Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Sienimyrkytykset
 
 

Sivuontelotulehdus (poski- tai otsaontelotulehdus)

Käyvän hoidon potilasversiot
2.10.2013
Teija Riikola, Kirsi Tarnanen, Johanna Nokso-Koivisto, Jorma Komulainen ja Juho Kivistö

Käypä hoito -suositus «Sivuontelotulehdus»1

Flunssan yhteydessä esiintyy usein sivuontelo-oireita (muun muassa nenän tukkoisuutta, paineen tunnetta poskilla), jotka useimmiten paranevat itsestään ilman lääkekuuria. Ne hoidetaan oireiden mukaisesti; yleisimmin särkylääkkeillä ja nenää avaavalla lääkityksellä. Pitkittyneen flunssan seurauksena saattaa kuitenkin kehittyä äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus, josta käytetään yleisesti nimitystä poskiontelotulehdus. Tällöin tarvitaan antibioottia, ensisijaisesti amoksisilliinia, penisilliiniä tai doksisykliiniä.

Mikä on sivuontelotulehdus?

Sivuontelotulehdus on äkillinen tulehdus, joka kehittyy yleensä pitkittyneen eli reilun viikon kestäneen ylähengitystieinfektion (nuha, yskä, kurkkukipu, kuume) jälkeen.

Sivuontelotulehdus voi sijaita poskionteloissa, otsa- tai kitaontelossa tai muissa alueen onteloissa. Tulehduksen voi aiheuttaa virus, bakteeri, sieni, allergia, yliherkkyysreaktio, kasvain, vierasesine tai se voi olla myös reaktio potilaan saamaan sädehoitoon.

Altistavat tekijät

Sivuontelotulehduksille altistavat muun muassa limakalvosairaudet, esimerkiksi allerginen nuha ja nenän polyyppisairaus (polyyppi = nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma), nenän normaalista poikkeava rakenne, epäpuhdas hengitysilma, tupakansavu ja huono hammashygienia.

Sivuontelotulehduksen oireet

  • nenästä valuu värillistä eritettä (selvällä suomella sanottuna räkää)
  • nenä on tukkoinen
  • hajuaisti on huono
  • poskissa tuntuu painon tunnetta tai arkuutta
  • potilasta kiusaa öisin paheneva hakkaava yskä.

Toteaminen

Jos oireet ovat lievät tai kohtalaiset, on kyseessä flunssan jälkeinen sivuontelo-oireilu, joka paranee usein itsestään tai oireenmukaisella hoidolla. Jos flunssaoireet kuitenkin jatkuvat yli 10 päivää, oireet pahenevat jälleen lievemmän oireilun jälkeen, poskilla on voimakas paikallinen kipu tai kuume nousee yli 38ºC, on syytä epäillä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta. Lääkärin tutkimuksissa nenäkäytävästä tai nenänielusta valuva märkäinen erite viittaa sivuontelotulehdukseen. Ultraäänitutkimuksella voidaan tarkistaa, onko poskiontelossa eritettä. Poskionteloiden röntgenkuvaus on aiheellista vain niillä, joilla on toistuvia äkillisiä sivuontelotulehduksia, voimakkaat oireet tai joilla epäillään komplikaatiota (lisä- tai jälkitautia).

Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito

Oireenmukainen hoito – nenän tukkoisuutta helpottavat valmisteet ja särkylääke – riittää, kun oireet, löydökset ja taudin kesto liittyvät flunssaan.

Särkylääkkeet ja nenän tukkoisuutta helpottavat valmisteet

Mikäli ylähengitystietulehdukseen liittyy särkyä, tulehduskipulääkkeet voivat auttaa.

Vaikka nenän tukkoisuutta vähentävät valmisteet eivät nopeuta sivuontelotulehduksen paranemista, ne voivat helpottaa särkyä ja paineen tunnetta sivuonteloissa sekä vähentää limaneritystä. Limakalvoja supistavien lääkkeiden ja antihistamiinien yhdistelmävalmisteet sekä kipulääkkeet lievittävät ylähengitystieinfektioiden oireita, mutta osalle meistä nämä lääkkeet aiheuttavat myös haittavaikutuksia, kuten väsymystä ja suun kuivumista.

Suolavesikostutuksen tai -huuhteluiden tehosta ei ole näyttöä.

Paikallinen kortikosteroidi

Nenään suihkutettavista kortikosteroideista on apua, kun äkillisen sivuontelotulehduksen oireet ovat lieviä. Suositeltu annos on sama kuin yliherkkyysnuhaa hoidettaessa.

Antihistamiinit

Allergista nuhaa sairastavilla antihistamiinit saattavat vähentää limakalvoturvotusta. Myös lyhytaikaisesta antihistamiinien ja sympatomimeettien yhdistelmälääkkeistä voi olla hyötyä.

Antibiootit

Jos oireet ja löydökset viittaavat bakteerien aiheuttamaan äkilliseen sivuontelotulehdukseen, tarvitaan yleensä antibioottihoitoa. Ensisijaisia lääkkeitä ovat amoksisilliini, V-penisilliini ja aikuisilla myös doksisykliini. Lääkekuurin suositeltava pituus on seitsemän päivää. Toissijainen lääke on amoksisilliini-klavulaanihappo.

Jos ensisijainen lääke ei ole tehonnut, voi punktio olla tarpeen, jotta saadaan selville tulehduksen aiheuttanut bakteeri. Samoin, jos potilaan oireet ovat voimakkaat, hänen yleiskuntonsa on huono tai hänellä on jokin muu infektioalttiutta lisäävä perussairaus, tulee ennen antibioottihoitoa ottaa bakteeriviljelynäyte ja valita lääkitys tulosten perusteella.

Poskiontelopunktio

Tutkimuksia poskiontelopunktion hyödystä on tehty hyvin vähän. Suomessa punktioita on kuitenkin tehty pitkään ja kokemuksen perusteella niistä on hyötyä, jos oireet ovat voimakkaat tai tauti pitkittyy lääkityksestä huolimatta. Myös raskauden aikana suositaan punktiota.

Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus

Jos tulehduksia on vähintään 3–4 kertaa vuodessa tai oireet jatkuvat yli 3 kuukautta, on syytä mennä korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolle. Jos oireilu on selvästi toispuolista tai potilaalla esiintyy nenäverenvuotoa, karstoittumista, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita, jatkotutkimukset tulee tehdä kiireisesti.

Sivuonteloiden leikkaus

Leikkausta suositellaan hankalissa, pitkäaikaisissa tai usein toistuvissa sivuontelotulehduksissa. Sivuontelotulehdukselle altistavat tekijät (esimerkiksi tupakointi ja allergiat) on kuitenkin selvitettävä ja hoidettava, ennen kuin harkitaan leikkausta. Onnistunut leikkaushoito takaa useimmiten eritteen poistumisen sivuonteloista, mutta taudin perusluonteen vuoksi suurelle osalle jää siitä huolimatta oireita ja jatkossakin tarvitaan usein nenän säännöllistä paikallishoitoa.

Otsaontelotulehdus

Otsaontelotulehdus todetaan tavallisesti poskiontelotulehduksen yhteydessä, mutta tulehdus voi esiintyä myös pelkästään otsaonteloissa. Äkillisessä otsaontelotulehduksessa tuntuu kipua myös keskellä otsaa. Antibioottihoidon lisäksi apua voi olla paikallissteroidihoidosta joko tippoina tai suun kautta. Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Lisäksi jos silmäluomi tai otsa turpoaa, on syytä mennä lääkärin lähetteellä päivystyspotilaana erikoislääkärille.

Lasten sivuontelotulehdus

Lapsilla eritettä on flunssan aikana nenäkäytävän lisäksi lähes aina myös sivuonteloissa (ns. rinosinuiitti). Sen hoitoon ei tarvita antibioottihoitoa.

Toteaminen

Lasten sivuontelotulehdus todetaan yleensä oireiden ja lääkärintutkimuksen perusteella. Flunssan aikana röntgenkuvauksesta ei ole hyötyä, ja muutenkin ultraääntä voidaan harkita vasta yli 7–8-vuotiaille. Lasten kohdalla on hyvä muistaa, että nenään työnnetty ja sinne jäänyt vieras esine (esimerkiksi pumpulipallo) voi aiheuttaa toispuolisen märkäisen erityksen.

Hoito

Lapsen äkillinen flunssa paranee ilman antibioottia. Flunssan oireita voi helpottaa särkylääkkeillä, nenän limakalvoturvotusta vähentävillä lääkkeillä ja nenän suolavesihuuhtelulla.

Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta on syytä epäillä ja antibioottihoitoa harkita, jos lapsella esiintyy märkäistä nuhaa, yskää ja poski- tai päänsärkyä vielä 10 päivän kuluttua hengitystieinfektion alkamisesta tai jos edellä mainitut oireet ovat vaikeita tai pahenevat viisi päivää oireiden alkamisesta. Ensisijainen lääke on amoksisilliini.

Komplikaatiot

Vakavat komplikaatiot ovat lapsilla harvinaisia, mutta ne voivat kehittyä nopeasti ja vaatia välitöntä sairaalahoitoa. Jos lapselle tulee flunssan aikana toispuolinen silmäluomen turvotus, voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus sekä heikentynyt yleistila, tarvitaan lääkärin arviota päivystyksellisesti.

Erityistilanteet

Hammasperäinen poskiontelotulehdus

Poskiontelotulehdus voi johtua myös hammasperäisestä tulehduksesta. Yleensä infektio on pitkittynyt ja toispuolinen, erite on pahanhajuista ja bakteeriviljelystä löytyy anaerobisia bakteereita. Infektion aiheuttanut hammas voi olla myös oireeton. Punktiota suositellaan bakteeritutkimusta ja ontelon tuuletusta varten.

Astman ja nenän polypoosiin (polyyppitaudin) liittyvä poskiontelotulehdus

Sivuontelotulehdus pahentaa astmaoireita, joten tulehdusta on hoidettava aktiivisesti. Mikäli nenässä on polyyppeja, käytetään nenään tiputettavia tai suihkutettavia kortikosteroidisuihkeita, joskus myös kortikosteroiditabletteja.

Raskaus ja sivuontelotulehdus

Raskauden aikana elimistössä esiintyy turvotusta. Tällöin myös nenän limakalvoturvotus on yleistä ja se voi tukkia sivuonteloa. Raskaana olevan sivuontelotulehdus hoidetaan samalla lailla kuin muillakin potilailla.

Seuranta

Jos oireet häviävät, seuranta ei ole tarpeen. Seuranta on tarpeen vain niillä, joilla tauti pitkittyy tai uusii toistuvasti.

Ehkäisy

Sivuontelotulehduksia voidaan ehkäistä vähentämällä virusperäisiä hengitystieinfektioita hyvän käsihygienian ja infektiotautien leviämistä koskevan yleisen valistuksen avulla.

Yleisyys

Ylähengitystieinfektioita esiintyy aikuisilla yleensä 2–3 kertaa vuodessa ja alle kouluikäisillä 6–8 kertaa vuodessa. Jopa 90 prosentilla äkillistä ylähengitystieinfektiota sairastavista todetaan sivuontelo-oireita. Tavallisista flunssista kuitenkin vain 0,5–2 prosenttia kehittyy äkilliseksi bakteerien aiheuttamaksi poskiontelotulehdukseksi. Sen sairastaa väestöstämme vuosittain arvioiden mukaan 2–8 prosenttia.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittäneet lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Tekstin ovat tarkistaneet LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koivisto, Käypä hoito -päätoimittaja, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen ja LT, lastentautien erikoislääkäri ja Käypä hoito -toimittaja Juho Kivistö.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi