Etusivu » Akillesjänteen vaivat

Akillesjänteen vaivat

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Jänteen ympäryskudoksen tai itse jänteen tulehtuminen (tendiniitti) on melko yleinen sekä urheilijoilla että liikuntaa harrastavilla. Akillesjänteessä ei ole jännetuppea, mutta jänne voi tulehtua eri kohdista tai revetä kokonaan tai osittain. Akillesjänteen repeämät ovat tyypillisimpiä noin 30–50-vuotiailla miehillä. Nuoremmilla tavallisimpia vaivoja ovat tulehdukset.

Aiheuttajat

Akillisjänteen vaivojen tavallisia aiheuttajia ovat juoksu kovilla alustoilla, joustamattomat kengän korot ja ponnistukset hypyissä. Myös jalkaterän toimintojen poikkeama (luusto- tai pehmytkudosperäinen), kaarijalka, säären lihasten epätasapaino ja kantaluun vaivat vaikuttavat vaivan syntyyn.

Tunnistaminen

Tulehtunut tai repeytynyt akillesjänne on kipeä etenkin aamulla, ja kipu voimistuu kuormitettaessa. Jänteen seutu tuntuu aralta 2–6 cm:n pituudelta kiinnityskohdasta ja näyttää paksummalta (turvotus) kuin terveen puolen akillesjänne. Kipu pahenee nilkkaa koukistettaessa.

Jos ei pysty nousemaan varpaille ja jänteessä on kuoppa, kyseessä voi olla repeämä, ja tällöin on syytä mennä lääkäriin.

Hoito

Akillesjänteen tulehduksessa lepo ja rasituksen välttäminen on akuutissa vaiheessa tärkeää, jotta tulehdus rauhoittuu (taulukko «Akillesjännevaivojen hoito.»1). Tulehduskipulääke saattaa olla paikallaan. Kylmäpakkaus 10 minuuttia muutaman kerran päivässä ja jääpalalla hieronta yhdistettynä raajan kohoasentoon helpottavat. Takimmaisten säärilihasten toistuva venyttely vähentää akillesjänteen jännitystä ja pienentää näin repeytymisriskiä (kuvat «Takimmaisten säären lihasten ja jalkapohjan jännekalvon venytys»1 ja «Pohjelihaksen venytys ja nilkan koukistus»2). Tavallisesti alkuhoitona on kantakorotus. Kantapään kallistumisen estävä tukipohjallinen rauhoittaa. Jalkaterää tukevien kenkien käyttö on paikallaan, kun palataan liikkumaan (ks. «Kengän päällis- ja vuorimateriaalit»1).

Takimmaisten säärilihasten (m. soleus ja m. gastrocnemius) eksentristen harjoitteiden avulla on saatu hyviä tuloksia akillesjänteiden vaivojen hoidossa ja kroonistumisen ehkäisyssä. Eksentrinen harjoitus tarkoittaa liikettä, jossa lihas supistuu venytettynä. Lihastasapainon palautumiseksi on myös etummaista säärilihasta vahvistettava (kuvat «Nilkan koukistajalihasten vahvistaminen»3 ja «Etummaisen lihasaition vahvistaminen»4).

Monet akillesjänteen hoitoperiaatteista käyvät kaikkien jännetulehdusten hoitoon.

Taulukko 1. Akillesjännevaivojen hoito.
Alkuvaiheen hoitoLepo, rasituksen välttäminen
Alaraajan kohoasento
Immobilisaatio, joskus jopa lastoitus
Kylmähoito, 10 minuuttia kerrallaan, kahden tunnin välein akuutissa vaiheessa
LääkehoitoTulehduskipulääke voiteena tai tabletteina
Kortisonipistos jännetuppeen
Hepariiniruiske
Jalkaterän oikea asentoYksilölliset tukipohjalliset, joilla pidetään nilkka oikeassa asennossa
Asianmukaiset kengät
Kantakorotus
Harjoittelu ja venytysJänteen venyttely
Säären lihasten vahvistaminen
Muu hoitoUltraäänihoito
Leikkaus