Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Aivoinfarkti

Käyvän hoidon potilasversiot
7.1.2011
Kirsi Tarnanen, Perttu Lindsberg, Tiina Sairanen ja Piia Vuorela

Käypä hoito -suositus «Aivoinfarkti»1

Aivoinfarktin takia menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia. Aivoinfarktia epäiltäessä tulee soittaa nopeasti yleiseen hätänumeroon 112. Nopea hoitoon hakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Suuri osa aivoinfarkteista on ehkäistävissä hoitamalla tehokkaasti keskeisiä riskitekijöitä.

Mitä ovat aivoverenkiertohäiriö, aivohalvaus, aivoinfarkti ja TIA?

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisille neurologisia eli keskushermostoperäisiä oireita aiheuttaville aivoverisuonitapahtumille ja niistä aiheutuville aivoverenkierron häiriöille.

Aivohalvaus (stroke) on yleisnimitys aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja lukinkalvonalaiselle verenvuodolle (SAV).

Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tämän seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä.

TIA (transient ischemic attack) on myös äkillinen verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää tyypillisimmin 2–15 minuuttia (yleensä alle tunnin). Tällöin aivovaltimon tukoskaan ei ole ollut pitkäkestoinen.

Riskitekijät

Seuraaviin aivoinfarktin vaaraa lisääviin elämäntapatekijöihin voit vaikuttaa itse:

Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä. Verenpaineen hoidon yleinen tavoite on 140/85 mmHg, mutta aivohalvauksen tai sydäninfarktin sairastaneilla, diabeetikoilla ja munuaistautipotilailla se on sitäkin tiukempi: alle 130/80 mmHg.

Kokonaiskolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuuden alle 3 mmol/l, korkean riskin potilailla tätäkin alhaisempi (alle 4.0–4.5 ja alle 2.0–2.5).

Tupakointi kaksinkertaistaa AVH-riskin. Joka viides aivoinfarkti johtuu tupakoinnista. Myös alkoholin ja huumeiden käyttö lisää tukostaipumusta.

Ylipaino on riski myös aivoverisuonille. Liikunta vähentää aivoverenkierron häiriöiden lisäksi muitakin sydän- ja verisuonisairauksia.

Lisäksi aivoinfarktin vaaraa lisäävät muun muassa ikä, miessukupuoli, perinnölliset tekijät ja vaihdevuosien ilmaantuminen.

Aivoinfarkti iskee yllättäen

Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Sairastunut on yleensä tajuissaan, mutta ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus taikka suupielen roikkuminen. Sairaalan päivystyspoliklinikalle on hakeuduttava hoitoon välittömästi, jotta tarvittaessa voidaan antaa veritulpan liuotushoito.

Myös ohimenevät oireet eli ns. TIA-kohtaukset on tutkittava pian. TIA-kohtauksen aikana ilmenevät oireet korjaantuvat täysin eikä pysyviä neurologisia vammoja tai aivokudoksen vauriota aiheudu. TIA-kohtaus kuitenkin usein varoittaa vaarasta saada pysyvä tukos ja aivoinfarkti.

Pikaisesti hoitoon, soita 112

Nopea soitto hätänumeroon 112 ja kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystyspoliklinikalle (ei terveyskeskukseen) on tarpeen, sillä aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina.

Akuuttihoidossa liuotetaan aivoveritulppa ja ehkäistään uusien synty

Sairaalaan saavuttaessa selvitetään ensin, onko kyseessä aivoinfarkti. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, mutta ne erotetaan toisistaan aivojen kuvantamistutkimuksilla.

Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuottamalla, jos mahdollista. Erityistilanteissa voidaan verenkierron palauttamiseksi harkita myös muita toimenpiteitä, jotka on keskitetty yliopistosairaaloihin.

Kaikille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko tulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä (ASA eli aspiriini, dipyridamoli, klopidogreeli tai varfariini). Useimmiten tarvitaan myös verenpaine- ja kolesterolilääkitystä. Myös kaulavaltimoahtauman leikkaushoidolla voidaan estää aivoinfarktin uusiutumista.

Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan, mikäli mahdollista, ns. AVH-yksikössä, joka on aivoverenkierron häiriöiden akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö.

Varhainen kuntoutus kannattaa

Varhainen kuntoutus takaa parhaan tuloksen. Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään jo akuuttisairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta siinä vaiheessa, kun potilaan tila on vakiintunut. Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan, ja jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan säännöllisesti.

Asentohoito aloitetaan heti, ja erityisesti huomioidaan jo vaurioituneiden nivelten asento- ja liikehoito. Myös muu aktiivinen kuntoutus aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Fysioterapian, toimintaterapian, puheterapian ja nielemisterapian tarve arvioidaan potilaskohtaisesti ja aloitetaan osana moniammatillista kuntoutusta.

Apuvälineillä voidaan helpottaa päivittäistä selviytymistä. Ajan kuluessa erilaisten apuvälineiden tarve muuttuu, joten tilannetta pitää arvioida uudelleen säännöllisesti esimerkiksi kotikäynnein.

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy joka toisella sairastuneella tai heidän läheisillään jossain sairauden vaiheessa masennusta, joka usein jää huomaamatta ja hoitamatta. Masennusta voidaan hoitaa.

Kolmen kuukauden kuluttua halvauksesta noin 50–70 % on toipunut itsenäiseksi päivittäisissä toimissaan, 15–30 % on jäänyt pysyvästi vammautuneeksi ja noin 20 % tarvitsee laitoshoitoa.

Aivoinfarkti ja ajokyky

Autolla ajo ei ole luvallista aivoinfarktin vakavuudesta riippuen 3–6 kuukauden ajan sairastumisesta. Arvio ajokyvystä ajoluvan palauttamiseksi tehdään kuntoutumisen edistyessä. Ensimmäisen TIA-kohtauksen jälkeen riittää useimmiten kuukauden ajokielto.

Perusterveydenhuollon seuranta

Aivoinfarktin sairastaneet, joille on jäänyt pysyvä haitta, ovat suuren riskin potilaita. Heille suositellaan loppuelämän jatkuvaa säännöllistä, vähintään vuosittaista seurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia sekä arvion mukaan toteutettavia kuntoutustoimia.

Aivoverenkiertohäiriöt lukujen valossa

Suomessa aivoverenkiertohäiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin, syöpien ja dementian jälkeen. Vuosittain niihin kuolee noin 1 800 miestä ja 2 600 naista.

Aivoinfarktin sai vuonna 2007 Suomessa 14 600 potilasta. Koska osa potilaista sai samana vuonna uuden aivoinfarktin, oli kokonaismäärä kaikkiaan 17 100.

Aivohalvaustapauksista yli puolet ilmaantuu yli 75-vuotiaille, missä ikäryhmässä enemmistönä ovat naiset. Koska todennäköisyys saada aivoverenkiertohäiriö kasvaa voimakkaasti iän myötä, on pelättävissä, että väestömme ikääntyessä aivoinfarktipotilaiden määrä tulee kasvamaan, ellei ehkäisyssä onnistuta nykyistä paremmin.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen ja sen ovat tarkistaneet suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Perttu Lindsberg, neurologian erikoislääkäri Tiina Sairanen HYKS:n neurologian klinikasta ja Käypä hoito toimittaja Piia Vuorela Porvoon sairaalasta.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi