Etusivu » Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen

Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen

Käyvän hoidon potilasversiot
9.11.2011
Kirsi Tarnanen, Erkka Valovirta ja Katriina Kukkonen-Harjula

Käypä hoito -suositus «Siedätyshoito»1

Siedätyshoito on pistoksina tai kielen alle laitettavina tabletteina annettavaa pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään kasvattamaan elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Näin allergiaa sairastavan oireet vähenevät, hän tarvitsee vähemmän lääkkeitä ja hänen elämänlaatunsa paranee. Vuonna 2010 sai Suomessa siedätyshoitoa 5 500–6 000 henkilöä.

Mitä on allergia?

Ihmisen puolustusjärjestelmän tehtävänä on suojella elimistöä muun muassa bakteereilta ja viruksilta. Osa ihmisistä voi kuitenkin reagoida yhdisteisiin, jotka ovat heille normaalisti vaarattomia. Tätä kutsutaan allergiaksi.

Allerginen nuha ja allerginen astma

Allergista nuhaa aiheuttavat Suomessa lehtipuiden (esimerkiksi koivu), heinäkasvien (esimerkiksi timotei) ja pujon siitepölyt, eläimet (koira, kissa, hevonen) ja joskus myös huonepölypunkki.

Allerginen nuha voi olla jaksoittainen, esimerkiksi siitepölyn aiheuttama kausinuha tai jatkuva, jolloin puhutaan ympärivuotisesta nuhasta. Allergisen nuhan hoidossa käytetään muun muassa antihistamiinilääkitystä, jolla pyritään vähentämään nuhan oireita.

Allergista nuhaa sairastavia on maassamme varsin suuri joukko – 1 020 000 henkilöä – ja astmaa sairastaviakin on noin 250 000. Allergista nuhaa sairastavilla on riski sairastua myös astmaan.

Astma on keuhkojen tulehdussairaus, jonka oireita ovat hengenahdistus, limaneritys ja jatkuva yskä. Astman hoitoon käytetään lääkkeitä, joilla pyritään hillitsemään tulehdusta.

Pistiäisallergia

Ampiaisen tai mehiläisen piston allergisena reaktiona voi ilmetä paikallista punoitusta, turvotusta tai nokkosrokkoa, johon voi liittyä myös turvotusta limakalvolla. Näitä kutsutaan lieviksi yleisreaktioiksi. Lapsilla reaktiot ovat yleensä lieviä.

Mikäli ampiaisen tai mehiläisen pistoa seuraa vaikea yleisreaktio, siedätyshoito on aiheellinen. Tällaisia vaikeita yleisreaktioita ovat sydän-, verisuoni- ja hengityselinoireet.

Pahimmillaan ampiaisen tai mehiläisen pisto voi aiheuttaa henkeä uhkaavan tilan eli anafylaktisen reaktion. Siihen liittyy aina joko hengitysvaikeuksia tai voimakas verenpaineen lasku, johon liittyy tajunnan häiriöitä. Vaikean reaktion saaneilla tulee olla mukanaan ”adrenaliinikynä”, joka on kertakäyttöinen, reseptillä saatava adrenaliiniruiske.

Ruoka-aineallergia

Ruoka-allergioista tavallisimpia ovat maito-, kananmuna-, maapähkinä- ja vehnäallergia.

Ruoka-ainesiedätystä harkitaan yli 5-vuotiaalle lapselle, jos IgE-välitteinen allergia aiheuttaa merkittäviä oireita tai ruoka-aineen välttäminen on hankalaa. Perheen tulee olla valmis sitoutumaan pitkään, jopa vuosia kestävään hoitoon, sillä allergiaa aiheuttaneen aineen määrää suurennetaan päivittäin, kunnes päästään ns. ylläpitoannosteluun.

Miksi päädytään siedätyshoitoon, mikä on hoidon tavoite?

Jos potilaan kokemat allergiaoireet ovat niin hankalia tai niitä esiintyy jatkuvasti, saatetaan harkinnan jälkeen päätyä siedätyshoitoon. Siedätyshoidon avulla oireet vähenevät tai jopa poistuvat kokonaan ja muita lääkkeitä tarvitaan vähemmän.

Mihin allergiaan siedätyshoitoa voidaan antaa?

Siedätyshoitoa voidaan antaa allergiseen nuhaan, silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen, allergiseen astmaan, ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttamaan pistiäisallergiaan tai ruoka-aineallergiaan.

Allergista astmaa sairastavalle voidaan antaa siedätyshoitoa, jos hän saa siitepöly- tai eläinallergiasta hankalia oireita. Perusedellytys on, että hänen astmansa on koko hoidon ajan hyvässä hallinnassa.

Miten siedätyshoito toteutetaan?

Hoidon aloittaa aina erikoislääkäri, ja sen toteuttaa siedätyshoitoon koulutettu hoitaja.

Ennen hoidon aloitusta potilaalle kerrotaan hoitoon liittyvistä käytännön asioista, lääkkeiden käytöstä, hoidon aiheuttamista rajoituksista, mahdollisista haittavaikutuksista sekä kustannuksista, ja tätä ohjausta jatketaan koko hoidon ajan. Potilas saa myös siedätyshoitokortin, joka sisältää hoitavan lääkärin ja hoitajan yhteystiedot. Siihen myös kirjataan hoitotiedot.

Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden jälkeen, eläin- ja huonepölypunkkiallergian siedätyshoito voidaan aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa.

Kielenalushoidossa ensimmäinen tabletti otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla, jonka jälkeen potilaan vointia seurataan puoli tuntia. Mikäli tilanne sujuu ongelmitta, jatkossa tabletin voi ottaa kotonaan kerran päivässä.

Pistohoidon alku toteutetaan erikoissairaanhoidossa, ja sitä jatketaan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Jokaisella hoitokerralla tarkistetaan tietyt asiat, ja sen jälkeen potilasta tarkkaillaan aina vähintään puoli tuntia. Siedätyshoitoa antavassa paikassa täytyy olla valmius antaa ensiapua tai elvytystä. Alle 15-vuotiaalla tulee olla mukanaan saattaja.

Varsinaisessa seurannassa potilas käy kerran vuodessa siinä paikassa, joka hoidon on aloittanut.

Onko siedätyshoidolla joitakin haittavaikutuksia?

Siedätyshoitoon liittyviä haittavaikutuksia ei pystytä ennakoimaan ennalta, joten hoidon jälkeen potilasta tarkkaillaan hoitopaikassa vähintään puoli tuntia, ja hoitaja tai lääkäri varmistaa aika ajoin potilaan voinnin. Seuranta-aikaa pidennetään tarpeen mukaan, jos reaktiot antavat siihen aihetta. Pääasiassa reaktiot ovat joko paikallisia tai yleisreaktioita, joista suurin osa tulee hoidon aloitusvaiheessa. Anafylaktiset reaktiot ovat onneksi harvinaisia.

Tehoaako siedätyshoito, kuinka nopeasti ja kuinka pitkään?

Siedätyshoitoon pitää sitoutua pitkäksi aikaa, sillä se kestää kolmesta viiteen vuoteen. Tutkimusten mukaan siedätyshoidon tulos säilyy hyvänä useampia vuosia.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito työryhmän puheenjohtaja, dosentti, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Erkka Valovirta ja dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja Katriina Kukkonen-Harjula Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitokselta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.