Etusivu » Jalkaterveys osana työterveyshuoltoa

Jalkaterveys osana työterveyshuoltoa

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Erilaisissa työtehtävissä monet alaraajoihin kohdistuvat tekijät voivat heikentää jalkaterveyttä ja aiheuttaa jalkasairauksia. Jalkakivut ovat usein myös yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Työnantajan kustantamat työjalkineet eivät riitä ratkaisuksi työntekijöiden yhä lisääntyviin jalkavaivoihin, vaan jalkaterveydestä huolehtiminen tulisi nähdä monipuolisesti osana työhyvinvoinnista huolehtimista (ks. taulukko «Työnantajan osallistuminen työntekijöidensä jalkaterveyden ylläpitämiseen.»1 ja artikkeli «Työkengät ja jalkaterveys»1).

Kuormitus ja tapaturmat

Työ paikallaan seisten tai istuen kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä, koska keho on luotu liikkumaan. Työn aiheuttama liikkumisen rajoittuminen johtaa kipuihin, lihasten väsymiseen ja ylikuormituksen seurauksena ilmeneviin vammoihin (ks. taulukko «Istuma- ja seisomatyön aiheuttamia alaraajojen ja alaselän vaivoja.»2). Kuormittavuutta voidaan vähentää erilaisin ergonomisin ratkaisuin; liikkuvilla työtasoilla, istahtamistuoleilla, pehmentävillä matoilla ja seisontatyynyillä (kyBounder®).

Kaatumiset ja liukastumiset ovat toiseksi yleisin työtapaturma. Neljäsosa työtapaturmista liittyy kävelyyn, joten työkenkiin on kiinnitettävä huomiota, sillä työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työjalkineet

Tapaturmia suurempi ongelma ovat jalkaterveyttä heikentävät työjalkineet, joita käyttävät yleisesti mm. myyjät ja terveydenhuolto- ja sairaanhoitohenkilöstö.

Ulkomailla terveydenhuollon järjestöt, mm. työterveys- ja turvallisuusjärjestö (www.ccohs.ca/) sekä jalkaterapiajärjestöt (www.podiatryvic.com.au/ ja www.feetforlife.org), ovat laatineet oppaita alaraajojen kuormittumisesta, jalkaterveydestä ja työjalkineista istuma- ja seisomatyötä tekeville. Myös Suomessa olisi tarvetta vastaavanlaiselle materiaalille, sillä nykyisissä ohjeissa jalkaterveyttä käsitellään lähinnä liittyen sellaisiin työolosuhteisiin, joissa edellytetään ammatti- tai turvajalkineitten käyttöä (mm. rakennustyö, maatalous, autoala, lihanleikkaus, palomiehet) (ks. «Ammattijalkineet»2). Työjalkineiden valintaa käsitellään mm. artikkeleissa «Työkengät ja jalkaterveys»1 ja «Työkengät sisätyössä»3.

Omaehtoista työhyvinvointia työn lomassa

Keho ja alaraajat saavat monipuolista kuormitusta staattisen työn lomassa pienillä apuvälineillä sekä harjoitteilla (ks. «Jalkavoimistelun merkitys ja periaatteet»4). Tuolin voi korvata voimistelupallolla tai seisontatyynyllä (esim. kyBounder®) (kuva «Seisontatyyny»1 ja taulukko «Lasten jalkaterveys»5). Seisontatyynynä voi kokeilla kuvan «Harjoita tasapainoa seisomalla vaahtomuovilevyn päällä»2 esittämää vaahtomuovityynyä. Suomessa seisomatyöntekijät käyttävät joillakin työpaikoilla joustavaa kumimattoa liikkumisaluellaan. On kehitetty dynaamisia tuoleja, joiden istuin liikkuu työntekijän liikkeitä myötäillen. Kevyitä tukisukkia käyttämällä voi ehkäistä turvotuksen ja laskimovaivojen syntyä (ks. «Alaraajaturvotuksen erikoishoidot»6).

Työpöydän alla olevalla akurullalla tai tennispallolla voi aktivoida jalkapohjan ja pohkeen lihaspumppua sekä lihastoimintoja ja vilkastuttaa verenkiertoa (kuvat «Akurulla ja tasapainolauta»3, «Isovarpaan tyvinivelen vakauttaminen»4). Tehokas alaraajojen väsymystä, puutumista ja turvotusta vähentävä harjoite on kyykkyharjoite (kuva «Alaraajojen linjaus»7), jota seisomatyöläinen voi tehdä tunnin välein minuutin kerrallaan. Myös paikallaan kävely, varpaille nousu ja yhdellä raajalla seisominen auttavat. Jalkavoimistelun ja linjausharjoitteiden avulla (ks. «Alaraajojen linjaus»7 ja «Jalkavoimistelun merkitys ja periaatteet»4) on mahdollista edistää alaraajojen ja koko kehon terveyttä.

Taulukko 1. Työnantajan osallistuminen työntekijöidensä jalkaterveyden ylläpitämiseen.
Työtehtävien kannalta sopivien kenkien käytön merkityksestä tiedottaminen
Työntekijöiden opastus työkenkien valintaan, esim. jalkaterapeutin asiantuntemuksen avulla
Työntekijöiden kannustaminen huolehtimaan jalkaterveydestään
Jalkaterveyden tarkastamisen sisällyttäminen osaksi terveystarkastusta
Jalkaterapiapalvelujen liittäminen osaksi työterveyshuoltoa
Taulukko 2. Istuma- ja seisomatyön aiheuttamia alaraajojen ja alaselän vaivoja.
SeisomatyöNivelten kuormittuminen: selkäranka, lonkat, polvet, jalkaterä
Alaselkäkivut
Alaraajojen ja säärien turvotus ja väsyminen
Vartalon lihasten väsyminen ja pystyasennon muuttuminen
Alaraajojen ja jalkaterien heikentynyt verenkierto
Suonikohjut
Polvi- ja lonkkakivut ja nivelrikon kehittyminen
Jalkakivut ja kantakivut
Jalkaterän ja varpaiden virheasennot
Jänne- ja nivelsidevammat
Jalkaterän alueen ihomuutokset
IstumatyöSelkärangan mutkien muuttuminen
Välilevyjen rappeutumismuutokset
Krooniset niska- ja selkäkivut
Alaraajojen turvotus, puutuminen, väsyminen, pistely
Syvän laskimotukoksen riski