Etusivu » Kengän koron vaikutus jalkaterään ja kehon liikeketjuun

Kengän koron vaikutus jalkaterään ja kehon liikeketjuun

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Matalakin korko muuttaa jalkapohjien kuormittumista ja koko tukirangan nivelten asentoa. Suositeltavaa on, että aikuisten kengissä on alle 2 cm korkea korko. Lasten kengissä voi olla korkoa vasta murrosiässä.

Jos korkokenkiä käytetään säännöllisesti, kannattaa jalkaterveyteen kiinnittää erityistä huomiota ja tehdä alaraajojen lihaksia, jalkaterän toimintoja ja varpaiden virheasentoja ehkäiseviä harjoitteita (ks. «Jalkaterän perusharjoitteita»1).

Korkokengät osana identiteettiä

Korkokenkien käyttö on osa ihmisen persoonallisuutta ja ruumiinkieltä. Vaikka korkokenkien pitäminen on myös kivuliasta, suurin osa naisista ei voi mielestään siirtyä jalkaystävällisempien kenkien käyttöön. Jotkut naiset sanovat olevansa luotuja korkokenkiin ja osaavatkin kävellä kauniisti, vaikka kengät aiheuttavat tuskaa jaloille. Osa korkokenkiä käyttävistä kuitenkin kävelee polvet koukussa ja vaikeannäköisesti, joten tavoiteltu esteettisyys ja naisellisuuden korostaminen eivät onnistu, päinvastoin.

Sivulta tarkasteltuna korkokenkien kantaosa on esteettisesti linjakas ja kalteva, mikä johtaa jalkaterän liukumiseen kengän kärkeen. Usein kengän vuori ja sisäpohja ovat kiiltäväpintaista nahkaa, jolloin liukumisvaikutus kasvaa. Pahimmillaan koko kehon kuormitus on päkiöillä. Joissakin kengissä on kantaluun eteen lisätty jarrutyyny. 1900-luvun alkupuolella ja laadukkaissa kengissä nykyäänkin kantaosa on suora, jolloin kantapää pysyy paikallaan.

Korkokengät aiheuttavat pitkiä aikoja pidettäessä epämukavuuden tunnetta, kipuja ja jalkojen väsymistä. Erään tutkimuksen mukaan englantilaisista naisista 47 % kokee korkokenkien käytön heikentävän heidän keskittymiskykyään työssä. Sanonta "kipu varpaassa näkyy kasvoissa" pitänee paikkansa.

Korkojen vaikutukset jalkaterään ja kehon liikeketjuun

Korot muuttavat koko kehon liikeketjun; nilkka ojentuu ja vaikuttaa ohuemmalta, lannenotko suurenee ja lantio kallistuu eteenpäin suhteessa koron korkeuteen (kuva «Korkokenkien vaikutus lantion asentoon»1). Pitkäaikainen korkokenkien käyttö rasittaa niveliä aiheuttaen jopa nivelkulumia ja muuttaa lihasten tasapainoa. Korkea korko ja pieni tukipinta lisäävät asennon epävakautta ja muuttavat kävelyn mallia (kuva «Korko muuttaa nivelten asentoa jalkaterässä ja koko kehossa»2). Ajan kuluessa saattaa ilmaantua alaselän sekä lonkka-, polvi- ja nilkkanivelten ja jalkaterien vaivoja, jotka voivat muuttua kroonisiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoiksi.

Mitä korkeammat korot sitä enemmän kehon kuormitus siirtyy päkiälle, erityisesti isovarpaalle. Jatkuvan korkeiden korkojen käytön seurauksena ilmenee päkiäkipuja, päkiän levenemistä ja varpaiden virheasentoja sekä iho-ja kynsimuutoksia. Voi kehittyä jopa kivulias hermopinne (ks. «Hermopinne»2).

Pienillä ja ohuilla liimattavilla ja puettavilla pehmusteilla voi helpottaa kipuja ja paineoireita (kuvat «Itsekiinnittyvä joustosidos»3 ja «Päkiäkovettuman ja känsän suojaaminen silikonilla vuoratulla päkiäpehmusteella»4).

Jatkuvasti käytettyinä korkokengät estävät säären takaosan lihasten toiminnan, jolloin ne kiristyvät ja ojentuneena olevaan nilkkaniveleen kehittyy koukistusvajaus. Pohjelihaspumppu ei toimi ja alaraajat turpoavat. Pitkän ajan kuluessa voi kehittyä suonikohjuja (ks. «Laskimoveritulppa»3). Korkeakorkoiset kengät lisäävät nilkan nyrjähdysalttiutta ja mahdollisesti kaatumistapaturmia (taulukko « Korkokenkien aiheuttamia muutoksia kehon liikeketjussa ja jalkaterissä.»1).

Korkokengissä nilkan voimakas ojennus yhdessä varpaiden ojennuksen kanssa (vrt. varpailla seisominen) aiheuttavat jalkapohjan jännekalvon kestovenytyksen. Kalvo rasittuu, syntyy pieniä repeämiä (mikrotraumoja) ja se alkaa rappeutua. Jatkuva jännekalvon rasitustila voi ilmetä kantakipuna ja kantapään luupiikkimuodostumana (ks. «Jalkapohjan jännekalvon kiputila»4).

Tehostettu jalkojen omahoito ja jalkavoimistelu

Korkeakorkoiset kenkien aiheuttamat vaivat (taulukko « Korkokenkien aiheuttamia muutoksia kehon liikeketjussa ja jalkaterissä.»1) voivat pahentua niin, että ne edellyttävät leikkaushoitoa. Tästä syystä tehostettu päivittäinen jalkojen omahoito (ks. «Jalkojen omahoito»5) ja jalkavoimistelu (ks. «Jalkavoimistelun merkitys ja periaatteet»6) on oleellista. Jalkavoimistelun avulla voi estää varpaiden virheasentojen syntymistä, hidastaa vaivojen ja kipujen etenemistä ja välttää jopa leikkauksen.

Helpotusta vaivoihin saa käyttämällä erikorkuisia korkoja ja vaihtamalla kenkiä usein. Tällöin jalkaterään, pohkeisiin ja alaselkään kohdistuva kuormitus muuttuu koko ajan ja korkojen aiheuttamat vaivat lievenevät. Istumatyössä korkokenkien haittavaikutuksia voi lieventää ottamalla kengät jaloista ja voimistelemalla esimerkiksi jalkarullan avulla (kuva «Akurulla ja tasapainolauta»5).

Korottomiin kenkiin siirtyminen

Korottomiin kenkiin totuttautumisen voi aloittaa siirtymällä vähitellen matalakantaisempiin kenkiin. Lisäksi on huolehdittava pohjelihasten venyttelystä. Jos koroista luopuminen tuntuu mahdottomalta, suositellaan arkikäyttöön alle 2 cm:n korkoja. Juhliin voi huoletta pukeutua vaikka 10 cm:n "piikkareihin".

Taulukko 1. Korkokenkien aiheuttamia muutoksia kehon liikeketjussa ja jalkaterissä.
LantioLannenotko suurenee ja lantio kallistuu eteenpäin.
Paljain jaloin noin 25°
2,5 cm korko 30°
5–7 cm korko 45°
7,5 cm korko 60°
SääriPohjelihakset kiristyvät ja akillesjänne lyhenee, tämä johtaa rajoittuneeseen nilkan koukistumiseen. Askel lyhenee (ks. «Jäykkä nilkka»7).
Pohjelihaspumpun toiminta heikkenee, ja alaraajoissa ilmenee turvotusta, puutumista, väsymistä ja suonikohjuja (ks. «Alaraajaturvotuksen syyt, ehkäisy ja tunnistaminen»8 ja «Suonikohjut»9).
TasapainoHallintaan kuluu energiaa.
JalkateräEtuosan kuormitus lisääntyy.
Päkiän rasvapatja liukuu varvaspoimuun.
Päkiäkuormitus verrattuna lenkkikenkiin: 5 cm:n korko lisää kuormitusta noin 63 %.
Päkiän leveneminen (ks. «Levinnyt päkiä»10).
VarpaatVarpaiden virheasennot, kuten vaivaisenluu (ks. «Vaivaisenluun aiheuttajat ja kehitys»11), vasaravarpaat (ks. «Vasaravarpaat»12)
Iho ja kynnetKovettumat ja känsät (ks. «Kovettumien, känsien ja halkeamien aiheuttajat»13), rakot ja hiertymät (ks. «Rakko»14)
Kynsien paksuuntuminen (ks. «Paksuntunut kynsi»15), kynsien sisäänkasvu (ks. «Sisäänkasvanut kynsi»16)
Vammat ja muut jalkavaivatHermopinne (Mortonin neurooma, ks. «Hermopinne»2)
Jalkapohjan jännekalvon rappeuma (plantaarifaskioosi, ks. «Jalkapohjan jännekalvon kiputila»4)
Haglundin kantapää (ks. «Haglundin kantapää»17)
Pikkuvarpaan vaivaiseluu (Taylor's bunion, ks. «Levinnyt päkiä»10)
Nilkan nivelsidevammat (ks. «Nilkan nyrjähdys»18)