisen kiertoliikkeen harjoittelu, piirtäminen varpailla (kuva 5.85), alaraajojen linjausharjoitteet.
Monet liikunta- ja urheiluharrastukset vahvistavat jalkakaaria (eri palloilulajit, juoksu, baletti, ym.) ja aktivoivat jalkaterän toimintoja, urheilukenkien suositukset (ks. «Lasten urheilujalkineet»13).
TukipohjallisetToiminnalliset tukipohjalliset (yleensä puolikovat) yli 4-vuotiaalle, jos
* vuoden aktiivisen jalkavoimistelun ja alaraajojen linjausharjoitteiden jälkeenkin seistessä on lattajalat ja kantaluissa voimakas virheasento.
* hyvistä kengistä huolimatta jalkakaarissa on särkyä tai kengät menevät linttaan nopeasti.
Tukipohjalliset vaihdetaan jalkaterän kasvun edetessä uusiin yleensä 6 kk välein ja niistä pyritään pääsemään eroon 7 vuoden iässä, kun asento alkaa korjaantua.
Ylipainoisilla ja vain vähän urheilevilla pidetään tukipohjallisia pitempään. Painon pudotus kannattaa, koska ylipaino pahentaa alaraajojen virheellistä linjausta (lonkkien sisäkiertoa, pihtipolviasentoa). Epäselvissä tapauksissa konsultoidaan lastenkirurgia.
Kantaluun asentoa kontrolloivat tukipohjalliset estävät sisäsyrjän nivelen sijoiltaan menon. Näin turvataan kasvu ja kehitys oikeaan suuntaan.
Pohjalliset eivät yksin paranna asentoa, lisäksi tarvitaan jalkavoimistelua (ks. «Jalkaterän perusharjoitteita»5).
On epäilyä, että turhaan käytetyistä, liikaa kohottavista tukipohjallisista voi joskus seurata jalkapohjan jännekalvon kipua ja kaarijalka.